Psykologiaa ei saa sivuuttaa

”Mitä uskonelämääsi kuuluu?” Oikein hyvä kysymys, joka osoittaa kysymyksen esittäjän välittävän lähimmäisensä jumala­suhteesta. Syvemmin tarkasteltuna kysymyksenasettelun taus­talta saattaa kuitenkin löytyä dualistinen ajattelu, jossa ihmisyys lokeroidaan toisistaan irrallisiin hengelliseen ja maalliseen osa-alueeseen. Tällaisessa ajattelutavassa on vaarana lohkoa hengel­linen elämä erilliseksi saarekkeeksi, joka ei vaikuta mitenkään työntekoon, perhe-elämään eikä ihmissuhteisiin.

 

Onneksi ajattelumallia tapaa nykyään harvoin. Suomen kris­tillisessä ilmapiirissä on ollut havaittavissa kehityssuunta, jossa ihmisyys on alettu nähdä yhä kokonaisvaltaisemmin. Urheilu­harrastuksia ei enää pidetä seurakunnallisten vastuutehtävien kilpailijoina vaan tervehenkisinä vapaa-ajanviettotapoina, joiden hyvinvointia tukevat vaikutukset näkyvät kaikilla elämänalueilla. Psykologiaa ei enää nähdä hengellisyyden tukahduttajana vaan apuvälineenä, jonka kautta ihminen voi löytää avaimia niin ih­missuhteiden kuin jumalasuhteen lukkoihin.

 

Kokonaisvaltaisen ihmiskuvan omaksunut kristitty voi kuitenkin edelleen sortua yksipuolisiin näkemyk­siin, kun kyseessä on hengellinen näky. Karismaatikko saattaa sivuuttaa lähimmäisensä toiveet tai henki­set valmiudet esimerkiksi rukoillessaan psyykkisesti tai fyysisesti vammautuneen puolesta. Evankelista voi unoh­taa, kenelle hän ilosanomaa viestii ja millaista kieltä hänen kes­kustelukumppaninsa ymmärtää. Seurakunnan uudistaja saattaa sivuuttaa paimentamansa lauman psyykkiset tarpeet, kuten kuulluksi tulemisen tai osallisuuden kaipuun.

 

Pahimmillaan psykologisen todellisuuden unohtaminen joh­taa hengelliseen väkivaltaan. Vaara on erityisen suuri silloin, kun näyn kantaja kokee kaikki kriittiset äänet vihollisen lannistusyri­tyksiksi.

 

Kun Jeesus eli maan päällä, hän osoitti näkevänsä ihmisen ko­konaisvaltaisena Jumalan luomuksena. Vaikka hän pyrki ennen kaikkea sielujen pelastumiseen, hän huomioi yhtä lailla kohtaa­miensa ihmisten fyysiset ja psyykkiset tarpeet. Hän lähestyi ih­misiä heidän ehdoillaan ja puhui heille sitä kulttuurista kieltä, jota nämä ymmärsivät. Jeesus osoitti, että hänen seurassaan yh­teiskunnan hylkiökin sai kuulua joukkoon.

 

Siksi myöskään hänen seuraajiensa ei tule sivuuttaa psykologista todellisuutta. Sen huomioimalla hengelli­nen näkykin voi saada entistä kantavammat siivet al­leen.



Elina Rautio


Kirjoittaja on Aikamedian aikakauslehtien toimituspäällikkö.



Teema
4/2018

TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan