Opiskelijamäärien putoaminen on IK-opistolle iso haaste
IK-opisto sopeuttaa rakenteitaan pienentynyttä opiskelijamäärää
vastaavaksi. Koska opiskelumaksut ja niihin sidottu valtiontuki ovat opistolle
pääasiallinen tulonlähde, vaikuttaa opiskelijamäärän pysyvältä vaikuttava
puolittuminen merkittävästi koko Ison Kirjan talouteen.
Toiminnan alkuvuosina 1990-luvulla
IK-opistoon tulvi opiskelijoita. Pelkästä alkuinnostuksesta ei ollut kysymys,
koska vielä vuosina 2005–2012 raamattuopiston pitkillä linjoilla oli keskimäärin
360 opiskelijaa vuodessa. Sen jälkeen opiskelijamäärät kuitenkin romahtivat.
Vuosina 2015–2017 opiskelijoita oli vuosittain vain noin 150.
Koska opintomaksujen määrä ja opiskelijamääriin sidotut valtiontuet
vähenivät, ilmiö on ollut kova isku IK-opiston taloudelle. Rakenteet ja
organisaatio on vuosien aikana luotu jopa 2,5 kertaa suuremmalle opiskelijamäärälle,
ja aiemmin yhtenä kroonisena ongelmana olikin opetus- ja majoitustilojen
puute. Nyt tilojen käyttöaste on tipahtanut jyrkästi.
Monia syitä tilanteen
muutokseen
Syitä opiskelijamäärän tipahtamiseen on monia. Alle 50 000 hengen
herätysliike ei pysty loputtomasti ylläpitämään yli 300 vuosittaisen
opiskelijan määrää. Esimerkiksi maisteriksi opiskeli suhteellisen pienellä
aikaa hyvin eri-ikäisiä opiskelijoita, mikä kertoo siitä, että ”koulutettavien
sato” niitettiin nopeammin kuin uusia opiskelijoita kasvoi tilalle.
Myös valtion tekemät poliittiset muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet
opiston talouteen. Välivuosien pitäminen Isossa Kirjassa vaikeutui muutama
vuosi sitten merkittävästi, mikä näkyi välivuosiopiskelijoiden määrän
putoamisena.
Tutkintoperusteinen koulutus
vaati rakenteita
IK-opisto aloitti 1990-luvulla määrätietoisen suuntautumisen tutkintoperusteiseen
opiskeluun. Helluntaiherätyksessä oli selkeä tarve ja kysyntä tällaiselle
opiskelulle. Vuosien 2000– 2016 aikana peräti 830 opiskelijaa suoritti Iso
Kirja -tutkinnon, yli 400 BA/Bmin -tutkinnon ja yli 200 maisteritasoisen MTh/
MA-tutkinnon.
Tutkintoperusteisuus luo jämäkkyyttä ja kurinalaisuutta niin
opiskeluun kuin opettamiseen. Samalla se kuitenkin edellyttää melko
raskaitakin rakenteita, koska aloitetut opinto-ohjelmat on vietävä loppuun ja
niihin kuuluvat kurssit pidettävä, oli oppilaita sitten kurssilla vähän tai
paljon.
Kun raamattuopisto muutti 1990-luvun alussa Hattulasta
Keuruulle, oli alueella yhdeksän saunaa mutta ei ensimmäistäkään luokkatilaa.
Alueen kiinteistökantaa jouduttiin perusteellisesti muokkaamaan ja myös uusia
rakennuksia rakentamaan opetusyksikön tarpeita varten. Lisäksi Juhannuskonferenssin
edellyttämien olosuhteiden ylläpito vaatii rahaa ja resursseja.
Tästä kaikesta syntyi luonnollisesti suurehkoja velkoja, joiden
maksaminen on vaatinut jatkuvaa ponnistelua. Vaikka uusien kiinteistöjen
rakennustarvetta ei ole, entiset vaativat laskeneesta käyttöasteesta huolimatta
jatkuvaa huoltoa ja remontointia.
Hälyttävä taloustilanne esillä
vuosikokouksessa
Suurien opiskelijamäärien aikana syntyneitä rakenteita ja organisaatiota
on nyt sopeutettava rajustikin vastaamaan nykyistä opiskelijamäärää.
Ison Kirjan hallitus onkin käynnistänyt laajamittaisen selvityksen
esimerkiksi mahdollisuudesta luopua osittain tai kokonaan maa-alueesta sekä
muista aiemmista ratkaisuista, joilla hälyttävä taloustilanne saataisiin
korjattua. Samalla joudutaan pohtimaan myös Juhannuskonferenssien
tulevaisuutta.
IK-opiston tilanne on esillä yhdistyksen
vuosikokouksessa 28. huhtikuuta. Sinne toivotaan seurakunnista aktiivista
osanottoa.
PääkirjoitusSuomea pidetään maailman onnellisimpana maana.
Kansainväliset vertailut puhuvat sen puolesta, että maamme on monessa asiassa
maailman paras tai ainakin listausten kärkijoukoissa yhdessä mu...
UutisetSuomen helluntaiseurakuntien vuosittainen Juhannuskonferenssi
järjestetään Keuruulla Ison Kirjan alueella 20.–24. kesäkuuta. Konferenssi on
yksi suurimmista Suomen ja Euroopan kristillisis...
UutisetRVTV:n keskustelussa koordinaattori Juha Lehtonen Fidasta
ja kehityspäällikkö Mika Ahonen Avainmediasta ottivat kantaa lähetystyön
tulevaisuuteen.
UutisetKirkon rippikoulu tavoittaa edelleen valtaosan Suomen nuorista. Vuonna
2017 rippikouluun osallistui yhteensä 48 734 henkilöä, ja valtakunnallinen
tavoittavuus oli 84,3 prosenttia. Kirkkoon...
UutisetNoin 800 000 pakolaista elää humanitaarisen suurkriisin keskellä. Fida tukee paikallisen kumppaninsa avustustyötä toimittamalla ruoka- ja koulutarvikkeita.
UutisetMonenlaisten yhteiskunnallisten ongelmien riivaamassa El Salvadorissa on
menossa hengellinen herätys, jonka seurauksena myös suuri joukko
rikollisjengien jäseniä on kääntynyt Jeesuksen seu...
UutisetVenäjän protestanttikristityt äänestivät laajasti presidentti Vladimir Putinia jatkokaudelle maaliskuussa
järjestetyissä presidentinvaaleissa, Venäjän Evankelisen Allianssin edustajat
ar...
KolumniVietin erään sunnuntaipäivän Rooman katakombeissa. Ne ovat maan
alla risteileviä labyrintteja, jonne ensimmäisten vuosisatojen uskovat
hautasivat omiaan keisarien aikoina. Koskaan aiemmin...
MuutPasi Turusen Israel-teos on
joidenkin Turusen aiempien kirjojen tavoin käsikirjamainen tietopaketti.
Kirjassa käydään läpi suurpiirteisesti Israelin itsenäistymishistoria ja
kuluvan vuosit...
MuutIhmismielen tieteellinen tutkimus haastaa meitä pysähtymään yksilön vierelle ja purkamaan itse tekemiämme yleistäviä olettamuksia. Kuten Jeesuskin teki.
ArtikkelitSielunhoitajan vaitiolovelvollisuus on vuoden 2016 alusta lukien ollut voimassa
myös vapaakristillisissä yhdyskunnissa. Luterilaisessa ja ortodoksisessa
kirkossa rippisalaisuus on ollut voi...
MuutTekoälystä
ja ihanneihmisistä kirjoittaa Uusi Tie (13– 14/2018).
Esimerkiksi insinöörit tapaavat pitää ideaalisena
ihmisenä tehokasta ongelmanratkaisijaa.
MielipideOlen huolestunut siitä, että jälleen
nostaa helluntailiikkeessä päätään huonosävyinen keskustelu siitä, mikä on
oikea seurakuntarakenne. Näen, että sielunvihollinen yrittää saada meidät...
MielipideAikamedian aikakauslehtien toimituspäällikkö
Elina Rautio aloittaa Ristin Voiton pääkirjoituksensa
kysymyksellä ”Mitä uskonelämääsi kuuluu?” (RV 4) Hän antaa mielikuvan, että
tällaista...
MielipideKeväällä 2017 luin Ristin Voitosta mielipidepalstalta Markku Helinin kirjoituksen siitä, miten lastenleireille
Venäjälle kaivataan lähtijöitä Suomesta. Tuo kirjoitus jätti minut miettimä...