Juhlavuosi avaa mahdollisuuksia myös helluntaiseurakunnille

Ensi vuonna muistellaan reformaation eli uskonpuhdistuksen 500-vuotista historiaa. Juhlinta ei noudata täysin kalenterivuotta, sillä merkkivuosi julistettiin virallisesti alkaneeksi 31. lokakuuta. Samana päivänä Martti Luther julkaisi aikoinaan kuuluisat teesinsä anekauppaa vastaan.

Suomen Evankelinen Allianssi on rohkaissut vapaakristillisiä seurakuntia ottamaan osaa merkkivuoden viettämiseen. Ristin Voiton kyselyn mukaan helluntaiseurakunnissa ollaan periaatteessa kiinnostuneita hyödyntämään teemaa omassa toiminnassa, mutta käytännön toteutus on monella alkutekijöissään.

Sähköpostitse toteutettuun kyselyyn vastasi 36 seurakuntien työntekijää, joista kolmasosa kertoi kotiseurakuntansa aikovan huomioida juhlavuoden jollakin tavalla. Loput kaksi kolmasosaa eivät olleet ainakaan toistaiseksi suunnitelleet mitään.

Valtaosa vastaajista, yli 70 prosenttia, oli sitä mieltä, että merkkivuoden näkyvä viettäminen on hyvä asia helluntailiikkeen kannalta. Loput eivät nähneet sillä juurikaan merkitystä.

Turhaa vai tärkeää?

Kyselyyn liitetystä vapaan sanan osiosta käy ilmi, että suppeaankin vastaajajoukkoon mahtuu hyvin erilaisia näkemyksiä merkkivuoden merkityksestä.

Jotkut pitävät sitä ennen kaikkea luterilaisten juhlana ja jopa turhana rahanmenona.

Martti Lutherin suhtautuminen uudestikastajiin ei ollut sellainen, että meidän olisi korrektia lainata hänen nimeään jossain toimessamme”, kriittisin vastaaja totesi.

Toisaalta usea vastaaja muistutti reformaation myötävaikuttaneen myös helluntailiikkeen syntyyn.

Myönteisen kannan edustajat näkevät merkkivuodessa tilaisuuden pitää Raamattua ja evankeliumia esillä. Myös kristittyjen yhteyden vahvistaminen lasketaan vastauksissa teemavuoden mahdollisuuksiin.

Moni vastaaja huomautti, että uskonpuhdistusta tarvitaan edelleen. Erään pastorin sanoin: ”Reformaatio on hyvä nostaa esille, ei vain historian kulminaatiopisteenä vaan myös jatkuvana tarpeena raamatullisen uskon säilyttämiseksi.”

Hyvinvoinnin perusta

Joillakin helluntaiseurakunnilla on jo selkeitä suunnitelmia tulevaa vuotta varten. Teemavuoteen sopiva yhteiskristillisyys on huomattu hyväksi tavaksi toteuttaa tapahtumia myös pienillä paikkakunnilla ja vähäisillä resursseilla.

Karstulassa helluntaiseurakunta, vapaaseurakunta ja luterilainen seurakunta aikovat yhdistää voimansa. Tiedossa on muun muassa yhteisen kirkkokuoron esityksiä sekä telttakokousviikko tulevana kesänä. Tapahtumat on ilmoitettu Karstulan yhteiseen merkkivuosikalenteriin, joka tulee näkyviin kunnan nettisivulle. Karstulan helluntaiseurakunnan vanhimmistoon kuuluva Tapani Maanselkä pitää juhlavuotta hyvänä tilaisuutena osoittaa, että erilaiset hengelliset yhteisöt kykenevät toimimaan yhdessä. Hän toivoo juhlavuoden myös muistuttavan suomalaisia siitä, ettei nykyinen hyvinvointi ole itsestäänselvyys.

– Uskonpuhdistus on ollut merkittävä tekijä koko Suomen kansalle. Aikamoinen takapajula olisimme ilman sitä. Luterilainen kirkko on opettanut oikeasta ja väärästä, ja Raamatun sanoma on ollut pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Siihen kuuluu ahkeran työnteon ja rehellisyyden arvostus ja ajatus siitä, ettei ketään saa sortaa.

Myös Mikkelissä suunnitellaan kristittyjen yhteistä tapahtumaa jo hyvissä ajoin.

– Meillä on ensi vuoden lokakuussa Mikkeli Missio, joka yhdistää paikkakunnan seurakuntia. Luterilaiset, vapaakirkolliset, helluntailaiset ja pelastusarmeijalaiset ovat mukana, helluntaiseurakunnan johtava pastori Tero Ojasalo kertoo.

Ojasalon mielestä sekä Suomen 100-vuotias taival että reformaatio ovat juhlimisen arvoisia myös helluntaiseurakunnissa.

– On Jumalan armoa, että saamme olla itsenäisiä ja meillä on Raamattu.


Säde Loponen