”Meiltä ovat kadonneet lähes kokonaan
evankelistat . Heitä ei palkata enää seurakuntiin. –– Vuosikymmeniä sitten
evankelistat pitivät usean päivän kokoussarjoja. Ihmiset tulivat ilta illan
jälkeen heitä kuuntelemaan.”
Näin kirjoitti eräs
lukija hiljattain Ristin Voiton mielipidepalstalla.
Samantyyppisiä
puheenvuoroja on kuultu ennenkin. Yhteistä niille on huoli evankelistan
tehtävään nimitettyjen henkilöiden vähenemisestä helluntaiseurakunnissa.
Ilmiö onkin
kiistaton – ainakin, jos Seurakuntaoppaaseen (Emrone ja Aikamedia)
koottuihin tietoihin on luottaminen. Vuoden 2007 oppaassa
helluntaiseurakuntien luottamustehtävissä palveli lähes 280 henkilöä, jonka
titteliksi oli ilmoitettu evankelista. Uusimmassa, vuoden 2018 oppaassa
tällaisia henkilöitä on alle 240.
Näin laskien
evankelistojen määrä on vähentynyt reilussa kymmenessä vuodessa lähes 15
prosenttia.
Tästä huolimatta
Hyvä Sanoma ry:n evankelistapalvelun koordinaattori Helena Kärkkäinen on eri mieltä näiden mielipidekirjoittajien
kanssa. Eivät evankelistat mihinkään ole hävinneet.
– Seurakunnissa on
edelleen runsaasti henkilöitä, jotka käytännössä toimivat evankelistoina,
vaikka heitä ei kyseiseen tehtävään erikseen ole nimitettykään, Kärkkäinen
toteaa.
Itse asiassa on
mahdollista, että tällaisten oto-evankelistojen määrä on viime vuosina jopa
noussut.
Somea ja soppatykkejä
Helena Kärkkäinen organisoi Hyvä Sanoma
ry:n ja IK-opiston järjestämää Evankelistapolku-kurssia, jota käy parhaillaan
noin 30 henkilöä. Aiemmin kurssin suorittaneita on noin sata. Koko tästä joukosta
vain muutama on kotiseurakunnassaan virallisesti nimitetty evankelistaksi.
– Uutta innokasta
sukupolvea on nousemassa. Esimerkiksi järjestämillemme alueellisille evankelistapäiville
on viime vuosina osallistunut yhteensä yli 600 eri henkilöä. Nämä ja useimmat
muut ruohonjuuritasolla tavoittavaa työtä tekevät eivät näy tilastoissa,
Kärkkäinen toteaa.
Samalla toiminnan muodot ovat muuttuneet.
Esimerkiksi Evankelistapolku-koulutuksen suorittaneista jotkut keskittyvät
sosiaaliseen mediaan, tekevät videoklippejä nettiin tai kirjoittavat
evankelioivia blogeja. Jotkut käyttävät pienryhmätoimintaa evankelioinnin
välineenä.
– Toki on yhä niitäkin, jotka tykkäävät
mennä torille ja pystyttää katoksen, paistaa lettuja ja tarjota kahvia. Jotkut
ovat hankkineet soppatykin, tarjoavat ruokaa ja juttelevat ihmisten kanssa.
Jotkut toimivat seurakuntien ruoka-aputyössä tai toteuttavat kutsumustaan muuten
arjessa. Yhteistä heille on se, että heidän toimintansa ei ole kokouskeskeistä,
Kärkkäinen kertoo.
– Nykyihmiset ovat kouluttautuneita. Jos
menisimme yhä takavuosikymmenten tyylillä megafonien kanssa, meitä
pidettäisiin hulluina. Myös perinteinen kirjallisuustyö on hirmu haasteellista
tänä päivänä. Rakkauden tekojen merkitys on kasvanut.
Evankelista-tittelin merkitys tässä
kaikessa on vähäinen.
– Toki se toimisi eräänlaisena
valtuutuksena toimia seurakunnassa.
Vaikka evankelistoja on, innostusta
Jeesus-sanoman levittämiseen mahtuisi seurakuntiin enemmänkin. Jos seurakunnissa
on usein epäonnistuttu uskon-asioiden markkinoinnissa ei-uskoville, on niissä
epäonnistuttu myös evankelioivan elämäntavan siirtämisessä uskoville.
– 1980-luvun herätyksen aikana moni
rivikristittykin oli innokas ja kutsui ystäviään tilaisuuksiin. Rakkaus
Jeesukseen oli voimakasta. Nyt eletään uus-pakanuuden ja sitoutumattomuuden aikaa,
ja se on vaikuttanut uskoviinkin. Ne, joilla on voimakas kutsu, tekevät yhä
työtä, mutta monet uskovat ovat lamaantuneet eivätkä tee mitään, Helena Kärkkäinen
pohtii.
– Toisaalta me uskovat olemme itse pilanneet evankeliointi-sanan.
Itse puhun mieluummin tavoittavasta toiminnasta arjen keskellä.
Evankelistojen tehtävänä on olla ihmisten hengellisten ja fyysisten tarpeiden
täyttäjiä.
Suosittuja videoita
Yksi
Evankelistapolku-koulutusta parhaillaan käyvistä on porilainen Nicklas Ljungman. Häntä ei ole seurakunnassa siunattu evankelistaksi, mutta
kutsumus uskonasioista todistamiseen on vahva.
Viime syksystä lähtien Ljungman on ystävänsä kanssa julkaissut
Facebookissa Kanjonimies-videoita, joissa yhdistyy kristinuskon
ydinteemoista kertominen katsojille ja katuevankeliointi-tilanteiden
kuvaaminen. Monia näistä videoista on katsottu jo yli 4 000 kertaa, ja palaute
on ollut rohkaisevaa. Puhelinsoittoja on tullut eri puolilta Suomea.
– Katsojat ovat lähettäneet paljon rukouspyyntöjä, ja olen saanut
johdattaa muutamia ihmisiä puhelimitse uskon tielle. Eräs heistä on lähiaikoina
menossa kasteelle. Lisäksi olemme kuulleet terveisiä, että kun ihmiset ovat jakaneet
videoita, heidän tuttujaan on tullut uskoon.
– Videoiden tarkoitus on kirkastaa Kristusta, johdattaa ihmisiä
Jumalan valtakuntaan ja rohkaista uskovia lähtemään rohkeasti liikkeelle.
Ljungman pyrkii muutenkin tuomaan Jeesusta esille kaikin
mahdollisin tavoin siellä, missä hän arjessaan liikkuu.
– Pyrin joka aamu sanomaan Jumalalle,
että hän voi minua käyttää, jos hän haluaa. Kaupungilla juttelen ihmisille.
Kun kulkee rukoillen, Jumala kyllä johdattaa. Jos pyytää Jumalalta, että hän lähettäisi
jonkun, jolle voi todistaa, niin kyllä hän lähettää.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...