”Keskustelut ovat vieneet tilannetta parempaan suuntaan”

Kun helluntailaisuus nähtiin uhkana

Esko Rautio teki merkittävän seurakunnanistuttajan uran Pohjois-Suomessa. Myöhemmin hän palveli eri puolilla maata saarnaajan tehtävässä. Kuva: Olavi Alatalo
Esko Rautio teki merkittävän seurakunnanistuttajan uran Pohjois-Suomessa. Myöhemmin hän palveli eri puolilla maata saarnaajan tehtävässä. Kuva: Olavi Alatalo

10.10.2018 | Anssi Tiittanen


Esko Rautio, 88, vas­taa puhelimeen ko­tonaan Raahessa.

 

– Voidaanko teh­dä haastattelu Sky­pessä, olisi mukava nähdä, vete­raanisaarnaaja ehdottaa.

 

Tällaisia ne nykyseniorit ovat: digivempaimet ovat tuttuja. Koh­ta tietokoneen ruudulle ilmestyy livekuva olohuoneesta.

 

Puhujalavoilta tutuksi tulleet terävät piirteet eivät ole kadon­neet Raution kasvoilta. Silmissä käväisee tämän tästä poikamai­nen pilkahdus.

 

Tarkoitus on Esko Raution kanssa muistella sitä vaihetta, kun helluntailaisuus tuli Suomen pitäjiin uutena asiana. Esko Rau­tio on ehta aikalaistodistaja, yksi lajinsa viimeisistä.

 

Rautio kierteli nuoruudessaan evankelistana polkupyörällä kita­ran ja Raamatun kanssa Pohjois- Suomen kyliä, joissa helluntaisa­nomaa ei ollut vielä kuultu.

 

 

Joku perusti seurakunnat

Suomessa on nykyisin noin 240 helluntaiseurakuntaa. Liike ei jäänyt alueelliseksi ilmiöksi, vaan seurakuntapeitto ulottuu katta­vasti kaikkialle maahan.

 

Monelle nykyhelluntailaiselle Eelimien ja Beeteleiden verkos­to on itsestäänselvyys. Unohtuu, että jonkun on joskus ihan oikeas­ti täytynyt olla se aivan ensim­mäinen ihminen, joka on kylällä alkanut mieltää itsensä helluntai­laiseksi ja alkanut kaivata hellun­taiseurakuntaa.

 

Sitten on löytynyt muita sa­manhenkisiä. Ensin on kokoon­nuttu kodeissa, ja yleensä poruk­ka on alkanut myös kasvaa. On ehkä saatu apua maakunnan kes­kuskaupungin seurakunnasta, ja hiljalleen on saavutettu sen ver­ran suuri määrä aktiivista väkeä, että on kehdattu puhua rukous­piirin sijaan seurakunnasta.

 

Ja jossain vaiheessa vuosien kuluttua rahaa ja osaamista on ollut kasassa sen verran, että jon­nekin kyläkeskuksen liepeille on talkoilla rakennettu rukoushuone.

 

Mutta harvoin on helluntailai­suuden rantautuminen paikallis­tasolle ollut mitään riemumars­sia. Maailman luterilaisimmassa maassa uskovien kaste ja Pyhän Hengen armolahjojen tavoittelu ja käyttäminen ovat olleet monessa paikassa punainen vaate.

 

Riitaisuuksille on haluttu vii­me vuosina laittaa piste. Hel­luntaiseurakuntien Syyspäivät alkoivat tänä vuonna anteeksi­pyyntötilaisuudella, jossa lute­rilaisen kirkon ja helluntaiherä­tyksen johtajia kohtasi sovinnon merkeissä.

 

 

Pyhäkoulu tavoitti

Esko Rautio tuli uskoon 17-vuo­tiaana Temmeksessä Oulun lie­peillä. Hän olkoi heti pitää pyhä­koulua alueen lapsille. Pyhäkou­lusta tuli suosittu, ja se saavutti maalaispitäjän lapsia varsin kat­tavasti.

 

Alueella oli totuttu herätysliik­keiden toimintaan, helluntailai­set menivät rikkana rokassa. Sen verran helluntailaisten aktivoitu­minen isolla kirkolla harmitti, että havahduttiin järjestämään myös kirkon oma pyhäkoulu. Se jäi kui­tenkin hyvin lyhytikäiseksi, kun innostuneita vastuunkantajia ei löytynyt.

 

Temmeksen herätyksessä us­koon tulleet liittyivät sittemmin Oulun helluntaiseurakuntaan. Temmes kuntana on jo historiaa.

 

 

Kutsu, herätys ja pelastus

Esko Rautio siirtyi pian evankeli­ovaan työhön Pohjois-Suomeen. Kylät tulivat tutuiksi. Raution ai­saparina toimi toinen evankelis­talegenda, Jussi Jokisaari.

 

Usein löytyi talo, jossa evanke­listat saivat majapaikan, ja joka salli pitää tupakokouksia talossa. Helluntailaisia ei paikkakunnilla usein ollut lainkaan, mutta tupan­sa avanneissa taloissa oli Raution mukaan usein jonkinlaista kirkol­lista herätysliiketaustaa. Ruohon­juuritason ekumenisuus ei siis ol­lut aivan tuntematon asia sodan­jälkeisen ajan Suomessa.

 

Herätyksen aikoja koettiin mo­nessa kylässä.

 

– Kokoukset kiinnostivat. Evankeliumia julistettiin, ihmi­siä tuli uskoon ja kesällä pidettiin kastejuhlia järven rannalla.

 

Helluntailaisten kastejuhlat olivat aina merkkitapaus. Katso­jia tuli paikalle joukoittain.

 

 

Reaktioita ja vastareaktioita

Juuri kaste oli monesti kuin merk­ki otsassa: tuo ei ole enää luterilai­nen, hän ei kuulu porukkaan.

 

– Kyllä vastustus kirkon taholta oli silloin todella kova, Esko Rau­tio sanoo.

 

– Me olimme väärää, harhaa ja eksytystä. Sitä tuotiin kirkon pap­pien taholta todella voimakkaas­ti esille.

 

– Mutta kyllä se kehitti itses­säkin voimakkaan vastareaktion. Samalla mitalla pistettiin kokouk­sissa takaisin, Rautio kertoo nyt hymyillen.

 

Helluntailaisia on koko liikkeen historian ajan kiusattu ja syrjitty. Suomalainen valtakulttuuri on lu­terilainen. Eroon häpeäidentitee­tistä on päässyt käytännössä vain luterilaistumalla ja kääntämällä selkänsä liikkeelle.

 

Esko Rautiolle tulivat tutuksi erilaiset ihmisen elämän loppu­miseen liittyvät kiemurat. Välillä ei-luterilaisille ei suotu siunaus­tilaisuutta kirkossa, välillä hau­tapaikka osoitettiin jostain kirk­koon kuulumattomien nurkkauk­sesta.

 

Joskus tilanteet olivat puhtaas­ti hengellisiä. Eräs tapaus vetää Esko Raution yhä vakavaksi.

 

Eräällä kylällä paikallinen mies oli saanut kuulla ”lahkolaisten” olevan tulossa pitämään kokouk­sia. Hän kiersi polkupyörällä ky­län kaikki talot ja varoitti ketään ankarasti menemästä mukaan helluntailaisten kokouksiin.

 

Kohtaaminen Raution ja mie­hen välillä oli jäätävä. Rautio haastoi Raamatun sanalla: miten mies perusteli sen, ettei evanke-liumia saisi julistaa. ”En minä Raamattua lue”, kuului ylimieli­nen vastaus.

 

Mies lähti kotiinsa. Kotiportail­la hän sai halvauskohtauksen ja päätyi vuodepotilaaksi. Kahden viikon kuluttua hän kuoli.

 

 

Nykyisin yhteys löytyy

Veteraanisaarnaaja on seuran­nut helluntailaisten ja luterilais­ten suhteiden kehittymistä tyyty­väisenä.

 

– Myönteinen kehitys alkoi siitä, kun keskustelut aloitettiin muutama vuosikymmen sitten. Tilanne on kehittynyt paljon, ja aroistakin asioista on päästy pu­humaan.

 

– Kasteasia on tietysti tietyn­lainen pullonkaula, Rautio toteaa.

 

Arki helluntailaisten ja luteri­laisten välillä on ollut jo pitkään rauhallista rinnakkaiseloa. Rauti­on mukaan kaupungilla tulee ter­vehdittyä ja juteltua kirkon pap­pien kanssa. Eri seurakuntien us­kovat ovat myös tulleet tutuiksi ja yhteys löytyy hyvin.

 

Raahessa järjestetään kerran kuukaudessa yhteiskristillinen rukoushetki. Kiertävä tapahtu­ma järjestetään luterilaisessa kir­kossa, vapaakirkossa tai hellun­taiseurakunnassa.

 

– Joskus meillä on ollut aamu­kokouksessa kirkon pappi puhu­massa, mutta ei valitettavasti nyt aivan viime vuosina.

 

Rautio on myös huomannut, että hengellisesti vireillä paikka­kunnilla on yleensä paljon kristit­tyjä kaikissa seurakunnissa. Kaik­ki hyötyvät avoimesta ilmapiiristä.

 

Jos Esko Raution pitäisi ehdot­taa jotain, mitä luterilaiset voisi­vat pyytää anteeksi helluntailai­silta, veteraanisaarnaaja menee mietteliääksi.

 

– Mehän emme voi toki heitä määräillä, Rautio naurahtaa kun­nioitusta äänessään.

 

– Mutta kyllä ne hyökkäykset meitä vastaan olivat aikanaan ra­juja, silloin kun herätystä syntyi.

 

– Me olimme myös hyvin lihalli­sia. Annoimme takaisin kunnolla. Ei siinä paljon anteeksiantamusta ja ymmärrystä silloin ollut.



Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan