Valoa kuoleman varjon maahan

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon.”

Näin profeetta Jesaja ennusti Jeesuksen maailmaan tulosta noin 700 vuotta ennen hänen syntymäänsä. Vapahtaja toisi mukanaan ihmiskunnalle suuren valon ja ilon, profeetta lupasi. Samalla hänen sanomaansa sisältyi realistinen muistutus: me asumme ihmisinä kuoleman varjon maassa.

Kuoleman varjo on läsnä myös monien joulunvietossa. Esimerkiksi Aleppossa, Syyrian suurimmassa kaupungissa, noin 100 000 lasta herää jouluaamuun betonisten rauniokasojen keskellä. Heidän perheenjäseniään on kuollut sisällissodan pommituksissa, ja monet lapset kärsivät talojen sortumissa tulleista ruhjeista, joihin ei ole saatavilla hoitoa. Jo viiden vuoden ajan ympärillä on näkynyt vain epätoivoa ja kuolemaa asevoimien piirittämässä kaupungissa.

Suomessa puolestaan nuori toivakkalainen lapsiperhe viettää ensimmäistä joulua ilman isää. Isä menehtyi marraskuussa auton rattiin vain 34-vuotiaana. Perheen viisi pientä lasta, nuorin kahdeksan kuukauden ikäinen, koettavat löytää jouluiloa ja tunnelmaa kuoleman varjossa: isä ei ole enää heidän joulussaan mukana.

Helsingissä kristitty ghanalainen mies valmistautuu viettämään joulua ilman perhettään. Yöllä Vuosaaren kerrostalossa syttynyt tulipalo vei häneltä juuri ennen joulua vaimon ja kolme lasta. Yhdessä he olivat käyneet Helsingin metodistiseurakunnan jumalanpalveluksissa ja kokeneet siellä lämmintä yhteyttä toisten kristittyjen kanssa. Nyt tämä maahanmuuttajaisä kohtasi Suomen pimeimpään vuodenaikaan myös kuoleman varjon.

Samanlaisia traagisia tarinoita löytyy muissakin maamme kodeissa, samoin hoitolaitoksissa ja sairaaloissa. Vaikka jouluun kuuluu tunnusomaisesti valoa, lämpöä ja yhdessäolon iloa, monien ihmisten elämää koskettaa myös suru ja kuoleman varjo. Se on ihmisen osa tässä maailmassa.

Jouluevankeliumin mukaan paimenet vartioivat laumaansa yön pimeydessä. Yhtäkkiä sen valaisi Herran kirkkaus, ja enkelillä oli heille rohkaiseva viesti: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”

Kristuksen maailmaan tulo merkitsi uuden mahdollisuuden avautumista. Meidän ei tarvitse ihmisinä paeta elämään kuuluvaa kärsimystä ja surua. Mutta sen keskellä saamme turvallisesti tietää, että jouluevankeliumiin sisältyy ihmeellinen lupaus. Vapahtaja syntyi tuodakseen ihmiskunnalle ikuisen valon, aidon ilon ja elävän toivon, joiden lähde on Jumalan omassa todellisuudessa.

Se, joka on avannut sydämensä joulun Herralle, voi kokea jouluilon myös kuoleman varjon maassa.

Leevi Launonen