Helluntailainen oppi on oikeassa

Sanna Urvaksen näkynä on pastoreiden koulutus. Itse hän ei kuitenkaan ole koskaan kokenut kutsua pastoriksi. %u2013 En olisi hyvä paimen, mutta olen ihan ok mentori. Kuva: Lari Launonen
Sanna Urvaksen näkynä on pastoreiden koulutus. Itse hän ei kuitenkaan ole koskaan kokenut kutsua pastoriksi. %u2013 En olisi hyvä paimen, mutta olen ihan ok mentori. Kuva: Lari Launonen
Viisitoistavuotiaana Sanna Urvas luki kreikkalaisia filosofeja. Samoihin aikoihin hän tutustui armolahjoihin, sai profetioita, näki unia ja näkyjä. Akateemisuus ja karismaattisuus ovat kulkeneet mukana teini-iästä saakka. Ensin mainitulle tosin löytyi aikaa vasta muutama vuosi sitten kotiäidin arjen hellittäessä.

Pääasiassa tanssin ja taiteen parissa työskennellyt Urvas tekee nykyään teologian tohtoriopintoja Helsingin yliopistossa. Siellä hänet tunnetaan helluntaikristittynä isolla H:lla.

Urvas kuitenkin toimi 2000-luvun alkuun asti aktiivisesti luterilaisessa kirkossa. Naisen konservatiivinen ja vapaakristillinen aatemaailma poiki toisinaan nuhteita. Kerran papit moittivat sitä, että hän opetti rippileirillä seksin kuuluvan avioliittoon. Porttikielto erääseen luterilaiseen seurakuntaan napsahti sen jälkeen, kun Urvas kertoi viettäneensä pyhää ehtoollista ystäviensä kanssa ruotsinlaivalla.

Seurakunta-aktiivisuudestaan huolimatta Urvas oli tosin virallisesti eronnut luterilaisesta kirkosta jo vuonna 1994.

– Perheemme asuessa Englannissa olin tullut ratkaisuun, että minun piti ottaa uskovien kaste. Halusin kuitenkin kunnioittaa luterilaista kirkkolakia, joka ei sallinut uudelleen kastamista. Siksi erosin kirkosta.

Kokemus ohjaa helluntaiteologiaa

Sanna Urvaksesta tuli virallisesti helluntailainen vuonna 2011. Päätös oli syvästi teologinen: hän uskoo, että helluntailainen hengellisyys ja oppi tavoittaa kristinuskosta jotain oleellista.

– Teologiamme on myös täysin kilpailukykyistä esimerkiksi katolisen tai luterilaisen opin kanssa, nainen toteaa painokkaasti.

Urvaksen mielestä helluntailaisuudessa on kyse ”teologian tekemisen vallankumouksesta”. Hän on tutkinut gradussaan sitä, miten helluntailaista oppia rakennetaan. Teologian lähteitä on perinteisen jaon mukaan neljä: Raamattu, järki, kirkon traditio ja kokemus. Helluntailaiset ovat kavahtaneet traditiota, mutta korostaneet kokemusta.

Helluntaiteologian tekeminen muistuttaakin varhaisen kristikunnan opinmuodostusprosesseja.

– Alkukirkolla oli Vanha testamentti, mutta heillä oli myös kokemukset ja kertomukset elävästä Sanasta, Jeesuksesta. Helluntain jälkeen tähän lisättiin kokemus Pyhästä Hengestä.

– Ensimmäiset kristityt yrittivät epätoivoisesti ymmärtää, miten nämä kaikki lyödään yhteen.

Samankaltainen prosessi seurasi Azusa-kadun tapahtumia 1900-luvun alussa. Kokemus Pyhästä Hengestä herätti uskovat lukemaan Uutta testamenttia uusin silmin ja arvioimaan kriittisesti kristillistä valtavirtanäkemystä esimerkiksi armolahjoista ja kasteesta.

– Raamatulle oltiin uskollisia, mutta kokemus toimi sen tulkinta-avaimena.

– Vaikka sitä ei sanota ääneen ainakaan Suomessa, tämä on se tapa, millä helluntaiteologiaa kirjoitetaan yhä edelleen.

Ukkovalta on myös Jumalan tahto

Kokemus vaikuttaa oleellisesti myös Suomen helluntailiikkeen keskusteluun naisen asemasta seurakunnassa. Naisten kokemukselle, että Jumala on kutsunut heidät hengelliseen työhön, on annettu tietty teologinen arvovalta. Raamatun tekstejä on pohdittu tämän kokemuksen valossa.

Urvaksen mielestä naiskeskustelun haaste on usein se, että kokemukseen liittyvä argumentointi ja raamattuperustelut eivät kohtaa. Hän alkaa piirtää kahdella kädellä ilmaan Excel-taulukkoa. Taulukkoon kuuluu raamatuntulkinnan lisäksi psykologinen, yhteiskunnallinen ja kirkkohistoriallinen sektori.

– Ilman kaikkien näiden huomioimista järkevä keskustelu naisen asemasta ei onnistu, hän väittää. Erityisen tärkeänä Urvas kuitenkin pitää sitä, miten yksittäisen seurakuntayhteisön vanhimmisto ja pastorit ymmärtävät asian Raamatun valossa. Hänen perheensä kuuluu Espoon helluntaiseurakuntaan, josta naispastoreita kyllä löytyy, mutta nainen ei voi olla vanhimmiston jäsen tai seurakunnan johtaja.

– Kunnioitan sitä hierarkiaa, jonka Jumala on seurakuntaamme antanut. Haluan alistua  pastoreiden ja vanhimmiston auktoriteetin alle. Ymmärrän niin, että tämä on seurakuntalaisen tehtävä.

Ei Urvas toki seurakunnassa vaikene. Hän opettaa aktiivisesti esimerkiksi soluissa. Hänen teologisilta analyyseiltään eivät säästy edes lapset tai nuoret, joiden kanssa hän paljon toimii.

Naisella on myös vahva lähetysnäky. Hän on juuri palannut opetusmatkalta Intiasta.

– Siellä naisenakin voin aivan hyvin opettaa, ja kotiseurakuntamme on siunannut ja valtuuttanut minut tähän tehtävään. Tosin Intiassa opetan aina pää peitettynä. Paikallisille tämä on tärkeää.

Urvas uskoo Jumalan tahdoksi sen, että seurakuntien johtajuus on pääasiassa miesten käsissä. Ukkovalta kirkossa ei ole pelkkä historiallinen sattuma.

– Paimenuudessa on kyse myös isyydestä. Tämä on äärimmäisen tärkeä raamatullinen käsite. Jumala on isä, ja auktoriteettirakenteissa isyys on keskeistä. Siksi hierarkiaan liittyvät kysymykset ovat myös sukupuolikysymyksiä.

Kuulostaa siltä, että Urvas kannattaa jonkin sortin patriarkaalisuutta.

– Tämä kuuluu minulle sarjaan ikuisia totuuksia, joita ei ole fiksua lähteä murtamaan, hän linjaa.

Opin tulee johtaa transformaatioon

Sanna Urvaksen konservatiiviset näkemykset saavat korvat punaisiksi niiltä opiskelijatovereilta, jotka ajavat aggressiivisesti naisten ja seksuaalivähemmistöjen asemaa luterilaisessa kirkossa. Hänen tutkimustyönsä on kuitenkin saanut tunnustusta ja kannustusta yliopistossa.

Jotkut jopa toivovat, että Urvas edustaisi helluntailaisia oppikeskusteluissa luterilaisten kanssa. Onhan hän ekumeniikan asiantuntija ja tuntee läpikotaisin molempien kirkkokuntien opin.

Työn alla olevassa väitöskirjassaan Urvas tutkii helluntailaista oppia synnistä. Sen näkökulmiin mahtuu esimerkiksi demonologiaa (oppi riivaajista), menestysteologiaa ja uskolla parantamista. Hän tarkastelee muun muassa Valtter Luodon, yhdysvaltalaisen  Amos Yongin sekä nigerialaisen David Oyedebon tekstejä.

Vaikka helluntailaiset maallikot eivät perinteisesti ole olleet intohimoisia teologian suhteen, Urvaksen mielestä opin määrittelyä ei saisi jättää vain hänen kaltaistensa ammattiteologien käsiin.

– Opin tulkinta on ollut suomalaisessa helluntailiikkeessä alun perin maallikoiden johtama, kollektiivinen prosessi. Jatkossakin seurakuntien rivijäsenillä tulee olla aidosti valtaa osallistua teologiseen pohdintaan.

Helluntailaisen opin tulee aina myös johtaa henkilökohtaiseen transformaatioon. Helluntaiteologia korostaa Pyhää Henkeä, joka muuttaa ihmisen ja joka myös herätti Kristuksen kuolleista. Pääsiäisaamu kertoo siitä, mikä uskovia odottaa.

– Jeesuksen näyttäytyminen kirkastetussa ylösnousemusruumiissa paljasti tulevan todellisuuden reaaliarvon kaikille, jotka haluavat sen nähdä.


Lari Launonen




Kuka

Sanna Urvas
» työura pääasiassa tanssitaiteen ammattilaisena
» nykyisin teologian jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa
» valmistelee väitöskirjaa helluntailaisesta syntiopista
» Espoon helluntaiseurakunnan nuoriso- ja lapsityöaktiivi
» perheeseen kuuluvat aviomies Antti, viisi lasta ja novascotiannoutaja

Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan