Muutosten keskellä

Vanhan sananparren mukaan ainoa pysyvä asia nykymaailmassa on muutos. Muutos tarkoittaa tapahtumasarjaa, jonka seurauksena jokin asia tulee toisenlaiseksi kuin se oli ennen. Muutosten edessä useimmat kokevat myös eriasteisia ja erisuuntaisia tunnereaktioita. Kaikki ihmiset joutuvat kuitenkin elämänsä eri vaiheissa kokemaan muutoksia, joten niitä on hyödytöntä pelätä tai yrittää paeta.

Muutosprosessia voidaan kuvata toimintana, jonka päämääränä on johtaa yksilö, ryhmä tai jokin laajempi yhteisö vallitsevasta tilasta tavoitteena olevaan uuteen tilaan. Tämän toteuttaminen on kuitenkin usein osoittautunut haastavaksi muun muassa muutosvastarinnan, liian kiirehtimisen tai tavoitteiden epämääräisyyden vuoksi. Tutkimukset osoittavat, että muutosprosessin käynnistyessä monet sen kohteena olevat kokevat epävarmuutta, stressiä, turhautumista, suuttumusta ja kontrollin menettämisen tunnetta.

Seurakuntia muutosprosesseihin johtavien henkilöiden tehtävä on erityisen vaativa ja vastuullinen. Heidän pitäisi tuntea ja tunnustaa historia, herättää toimillaan luottamusta ja saada toiset uskomaan muutoksen tarpeellisuuteen sekä sen tuomiin mahdollisuuksiin. On haastavaa saada joukko vapaaehtoisia sitoutumaan tavoitteena oleviin uudistuksiin. Siksi onnistuneeseen muutokseen liittyvät tekijät, kuten uudistustarpeen perusteellinen arviointi, rehellisyys, läpinäkyvyys ja tilan antaminen erilaisille reaktioille, on syytä huomioida huolellisesti. Jos prosessia ei saada vietyä maaliin asti, se on turhauttavaa ja vahingollista kaikille.

Elämme yhteiskunnassamme parhaillaan suurta murroksen aikaa. Yhtenäiskulttuuri on auttamattomasti taakse jäänyttä elämää. Median massiivisen ”arvohuuhtelun” ja turvallisiksi koettujen toimintamallien myllerryksessä yhdelläkään seurakunnalla tai järjestöllä ei ole enää varaa tuudittautua ajatukseen, että kaikki jatkuu niin kuin ennenkin. Voidaksemme olla uskottavia ja kykeneviä välittämään muuttumatonta sanomaa muuttuneeseen aikaan meidän on etsittävä avoimin mielin toimintatapoja, jotka koskettavat nykyajan ihmistä.

Pyrkiessämme toteuttamaan tarvittavat uudistukset niin, että toimintakyky ja yhteys säilyvät, tarvitsemme myös nöyryyttä etsiä muutoksiin viisautta Jumalalta. Apostoli Jaakob toteaa kirjeessään, että ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta, rauhaisaa, lempeää, taipuisaa ja täynnä laupeutta. Vaikka nämä viisauden pehmeät muodot eivät olekaan tänä aikana suosiossa, tarvitsemme juuri niitä muutosprosessien toteuttamiseen.

Niilo Närhi

Kirjoittaja on Lähetysjärjestö Avainmedian toiminnanjohtaja.