Jumalanpalvelus on ollut valtakirkoissa suurin
yksittäinen seurakuntatyön ilmentymä. Näin on ollut kaikkina aikoina joka
puolella maailmaa.
Joissakin
kirkkokunnissa saarnan merkitys jumalanpalveluksissa on osoitettu aikoinaan
sillä, että tavallisen penkinkuluttajan ei ole tarvinnut ymmärtää saarnaa. Tämä
varmistettiin pitämällä saarnat latinaksi. Näin oli kohtalaisen helppoa muokata
opin sisältöä ja kirkon tarpeita tukemaan toisiaan.
Herätyskristillisyydessä
hengellisen elämän syntyminen on alusta asti ymmärretty Sanan saarnan ja Pyhän
Hengen yhteisvaikutukseksi. Paavalin kehotus saarnata Sanaa ”sopivalla ja
sopimattomalla ajalla” on otettu ajoittain jopa niin todesta, ettei aina ole
jaksettu edes odottaa evankeliumille otollista aikaa.
Seurakuntien kasvun
myötä myös Jumalan perheen tarpeet ovat muuttuneet. Uskoa synnyttävän
evankeliumin vaikutuksen rinnalle on noussut terveen opetuksen ja hengellisen
varustamisen tarve. Eräässä asiayhteydessä Jeesus muistutti aikalaisiaan
sanoen: ”Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää.” Ajatus
kiteyttää kristillisen julistuksen tarpeet myös nykypäivän seurakunnan näkökulmasta.
Jumalanpalvelus
sanana kuulostaa joidenkin helluntailaisten korvissa vieraalta. Ennen käytiin
kokouksissa. Sana jumalanpalvelus kertoo kuitenkin sen, mistä tilaisuudessa on
kyse. Me palvelemme Jumalaa kiittämällä, ylistämällä ja palvomalla häntä. Myös
rukous ja esirukoukset ovat Jumalan palvelemista, jolla suoritamme hänen meille
antamaansa tehtävää. Sanan saarnassa ja armolahjojen toiminnassa Jumala
puolestaan palvelee ja rakentaa seurakuntaansa.
Saarnan merkitykseen
olisi syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kaikissa seurakunnissa.
Saarnan muoto voinee vaihdella, mutta sen seurakuntaa rakentava sekä Hengen ja
palvelun lahjoja hyödyntävä vaikutus on koettavissa vain, jos annamme lahjoille
tilaa. Paimen, opettaja, evankelista, profeetta, kehottaja, johtaja, diakoni –
he kaikki hoitavat omaa tärkeää osuuttaan kokonaisuudessa, jossa pyhät tehdään
valmiiksi palvelukseen.
Hengen lahjoina
tunnetut armolahjat toimivat usein puhtaimmillaan Sanan saarnan yhteydessä.
Ei ainoastaan, vaan usein. Armolahjoilla palvelemisesta pitäisikin uskaltaa
opettaa seurakunnissamme paljon nykyistä enemmän. Terveen opetuksen vähäisyys
ja niiden henkilöiden harvalukuisuus, jotka myös käytännössä palvelemalla
antavat toisille hyvän esimerkin, johtaa helposti epäterveeseen suhtautumiseen
armolahjoihin.
Elinvoimainen
seurakunta etsii ja tunnistaa armolahjoja. Se myös rohkaisee palvelemaan niillä
ja antaa niille tilaa.
Kari Ketoja
Kirjoittaja on Kotkan helluntaiseurakunnan paimen, joka kuuluu
myös helluntailiikkeen neuvoa-antavien vanhinten ryhmään.
PääkirjoitusJumalanpalvelus on ollut valtakirkoissa suurin
yksittäinen seurakuntatyön ilmentymä. Näin on ollut kaikkina aikoina joka
puolella maailmaa.
UutisetProfeetallinen ennakkoilmoitus perheen tulevista vaiheista osoittautui oikeaksi. Nyt – noin 30 vuotta myöhemmin – pastori haluaa jakaa sitä, mitä on Jumalan toiminnasta oppinut.
Miten onVapaakirkon julkaisemassa Suomen Viikkolehdessä oli hiljattain juttu,
jossa Pohjois- Intiassa vieraillut suomalaisuskova kertoi matkalla kuulemistaan
lukuisista ihmeparanemisista ja siitä,...
UutisetTorstaina 1. maaliskuuta valitaan
evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa. Vaalin toisella kierroksella on
kaksi ensimmäisessä vaalissa eniten saanutta ehdokasta, Porvoon
(ruotsinkiel...
UutisetMaaliskuun ensimmäisellä viikolla käynnistyvässä neliviikkoisessa
Mahdollisuus muutokseen -missiossa Pohjanmaalla on mukana 74 seurakuntaa.
Missio on kaksikielinen.
UutisetYritän vaikuttaa, että kanttorit saisivat entistä parempia valmiuksia
ihmisten laulattamiseen ja laulamisen opettamiseen ja rohkaisemiseen, vuoden
kanttoriksi valittu Ismo Savimäki sanoi...
UutisetUuden testamentin tutkija Bart Ehrman kyseenalaistaa uutuuskirjassaan yleisen käsityksen, että
300-luvulla kristinuskon laillistanut keisari Konstantinus olisi ollut
avainroolissa Euroopa...
MuutRyttylän Kansanlähetysopistossa opettajana työskentelevä Vesa Ollilainen on tarttunut uudessa kirjassaan poleemiseen
aiheeseen: terveen kristillisyyden ja äärikarismaattisuuden eroihin...
KolumniEi suurin osa kristityistä lue Raamattua kovin tosissaan. Jos
lukisi, heillä olisi jatkuvasti vaikeita kysymyksiä. Miksi Vanhan testamentin Jumala
on niin väkivaltainen? Mitä Paavali tarkoit...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
ArtikkelitSuomen viranomaiset eivät ota kantaa uskontoihin vaan pysyttäytyvät
puolueettomina. Tällä tavalla pyritään varmistamaan uskonnonvapauden toimivuutta.
Jotkut tahot vaativat vielä pidemmäll...
MielipideRistin Voiton pääkirjoitustani (RV 4) kommentoineet Annikki Salo (RV 6) ja Reijo Mänttäri (RV 7) ovat huolissaan siitä, että
psykologiaa tarjotaan ratkaisuksi hengellisiin kysymyksiin. Tul...
MielipideKatsoin seurakunnan tilaisuutta Usko-tv:ltä.
Se lähti käyntiin tosi pitkällä ylistyssetillä. Läsnäolijoiden osallistuminen
siihen vaikutti vaisulta.
MielipideIlman Herran kuolemaa me olisimme vielä
synneissämme. Senpä tähden, kun Herramme Jeesus on kuollut ja ylösnoussut,
meillä on julistettavana suuria tunteita herättävä sanoma. Tämän sanoman...
MielipidePastori Mira Kariluodon opetusartikkeliin ”Kunnioituskilpailussa kaikki voittavat” (RV 7) oli pujahtanut tekstin toimitusvaiheessa olennainen virhe, joka käänsi alkuperäisen ajatuksen päälaelleen. ...