Päämääränä yhteys

Jeesuksen ylimmäispapillinen rukous keskittyy yhteyteen. Jeesukselle kristittyjen yhteys on päämäärä ja olennainen piirre, josta maailma tunnistaa heidät.

Kristikunnan historia osoittaa, että Jeesuksen rukous on aiheellinen. Hänen seuraajansa ovat usein tunnettuja pikemminkin hajaannuksesta kuin yhteydestä. Asiaa ei tee yhtään paremmaksi se, että tilanne muissa uskonnoissa ja aatteissa on samanlainen.

Suomen yhteiskunnallinen ilmapiiri on viime vuosina kiristynyt. Aiemmin suomalaisten henkistä yhtenäisyyttä kuvattiin Talvisodan tunnetulla motolla ”kaveria ei jätetä”. Halu auttaa ja tukea toista on ollut maassamme vahva arvo. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei kukaan haluaisi luopua omista eduistaan yhteisen edun niin vaatiessa. Pahimmillaan maamme rikkaimmat ihmiset pakoilevat myös verojen maksua. Toinen hyvin huolestuttava ilmiö on muukalaisvihan lisääntyminen.

Ristiriitojen repimä Suomi tarvitsee esikuvia vahvasta yhteydestä. Yhteys syntyy vain avoimessa ja luottamuksellisessa keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä. Jeesuksen tarkoittama yhteys kasvaa yhdessä olemisen ja tekemisen seurauksena. Toisiin seurakuntalaisiin tutustuminen on sen perusedellytys.

Yhteyden lisääntyminen ei saisi kuitenkaan johtaa sisäänpäin lämpiämiseen vaan siihen, että  uusia lapsia syntyy Jumalan valtakuntaan. Paikalliset helluntaiseurakunnat tarvitsevat yhteyttä myös toisiin seurakuntiin. Niiden kanssa voidaan tehdä arvokasta työtä paikkakunnan parhaaksi. Lähialueilla olevien helluntaiseurakuntien kanssa voi puolestaan löytyä hyviä ratkaisuja vaikkapa lähetystyöntekijöiden lähettämiseksi.

Myös valtakunnallinen yhteistyö on tärkeää. Yhteiset opilliset linjaukset, tapahtumat ja yhdistykset ovat asioita, jotka edellyttävät seurakuntien yhteistä vastuuta. Yhteys seurakuntien välillä on seurausta seurakunnan sisällä vaikuttavasta yhteydestä. Hajanainen seurakunta synnyttää helposti hajaannusta myös ympäristössään.

Yhteys on seurakunnissa tavoittelemisen arvoinen päämäärä. Avoimessa ja toisia kunnioittavassa yhteyden ilmapiirissä voidaan keskustella myös vaikeista mielipide-
eroista, koskivatpa ne sitten vaikka uusia hengellisiä virtauksia tai Helluntaikirkkoon liittymistä. Pyhän Hengen aikaansaama yhteys on vahva ”liima”, joka sitoo uskovat yhteen. Tällaisessa yhteyden ilmapiirissä myös eri-ikäiset seurakuntalaiset löytävät toisensa.

Yhteyden lisääntyminen edellyttää, että siitä tehdään tietoinen päämäärä. Ja siihen pääsemiseksi tarvitaan käytännön tekoja. Aidon läsnäolon ja vuoropuhelun lisääminen ovat ensimmäisiä askeleita, jotka vievät kohti Jeesuksen rukouksen toteutumista.


Harri Hakola

Kirjoittaja on lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin toiminnanjohtaja.