Maalliset lait muuttuvat, Jumalan
periaatteet eivät. Näin voisi
kiteyttää Suomen Helluntaikirkon tuoreen
avioliittokannanoton.
Julkilausuma
on Helluntaikirkon kommentti
paitsi viime maaliskuussa voimaan
astuneeseen sukupuolineutraaliin
avioliittolakiin myös
luterilaisen kirkon ympärillä parhaillaan
käytävään keskusteluun.
Kannanotossa
Helluntaikirkko toteaa,
ettei se lakimuutoksesta huolimatta
ole muuttanut näkemystään avioliitosta
ja että se sitoutuu opetuksessaan
ja toiminnassaan Raamatun
seksuaalietiikkaan ja
avioliittokäsitykseen, jota se
pitää yksiselitteisenä.
Kannanoton
mukaan yhden miehen
ja yhden naisen solmima avioliitto
on ”Jumalan säätämä, luomisessa asetettu
ja Jeesuksen Kristuksen opetuksessaan
vahvistama” yhdyselämän
muoto, jonka tarkoituksena on
mahdollistaa vakaa ja turvallinen
kasvuyhteisö myös lapsille sekä
antaa lapselle oikeus eri sukupuolta
oleviin vanhempiin.
–
Tänä vuonna avioliittolakiin tuli
iso muutos, ja luterilaisessa kirkossa
käydään tästä asiasta keskustelua.
Halusimme tuoda esille
sen, että meille linja on selkeä
ja sama kuin tähänkin asti, Suomen
Helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölä toteaa.
Yhdenvertaisuutta
Kannanoton
mukaan Suomen Helluntaikirkko
hyväksyy sen, että
moniarvoisessa yhteiskunnassa lainsäädännön
tulee pyrkiä kansalaisten
yhdenvertaisuuteen riippumatta
esimerkiksi siitä, noudattavatko
he kristillisen avioliitto-
ja seksuaalietiikan mukaisia periaatteita.
Tästä
huolimatta Helluntailiike ei
edelleenkään hyväksy sukupuolineutraalia avioliittolakia
ajaneiden tasavertaisuusargumenttia.
”Näkemyksemme
mukaan yhdenvertaisuutta ei
–– edistetä rinnastamalla
miehen ja naisen väliseen
avioliittoon muunlaisia yhteiselämän
muotoja”, kannanotossa todetaan.
–
Me uskomme, että olisi parempi, jos
myös Suomen laki määrittelisi
avioliiton edelleen naisen
ja miehen väliseksi. Valtio on
kuitenkin tehnyt omat ratkaisunsa, Mika
Yrjölä sanoo.
–
Läntisessä maailmassa me elämme
uudessa ajassa, jossa kristilliset
arvot rapautuvat. Haluamme noudattaa
tämän maan lakeja
niin pitkälle kuin mahdollista, kunhan
se ei sodi meidän omaatuntoamme
vastaan. Se on myös
Raamatun ohje.
Tähän
liittyen kannanotossa esitetään
huoli uskonnollisista syistä
perinteiseen avioliittonäkemykseen sitoutuneiden yksilöiden
ja yhteisöjen uskonnonvapaudesta.
Helluntaikirkon
mukaan uskonnollisten yhdyskuntien
ja yhteisöjen
yhdenvertaisuus ja toimintamahdollisuudet
tulee varmistaa
myös sellaisissa tilanteissa, joissa
lainsäädännön sallimat käytännöt
ja Raamatusta nousevat
eettiset periaatteet ovat keskenään
ristiriidassa.
Hoitava
yhteisö?
Kahdeksasta
virkkeestä muodostuva kannanotto
on selvästi suppeampi kuin
Helluntaikirkon vuoden 2009
Talvipäivillä antama julkilausuma samasta
aiheesta.
Kristillisen
avioliittoteologian perusperiaatteiden
ja yhteiskunnallisten merkitysten
lisäksi vuoden 2009
julkilausuma kiinnitti huomiota
myös tapaan, jolla seurakuntien tulisi
pitää asiaa esillä.
Sen
lisäksi, että seurakunnat opettavat
ja pitävät yllä raamatullisia periaatteita,
niiden tulee olla hoitavia
yhteisöjä, jotka pystyvät auttamaan
ja tukemaan elämässään vaikeuksiin
joutuneita.
”Tehtävämme
ei ole tuomita ja moralisoida,
vaan osoittaa kristillistä rakkautta
kaikissa elämän kriiseissä
eläviä lähimmäisiämme kohtaan”,
Helluntaikirkko totesi tuolloin.
Uudessa
kannanotossa tämäntyyppistä sielunhoidollisuutta voi
nähdä viimeisessä lauseessa, jonka
mukaan Suomen Helluntaikirkko pyrkii
edistämään ”jokaisen ihmisen
hyvinvointia kaikkien ihmisarvoa
kunnioittaen”.
Mitä
tällä tarkoitetaan, Mika Yrjölä?
–
Tämä kannanotto on tarkoituksella suppea
ja keskittyy lakimuutokseen. Silti
halusimme sanoa, että
emme vastusta homoseksuaalisesti suuntautuneita ihmisinä
ja että haluamme kunnioittaa jokaisen
itsemääräämisoikeutta; että
ihmisillä on oikeus toimia
tavoilla, jotka Suomen laki mahdollistaa.
Avioliittoinstituutiota
linjaavia herätyskristittyjen
lausuntoja on kritisoitu
usein siitä, että ne puhuvat niiden
ihmisten ohi ja yli, jotka
itse kokevat homoseksuaalisia tunteita.
Miten toivoisit näiden ihmisten
lukevan tätä kannanottoa?
–
Helluntailiikkeenä haluamme, että
jokainen ihminen pystyisi kokemaan,
että häntä rakastetaan ja
hän on hyväksytty. Meillä kaikilla
on erilaista rikkinäisyyttä, ja
jokaisella on syntiä, ja me kaikki olemme
itsessämme Jumalan kirkkautta
vailla.
–
Toivon, että yhteisönä me pystymme
olemaan suolana ja valona sopivalla
tavalla.
Osa
kansainvälistä trendiä
Suomen
vapaakristillisistä yhteisöistä uutta
avioliittolakia on
kommentoinut julkisuudessa myös
ainakin Suomen Vapaakirkko, joka
keväällä ilmoitti, ettei se
ole muuttamassa näkemystään avioliitosta
miehen ja naisen välisenä liittona.
Ulkomailla
länsimaiseen avioliittoinstituution rapautumiskehitykseen on
ottanut kantaa muun muassa
kansainvälinen World Assemblies of
God Fellowship -verkosto. Keväällä
julkaistussa A Position Paper on the Redefinition of Marriage and Human Sexuality -asiakirjassa
tarkastellaan seikkaperäisesti perinteistä
raamatullista avioliittokäsitystä
ja sitä, kuinka se
edelleen velvoittaa seurakuntia. Suomen
Helluntaikirkko on
osa WAGF-verkostoa.
Helluntaikirkon
julkilausumat ovat luettavissa kirkon
verkkosivuilla osoitteessa
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...