Joulun sanomaa viidakkoheimoille

Ukarumpan lähetyskeskus on parin neliökilometrin laajuinen kyläyhteisö. Alueella asuu noin 400 raamatunkääntäjää ja työtä tukevaa muiden alojen asiantuntijaa. Kuva: Eero Ketola

Harmaat sumupilvet väistyvät, kun aurinko nousee vuorten yli. Kirskuva papukaijaparvi on herännyt tuuhean puuston latvuksissa. Parvi lähtee etsimään jokapäiväistä ravintoa.

Sinivalkoinen pienkone nousee läheiseltä kiitoradalta. Kohta se saa seurakseen toisen koneen. Raamatunkääntäjiä on matkalla kaukaisiin viidakkokyliin. Uusi päivä on alkamassa.

Astun sisälle raamatunkäännösjärjestö Summer Institute of Linguisticsin (SIL) päämajaan Papua-Uuden-Guinean Ukarumpassa. Oikealla olevan seinän peittävät kuvat kymmenistä raamatunkääntäjistä ja nimilaatat, jotka kertovat heidän valmiiksi saamistaan käännöksistä paikallisille kielille.

Jokainen kuva kertoo sitoutumisesta ja kärsivällisyydestä. Useissa tapauksissa on kyse kymmenien vuosien työstä ja elämästä kaukana totutusta elämänpiiristä. Kuvat viestittävät myös ilosta, jonka työntekijä jakaa niiden kanssa, jotka ovat saaneet Raamatun tai osan siitä omalla äidinkielellään.

Ovi on raollaan, ja astun sisälle SIL Papua-Uuden-Guinean johtajan toimistoon. Johtaja David Tute toivottaa vieraan tervetulleeksi. Nopeasti käy ilmi, että hän on työstään erittäin innostunut.

– Uskomme, että Jumalan sanassa oleva sanoma muuttaa ihmisen elämän. Haluamme, että kaikilla olisi Jumalan sana heidän omalla kielellään ja sellaisessa muodossa, joka puhuu heille parhaiten.

– Olemme sitoutuneet tekemään työtä yhdessä Papua-Uuden-Guinean opetusministeriön kanssa vahvistaaksemme maan seurakuntia halutuilla raamatunkäännöksillä. Haluamme edistää ja tukea Jumalan sanan käyttöä sekä vaalia kielen kehitystä. Lisäksi tuemme koulutusta ja kasvatusta tuottamalla sopivaa materiaalia paikallisille ihmisille.

Satojen kielten saaristo

SIL on yksi Papua-Uudessa- Guineassa toimivista raamatunkäännöstyöhön keskittyvistä järjestöistä. Noin seitsemän miljoonan asukkaan saarivaltio lukeutuu globaalin raamatunkäännöstyön polttopisteisiin, mikä johtuu maassa käytettävien kielten lukumäärästä: se on peräti 830 eli yli 12 prosenttia koko maailman puhutuista kielistä.

Tähän mennessä eri toimijat ovat saaneet Uuden testamentin valmiiksi 205:lle saarivaltiossa käytetylle kielelle, ja tällä hetkellä käännöstyö on meneillään 167 kielellä.

Lisäksi 270 muuta kieliryhmää on ilmoittanut toiveestaan päästä mukaan käännösohjelmaan.

– Viimeksi mainituilla ei ole vielä yhtään osaa Raamatusta käännettynä. Inhimillisesti katsottuna työtä on mahdoton saada valmiiksi. Otamme kuitenkin haasteen vastaan ja teemme parhaamme, David Tute kertoo.

– Viime vuonna vietimme Ukarumpan lähetyskeskuksessa työn alkamisen 60-vuotisjuhlaa. Papua-Uusi-Guinea on muuttunut vuosien aikana, mutta raamatunkääntäjillä on edelleen suunnattoman suuri työmaa.

Uuden tekniikan mahdollisuudet

Vaikka raamatunkäännöstyön ytimessä on kirjoitettu teksti, audiovisuaalisen viestinnän merkitys Jumalan sanan levittämisessä on kasvanut eri puolilla maailmaa.

Papua-Uuden-Guinean asukkaista vain noin kaksi kolmasosaa on luku- ja kirjoitustaitoisia. Silti yhä useammalla on pääsy nykyaikaisen teknologian äärelle, mikä luo mahdollisuuksia jakaa käännettyjä raamatuntekstejä niillekin, joilla lukutaitoa ei ole.

– Tuotamme äänitteitä, joita voi kuunnella esimerkiksi Audibible-kuuntelulaitteella, jota voi vaivattomasti ladata aurinkokennolla. Lisäksi äänitettyä Jumalan sanaa voidaan ladata matkapuhelimiin, joihin niin ikään saadaan virtaa aurinkokennolla. Matkapuhelimet ovat levinneet myös maaseudun kyliin, David Tute kertoo.

Internet on avannut ihmisille uuden maailman myös Papua- Uudessa-Guineassa.

– Tietysti vaarojakin on olemassa, koska internetin tultua muutos on ollut nopeaa. Kaikki eivät osaa erottaa hyvää sisältöä pahasta. Seurakunnat ovat opetustehtävässä tärkeässä asemassa. SIL:ssä haluamme tukea kaikkien kirkkokuntien raamatunopetusta.

Opetusta tarvitaan myös synkretismin torjumisessa. Saarivaltion väestöstä 85 prosenttia on nimellisesti kristittyjä. Suurella osalla ei ole kuitenkaan ymmärrystä elää kristittynä arjen keskellä. Noituutta on edelleen runsaasti, ja taikauskoa esiintyy myös seurakunnissa.

– Kristillisyys ei ole aina kovin syvällä ihmisten ajattelussa, eivätkä seurakunnat ole kovin voimakkaita. Ihmiset ymmärtävät kuitenkin Sanan tärkeyden.

”Eurooppalaiset tuovat tasapainoa”

Ukarumpa sijaitsee Aiyura-laaksossa Papua-Uuden-Guinean pääsaaren koillisosassa. Keskuksen alueella asuu raamatunkääntäjiä, työtä tukevia muiden alojen asiantuntijoita sekä joitakin muissa tehtävissä toimivia lähetystyöntekijöitä.

Yhteisön noin 400 asukkaan joukkoon lukeutuu 13 suomalaista. Kaikkiaan asukkaat edustavat 14:ää eri kansallisuutta. Lisäksi keskuksessa käy töissä noin 250 paikallista.

Parhaillaan Ukarumpassa valmistaudutaan jouluun. Käännöstyö laitetaan hetkeksi sivuun, ja joulunpyhät vietetään perheissä hiljentyen, leväten ja yhteisiin jumalanpalveluksiin osallistuen.

David Tuten mukaan toimiminen monikulttuurisessa ilmapiirissä ei ole aina helppoa.

– Täällä on kulttuurien rikkaus, mutta Jumalan valtakunnan kulttuuri liittää ihmisiä yhteen.

– Eurooppalaiset tuovat tasapainoa yhteisöön. Olemme erityisen iloisia suomalaisten työpanoksesta. Heidän määränsä on laskenut, mutta viime aikoina on tullut myös uusia.

Mikä

Ukarumpa

» Kansainvälisen Summer Institute of Linguistics (SIL) -järjestön pääpaikka ja raamatunkäännöstyötä tekevien yhteisö Papua-Uudessa- Guineassa. SIL on muun muassa suomalaisen Wycliffe Raamatunkääntäjät ry:n yhteistyökumppani.

» Keskuksessa asuu raamatunkääntäjiä, kielentutkijoita, luku- ja kirjoitustaitotyössä toimivia, opettajia sekä monien muiden alojen asiantuntijoita ja ammattilaisia. Keskuksen alueella toimii myös lähettiperheiden lapsille suunnattu kansainvälinen koulu.

» Perustettiin vuonna 1956. Kahden neliökilometrin laajuinen, kunai-heinää kasvanut kukkula oli aiemmin gadsup- ja tairora-heimojen perinteinen sotatanner.

Eero Ketola

Virkamiehestä raamatunkääntäjäksi

Raamatunkäännösjärjestö SIL:n työtä Papua-Uudessa- Guineassa johtava David Tute sai ensikosketuksen lähetystyöhön opiskellessaan yliopistossa Lounais-Englannin Plymouthissa.

– Asuin miellyttävässä perheessä, joka myöhemmin lähti lähetystyöhön. Heidän vaikutuksestaan sain asiaan positiivisen tuntuman.

Myöhemmin Tute oli mukana kotiseurakuntansa jäsenistä koostuneesta tiimissä, joka teki matkan Papua-Uuteen-Guineaan. Matka muutti miehen sisimmän.

– Jätin työni asuinalueeni paikallishallinnossa ja muutimme tänne. Kun kerroimme tyttärellemme päätöksestä lähteä lähetystyöhön ja ettei hänen tarvitsisi olla siitä huolissaan, hän vastasi nopeasti: ”Tämä ei ole minulle yllätys. Tiesin, että lähdette jonakin päivänä lähetystyöhön.”