Aikamedian aikakausilehdet uudistuvat

Tällä hetkellä Aikamedian aikakauslehtiä ovat pinon päällimmäiset eli ei-uskoville suunnattu Hyvä Sanoma, lastenlehti Jees ja joululehti Kultalyhde. Helmikuussa aikakausjulkaisujen joukko täydentyy uudella perhelehti Versolla. Kuva: Juha Juurikkamäki

Hyvä Sanoma, Jees ja Kultalyhde ovat kaikki yli 50-vuotiaita helluntailaisia aikakauslehtiä. Tosin lastenlehti Jees ilmestyi alkujaan Hyvä Paimen -nimisenä. Ensi vuoden alussa Aikamedian lehtiperheessä tapahtuu useita isoja uudistuksia yhtä aikaa. Luvassa on sekä perheenlisäystä että ovien avautumista kohti ulkomaailmaa.

– Aikamedian uuden strategian mukaisesti aikakauslehtien sisältöä kehitetään niin, että muutkin kuin helluntailaiset voisivat tulla lukijoiksi sekä hyödyntää niitä seurakuntatyössään ja evankelioimiskampanjoissaan, yrityksen aikakauslehtien toimituspäällikkö Elina Rautio kertoo.

Perheenlisäys tarkoittaa sitä, että lapsityön erikoislehti Nosteen tilalle syntyy helmikuun alussa kristillinen perhelehti Verso, jolla halutaan tukea ja rohkaista tavallisia äitejä ja isiä.

– Emme unohda ammattikasvattajia ja lapsityöntekijöitä, mutta koska kasvatustehtävä on ensisijaisesti perheillä ja tämän päivän perheet ovat tiukoilla, haluamme auttaa, Rautio perustelee.

Verso paikkaa osaltaan aukkoa, joka syntyi Päivä Oy:n kustantaman kristillisen perhelehti ABC+:n siirryttyä vajaa vuosi sitten Kristillisten koulujen ja päiväkotien liiton julkaisuksi.

Ymmärrettävyys ja samaistumiskohteet tärkeitä

Aikamedian aikakauslehtien muodonmuutos näkyy eniten evankelioivassa Hyvässä Sanomassa ja alakouluikäisten Jees-lehdessä.

– Visuaalista ilmettä tulee vielä lisää. Lehteä voi lukea monella tavalla, joko alusta loppuun tai poimien. Jeesiin tulee uusia palstoja ja enemmän puuhaa: testejä, väritystehtäviä ja lasta aktivoivia äänestyksiä, päätoimittaja Päivi Isoaho kuvailee.

Kodin ja seurakunnan kristillistä kasvatusta tukeva Jees on saamassa myös uusia avustajia, jopa lapsitoimittajia.

– Uuden kouluaiheen toteuttaa Jyväskylän kristillisen koulun neljäs luokka. Aiemmin nuorimmat avustajamme ovat olleet 15-vuotiaita.

Hyvässä Sanomassa tullaan näkemään niin ikään uusia palstoja, joiden elämänläheisyyteen panostetaan. Myös sanojen uhri tai taivastie tapaiset ilmaukset ”käännetään” nykysuomeksi.

– Uskovat ovat sokeita joillekin käsitteille, joita jälkikristillisessä yhteiskunnassa ei tajuta. Jos ei ole käynyt edes rippikoulua, meille tuttu lause ”Luin Sanaa tänään” ei välttämättä sano yhtään mitään, Elina Rautio huomauttaa.

Sekä lehden ulkoasua, palstoja että tarkempia sisältöjä katsotaan yhä enemmän niiden ei-uskovien näkökulmasta, jotka eivät tunne Jeesusta ja joille lehti on kuitenkin suunnattu.

Lehden ydintä eli perusevankeliumia suursiivouksessa ei karsita.

– Joka numerossa on aina vähintään yksi uskoontulokertomus. Samoin uskoontulon ABC

säilyy, Rautio toteaa.

Nettiä selataan, lehteen syvennytään

Aikamedian lehtiperheeseen kuuluvat myös 105-vuotias viikkolehti Ristin Voitto ja seurakuntajohtajille tällä vuosikymmellä perustettu Paimen Plus. Lehtialaa kauttaaltaan viime vuodet pyyhkivä myllerrys on heijastunut näihinkin yrityksen lehtiin. Verkkojulkaisemisesta on tullut arkipäivää, ja RV tekee paperija verkkolehden lisäksi myös videouutisia.

– Elämme keskellä ihmisten mediakäyttäytymisen muutosta. Pyrimme siihen, että paperilehdessä on yhä enemmän taustoittavia ilmiö- ja asiajuttuja ja verkossa ja videouutisissa ajankohtaisuutisointia, koska viikkolehti on aivan liian hidas kertomaan uutisia, RV:n päätoimittaja Leevi Launonen kuvailee.

Ihmisten lukutottumukset ovat muuttuneet niin, että netissä pikaruokaillaan ja lehteen syvennytään. Niinpä RV on alkusyksystä asti julkaissut vähintään kerran kuussa johonkin aiheeseen paremmin syventyviä teemaliitteitä.

– Ne on otettu hyvin vastaan ja niistä on saatu hyvää palautetta. Eri teemat koskettavat tietysti eri ihmisiä.

Viestinnän murroksen työstäminen Aikamediassa jatkuu. Parhaillaan on menossa laaja selvitystyö erilaisten julkaisualustojen käyttöönotosta, ja marraskuussa toteutetaan iso lukijatutkimus. Sen kautta pyritään ottamaan selkoa, millaisista sisällöistä lukijat ovat kiinnostuneita ja minkä kanavan kautta he haluavat ne saada.

Ruut Ahonen

Ovelta ovelle -myynnistä verkkokauppaan

"Ainoa pysyvä asia on muutos.” Tämä ärtymykseen asti tosi lausahdus on vaikuttanut helluntailaiseen kustannustoimintaan ennenkin – muun muassa lehtijakelun puolella.

Näinä päivinä Keuruulla pakataan kovaa vauhtia uunituoretta Kultalyhdettä sitä tilanneille. Vuodesta 1962 julkaistua hengellistä joululehteä painetaan vuosittain 30 000 kappaletta. Aiemmin se kulkeutui koteihin apostolinkyydillä ja saajat maksoivat siitä.

– Aloitin itse nämä hommat 14-vuotiaana joululehtimyyjänä. Silloin useita joululehtikauppiaita kulki ovelta ovelle peräkkäin, muistelee Aikamedian aluepäällikkö Sauli Manninen.

Joululehtien myynti ovelta ovelle alkoi hiipua 1990-luvun lopulla sille vihkiytyneen ikäpolven mukana. Nykyään joululehdet myydään joko seurakuntien kirjamyyntien tai verkkokaupan kautta. Isompia eriä tilaavat myös yksityishenkilöt ja yritykset.

Kultalyhde päätyy tyypillisimmin uskovien joulutervehdykseksi sukulaisilleen, työtovereilleen ja naapureilleen. Manninen tietääkin kokemuksesta, että hengellinen joululehti on luonteva tapa lähestyä kerran vuodessa naapureita.

– Olisi hienoa, että evankeliointinäky saisi säilyä, kun kontaktit ihmisiin ovat muutoin vähäisiä varsinkin isoissa kaupungeissa.