– Jokaiselle tulijalle aina heti vesimuki käteen, Kultainen sydän -palvelupisteen esimies Miia Moisio ohjeisti vuoroaan aloittelevia vapaaehtoisia perjantaina konferenssissa.
Lämmin sää täytyy ottaa huomioon erityisesti, kun avustettavat ovat ikäihmisiä ja vammaisia.
Kultainen sydän on diakoniaa konferenssissa. Nimi oli käytössä jo Lehijärvellä. Kultainen sydän toimii neljässä pisteessä: Solutalo 4:ssä ja Hirsikirkossa majoittuu vanhuksia, vammaisia ja muita avustamista tarvitsevia ihmisiä. Lisäksi Kultaisen sydämen palveluihin lukeutuvat Hirsikirkon vieressä oleva lastenhoitotelttaja pääteltan edessä sijaitseva lepoteltta.
Kultaisella sydämellä palvelee nelisenkymmentä vapaaehtoista. Toiminta on ympärivuorokautista, sillä erityismajoitustiloissa on myös yöpäivystys.
– Tähän ei kuitenkaan tarvita välttämättä hoitoalan koulutusta. Alle puolella vapaaehtoisista sellainen on, Miia Moisio kertoo.
Erityisryhmien palveluihin kuuluu myös autokuljetukset konferenssialueella.
Nuoria kaivataan
Haastattelupäivä perjantai sattui olemaan konferenssissa lähimmäisyyden teemapäivä. Lähimmäinen onkin Kultaisen sydämen vapaaehtoisille motivaattori numero yksi.
– Se ihminen, joka on lähelläni, on lähimmäiseni. Moni ei voisi tulla konferenssiin, jos ei tietäisi, että saa apua tarvittaessa, Miia Moisio toteaa.
Kultaisen sydämen vapaaehtoisista moni on palvellut pisteessä jo vuosia, ellei vuosikymmeniä. Nuoria kaivattaisiin mukaan.
– Olisi mukavaa, että nuorella avustettavalla voisi olla nuori avustaja, Moisio sanoo.
Jussi Nykänen on yksi Kultaisen sydämen autonkuljettajista ja konferenssialueen reittien asiantuntija. Matka juhlateltalta solutaloille kestää häneltä kolmisen minuuttia.
– Autonkuljettaja tarvitsee pienen auton, jolla on hyvä pujotella, ajoluvan, pitkää pinnaa, tarkkaavaisuutta ja keskustelutaitoa, Nykänen summaa.
Mahdollistaa palvelemisen
Solutalo 4:ssä majoittuvien Ella ja Esko Ripatin mielestä Kultainen sydän on oikein osuva nimi konferenssissa heitäkin auttaville vapaaehtoisille.
Pariskunta kertoo käyttäneensä pisteen palveluita jo kauan. Ne mahdollistavat heille itselleen konferenssissa palvelemisen, vaikka kunto ei enää riitä leirintäolosuhteisiin.
– Meillä ei ole autoa. Sielunhoitoteltassa palveleminen on minulle todella rakasta. En oikein raaski luopua niistä siunauksista, joita saan toisten ihmisten auttamisesta. Olen kai itsekäs, Ella Ripatti nauraa ja esittelee naisten makuusalia.
– Tämä on kuin pienempi yhteisö konferenssin sisällä. Täällä on ihan oikeat ihmiset oikeilla paikoilla palvelemassa. On turvallista.
Sanojensa vakuudeksi Ripatti näyttää, miten hänen ja Esko- puolison vuoteet on sijoitettu naisten ja miesten makuusaleja erottavan verhon kahden puolen.
– Voimme sitten tuolta reunasta pitää toisiamme kädestä kiinni ja vaikka siirrellä tavaroita helposti, Ella Ripatti kiittää.
Anna Lehtinen
Monet vaivat hoituvat alueella
Hyttyset olivat tänä juhannuksena erityisen ärhäköitä, kerrotaan Juhannuskonferenssin ensiapupisteestä.
– Erilaiset hyönteisenpistot ovat olleet tänä vuonna ylivoimaisesti yleisin tapaus vastaanotollamme, ensiavun esimies Arto Vanhanen vahvisti lauantai-iltapäivällä.
Sen sijaan kuumuudesta ja nestehukasta johtuvan huonovointisuuden vuoksi ei ollut käyty alkukonferenssissa ensiavussa silloin vielä kertaakaan.
Konferenssin ensiapu vastaa tasoltaan terveyskeskuksen päivystystä. Vapaaehtoista henkilökuntaa on kymmenen hoitajaa, kuusi erikoislääkäriä ja kuusi ambulanssinkuljettajaa. Vuorokauden ympäri juhlavieraita auttaa täysin varusteltu sairaanhoitopiirin ambulanssi. Sairaankuljettajien lisäksi myös hoitajat tekevät töitä kolmessa vuorossa.
Konferenssilääkärit voivat tarvittaessa kirjoittaa lähetteitä erikoissairaanhoitoon potilaan omaan keskussairaalaan. Kuljetuksesta Jyväskylään vastaa Keuruun sairaankuljetusyksikkö.
– Tänä vuonna sairaalaan vietiin muutama ihminen. Se on tarpeen, jos tulee esimerkiksi murtuma ja tarvitaan röntgenkuvausta, Arto Vanhanen mainitsee.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...