Millaisen perinnön jätämme?

Moni murehtii maamme ja seurakuntiemme hengellistä tilaa. Syytä onkin. Olemme monella tavalla hengellisen kriisin keskellä.

 

Kannamme huolta seurakuntiemme tulevaisuudesta. Jännit­teet vanhemman ja nuoremman sukupolven välillä ovat viime aikoina kasvaneet seurakuntien ”kulttuurisodan” seurauksena. Molemmin puolin kiivaillaan toimintatapojen ja mallien puolesta.

 

Erilaiset hengelliset trendit ja virtaukset koettelevat seurakun­tien yhtenäisyyttä, eikä yksimielisyyttä seurakuntien linjasta tun­nu löytyvän.

 

Toiset vaativat koko toimintakulttuurin ja käytetyn kielen muu­tosta. Toiset puolustavat perinteistä helluntailaisuutta pitäen sitä raittiina ja säilyttämisen arvoisena.

 

Kaiken tämän keskellä meidän tulee muistaa, että vuo­det vierivät. Jokainen vanhenee ja jättää lopulta paikkan­sa nuoremmille. Huolehtiessamme keskellämme elävän ja jo työssä vastuuta kantavan nuoremman sukupolven hengellisestä tilasta ja tulevaisuudesta meidän on syytä keskittyä olennaiseen.

 

Tosiasia on, että toimintamallit ja seurakun­takulttuuri muuttuvat aina uuden sukupolven myötä. Tästä ei tarvitse olla huolissaan, jos hengellisen elämän perustus seurakunnissa ja kodeissa on laskettu oikein ja perintö, jon­ka lapsillemme ja seuraajillemme jätämme, on aito ja jumalinen.

 

Sen sijaan, että keskitymme tapojen ja perinteiden vaalimiseen ja niiden siirtämiseen uudelle sukupolvelle, meidän tulee panos­taa siihen, että seuraava sukupolvi saa perinnökseen palavan rak­kauden Jeesukseen, hänen Sanaansa ja kunnioittavan rakkauden lähimmäiseen.

 

Jos me vanhemmat seurakunnissa sytymme vielä Pyhän Hen­gen antamasta tulesta ja rakkaudesta, todistamme elämämme kautta Jumalan sanan muuttavasta voimasta ja annamme Sanan ja Hengen todellisuuden vallata itsemme, ei kukaan ympärilläm­me jää kylmäksi.

 

On muistettava, että ilman aitoa ja todellista Hengen elämää seurakunnassa on aivan sama, huojutaanko siellä pitkän kir­jan laulujen tai Hillsong-hittien tahtiin. Jumala katsoo sydä­meemme.

 

Valittelemme Raamatun arvovallan heikentymis­tä, mutta löytävätkö lapsemme meitä enää Sanan äärellä rukoilemasta? Paheksumme nuortemme tapoja, mut­ta kiertyvätkö kätemme heidän ympärilleen rakkaudes­sa? Päivittelemme toisten hengellistä passiivisuutta, mutta täyttääkö lätkä, golf ja leffat meidän vapaa-aikamme? Se, mitä teemme, merkitsee enemmän kuin mitä sanomme tai saarnaamme.

 

Mitä vanhemmaksi omat ja hengelliset lap­semme kasvavat, sitä enemmän, sieltä jostain syvältä, nousevat esiin ne Jumalan elämän todellisuuden mallit tai niiden puute, jotka he ovat meidän elämästämme ammentaneet.

 

Mitä luulemme Jumalan vastaavan, jos ky­symme Häneltä tänään, palaako soihdussam­me, jota tarjoamme seuraavalle sukupolvelle, Jumalan tuli vai hiipuva helluntailiikkeen liekki?

 

 

Petri Mäkilä




41/2018

KolumniTuttavani ääni värähteli innostuksesta, kun hän kertoi, miten Suomessa vieraileva mies oli mahtava Jumalan profeetta. Niin mahtava, että Jumala teki ihmeitä hänen kauttaan. Ihmisiä parani ja tuli...
UutisetKirkollisille tulokkaat olivat vaarallisia lahkolaisia, helluntailaiset vastasivat uholla.
PääkirjoitusMoni murehtii maamme ja seurakuntiemme hengellistä tilaa. Syytä onkin. Olemme monella tavalla hengellisen kriisin keskellä.

Kannamme huolta seurakuntiemme tulevaisuudesta. Jänn...
Miten onHelluntaiseurakunnan jäsenenkin on periaatteessa mahdollista olla ehdokkaana luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa, mi­käli hän on myös kirkon konfirmoitu jäsen.



Seur...
UutisetAunuksen helluntaiseurakun­nassa vietettiin 16. syyskuuta 25-vuotisjuhlaa.

Seurakunta kokoontui aluksi vuokratiloissa, mutta joukon kas­vaessa syntyi tarve uusille toim...
UutisetKaupungin seitsemän helluntaiseurakuntaa kokoontui rukoilemaan.
UutisetIK Helsingin monimuotokoulutuksessa voi opiskella oman arjen ehdoilla.
UutisetViime viikolla media kohisi laulaja Justin Bieberin, 24, ja huippumal­li Hailey Baldwinin avioitumises­ta. Jutuissa hämmästeltiin sitä, että pari vihittiin vaivihkaa syyskuus­sa ilman avioe...
KolumniLähi-itä on kolmen maanosan, Euroopan, Aasian ja Afrikan, risteys. Sen kautta suurten maailmanvaltojen sotajoukot ovat rynnineet valloituksille. Tässä kulttuurien väkivaltaisessa kohtaa­misp...
Raamatun äärelläEnsimmäinen käsky muistuttaa meitä siitä, ettei taivaallinen Isämme ei ole mitä tahansa me toivomme hänen olevan.
UutisetInnostavan opetuksen lomassa ulkorakennus sai uuden kattopellin ja kuivat puut täyttivät liiterin.
MuutEtiopiaan kuuluu hyvää. Tällainen ajatus nousee mie­leen, kun juttelee sikäläisen Guenet-kirkkokunnan pääsihteerin Se­leshi Kebeden kanssa.

Eikä Kebeden puheissa ole kyse epäre...
PikavisiittiHannele Kojo liikkuu mielellään luonnossa ja ilahtuu löytäessään jonkin harvinaisen sienen.
MielipideTulin uskoon vuonna 1982, jolloin kuuluin evankelis-luterilaiseen kirkkoon. En saanut opetusta us­kovien kasteen merkityksestä kir­kollisissa ympyröissä. Mainittiin, että on vain yksi oikea lapsika...
MielipideHelsingin Saalem -seurakunnan johtaja Mika Yr­jölä valotti pää­kirjoituksessaan (RV 39) sitä, mihin syksyn 2018 Syyspäivillä keskitytään.

Mika Yrjölän mukaan huomio koh...
MuutLuottamuksen syntyminen mahdollisti yhteisen todistuksen Kristuksesta
MuutKatja Köykkä kirjoitti muistiin tarinoita kohtaamiensa ihmisten elämästä. Se auttoi häntä käsittelemään kuulemiaan asioita. Teksteistä syntyi kirja.
UutisetSyyspäivät alkoi helluntailaisten ja luterilaisten sovintotapahtumalla, joka oli seurausta vuosia jatkuneista kahdenvälisistä keskusteluista.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja