Yhteisen rukouksen voima – Pietaria pidettiin vankilassa, mutta seurakunta rukoili lakkaamatta

Jumala on luvannut kuulla rukouksemme, kirjoittaja muistuttaa. (Shutterstock)
Jumala on luvannut kuulla rukouksemme, kirjoittaja muistuttaa. (Shutterstock)

Jouko Ruohomäki 

Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalanpalvelusta. Yksilöllinen rukouselämä heijastuu yhteisölliseen rukouselämään. On sanottu, että rukoukset ovat hengellisiä uhreja ja uhrit vertauskuvallisia rukouksia. 

 

Suitsuttaminen ja rukoileminen 

Sekä uhraamisesta että rukoilemisesta on lukuisia kuvauksia Raamatussa. Uhraaminen mainitaan ensimmäisen kerran Kainin ja Aabelin jumalanpalveluksen yhteydessä.1 Abel sai uhrilleen Jumalan hyväksynnän, mutta Kain ei saanut. Tämä ensimmäinen jumalanpalvelus päättyi traagisesti veljesmurhaan. 

Rukous esiintyy Raamatussa ensimmäisen kerran Aadamin ja Eevan pojanpojan Enoksen aikana, jolloin ”ruvettiin huutamaan avuksi Herran nimeä”.2 Viimeisen kerran rukous tulee esille Raamatun viimeisellä lehdellä sanoissa: ”Aamen, tule, Herra Jeesus!”3 

Vanhan testamentin jumalanpalvelukseen kuului vakiintuneena osana muun muassa suitsuttaminen, jota käytettiin rukouksen symbolina.4 Myös Ilmestyskirjassa rukouksia verrataan suitsukkeisiin.5

 

 

     Rukoilemisessa on turvauduttava Pyhän Hengen apuun.

 

Juutalaisessa jumalanpalveluksessa ainoastaan pappi sai polttaa suitsukkeita. Siitä kerrotaan muun muassa pappi Sakariaan palveluksen yhteydessä. Kun hänellä oli osastonsa palvelusvuoro temppelissä, hän sai pappistehtävien arvonnassa osakseen mennä Herran pyhäkköön suitsuttamaan. Tänä aikana kansa oli ulkopuolella rukoilemassa.6 Aapeli Saarisalo kirjoittaa, että suitsuttaminen suoritettiin kahdesti päivässä: aamulla ennen polttouhria ja illalla sen jälkeen. ”Tämän toimituksen aikana ei temppelissä ollut ketään muita kuin palvelusta suorittavat papit”, hän lisää. 

Suitsuttaminen miellettiin uhriksi, joka puolestaan ymmärrettiin rukoukseksi. Kuningas Daavid rukoili aikanaan: ”Herra, minä huudan sinua, riennä luokseni. Kuuntele minun ääntäni, kun sinua huudan. Rukoukseni olkoon alati suitsutusuhrina sinun edessäsi, kätteni kohottaminen olkoon iltauhri.”7 

Rukouksessa mainitut sanat suitsutusuhri, alati ja iltauhri viittaavat ilmestysmajassa toimitettuun jumalanpalvelukseen. Ilmestysmajan pysyvään kalustoon kuului kullalla päällystetty suitsutusalttari, jonka päällä poltettiin suitsuketta. Suitsuke koostui hajupihkasta, simpukankuorista, tuoksukumista ja puhtaasta suitsukkeesta. Jokaista ainesta oli yhtä paljon.8 Puhdas suitsuke oli kumihartsia. Kansalaiset eivät saaneet tehdä itselleen suitsuketta saman sekoitussuhteen mukaan, vaan siten valmistettu suitsuke piti pyhittää Herralle. Suitsukkeesta nousi pyhä savu, jota saatiin kuumentamalla sitä. 

Suitsutusalttari sijaitsi todistuksen arkun eli liitonarkun edessä. Vain esirippu erotti ne toisistaan. Ilmestysmajassa oli kaksi alttaria: Lähellä sisäänkäyntiä sijaitsi pronssinen polttouhrialttari, jossa uhrattiin eläinuhreja. Esiripun edessä sijaitsi kullalla päällystetty suitsutusalttari, jonka päällä poltettiin hyväntuoksuista suitsuketta. Ennen kultaisen suitsutusalttarin luo menoaan papin oli tultava pronssiselle alttarille – paikalle, jossa vuodatettiin uhrieläimen verta. Tämän jälkeen hänen piti pysähtyä peseytymään sisääntulon ja esiripun välillä sijaitsevalle vaskialtaalle. 

Sekä ilmestysmajan kalustolla että toiminnoilla oli symbolinen merkitys, joka liittyi Kristukseen: Jumalaa voidaan lähestyä vain Kristuksen veren kautta sekä puhtain käsin ja puhtain sydämin. Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanookin, että Jeesuksen veren kautta meillä on pääsy kaikkeinpyhimpään.9 Daavid puolestaan toteaa: ”Kuka saa nousta Herran vuorelle ja kuka seisoa hänen pyhässä paikassaan? Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän, joka ei tavoittele turhuutta eikä vanno väärin.”10 

Warren Wiersben tulkinta suitsutusalttarin sijainnista on huomionarvoinen. Hänen mukaansa se, että Jumala käski asettaa kullalla päällystetyn suitsutusalttarin lähelle kaikkeinpyhintä, osoittaa, kuinka tärkeänä Jumala pitää rukousta. Hän muistuttaakin: ”Jos rukous on niin tärkeää Jumalalle, sen pitäisi olla tärkeää myös meille.” 

 

”Herra, opeta meitä rukoilemaan” 

Jeesuksen opetuslapset olivat saaneet lapsuudestaan saakka opetusta rukoilemisesta niin kotonaan kuin synagogassa. Siitä huolimatta he eivät osanneet mielestään rukoilla niin kuin pitäisi; he huomasivat avuttomuutensa kuunnellessaan Jeesuksen rukouksia. Luukas tiivistää tilanteen seuraavasti: 

”Jeesus oli eräässä paikassa rukoilemassa. Kun hän oli lopettanut, eräs hänen opetuslapsistaan sanoi: ’Herra, opeta meitä rukoilemaan, niin kuin Johanneskin opetti rukoilemaan.’”11 

Silloin Jeesus opetti heille Isä meidän -rukouksen eli Herran rukouksen, josta tuli kristinuskon tunnetuin rukous. Matteus lisää opetuksen yhteyteen Jeesuksen varoituksen rukoilemiseen liittyvistä lieveilmiöistä, kuten tekopyhyydestä ja tyhjien sanojen hokemisesta.12

 

 

      Jumala on luvannut kuulla rukouksemme.

 

Tuskin kukaan rehellinen rukoilija haluaa kerskua rukoilemisen taidoillaan. Joku voi olla taitava selittämään rukouksen teorioita, mutta hartaimmankin rukoilijan on tunnustettava, että hänen rukoilemisensa on puutteellista. Apostoli Paavali tiedosti ihmisen rukouksen vajavuuden. Hän päätyi siihen tosiasiaan, ettei hänelle itselleenkään ole selvää, mitä ja miten rukoilla. 

Kirjeessään roomalaisille Paavali toteaakin yksiselitteisesti, että rukoilemisessa on turvauduttava Pyhän Hengen apuun.13 Samassa luvussa hän opettaa myös Jeesuksen esirukouspalvelusta: ”Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on kuollut, onpa hänet vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme.”14 

 

Yhteisellä asialla 

Vajavaisesta rukoilemisen taidostamme huolimatta Jumala on luvannut kuulla rukouksemme.15 Hän myös vastaa niihin omalla suvereenilla tavallaan. Esimerkkinä mainittakoon seurakunnan yhteinen rukous Pietarin puolesta, jonka kuningas Herodes oli vangituttanut. 

Luukkaan mukaan seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen puolestaan.16 Vastaus tuli niin nopeasti, että se yllätti rukoilijat. Kun palvelustyttö Rhode tunnisti vapaaksi päässeen Pietarin äänen oven takaa, hän juoksi iloissaan kertomaan siitä rukoilijoille. Yllättävää oli, että nämä eivät kuitenkaan uskoneet vaan väittivät tytön olevan järjiltään. 

Myönteistä Pietarin ystävien rukouksessa oli se, että he olivat aidosti sitoutuneita rukoilemaan Jumalaa Pietarin puolesta. Sen sijaan epäselväksi jää, uskoivatko he todella, että Jumala vastaa ja puuttuu asioihin; vaikka rukousvastaus seisoi oven takana, he epäilivät. Mahdollisesti heillä oli ennakko-odotus siitä, miten Jumala vastaisi heidän rukouksiinsa. 

Esimerkki haastaakin rukoilijaa varautumaan siihen, että Jumala vastaa rukouksiin omalla tavallaan – ei välttämättä omien odotustemme mukaisesti. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Jumalan antama rukousvastaus on aina parempi kuin se, mitä osaamme edes odottaa.17 

Joka tapauksessa Pietarin vapautuminen seurakunnan esirukouksen johdosta oli ensimmäinen opetus kristilliselle uskovien yhteisölle siitä, mitä yhteinen rukous voi saada aikaan. Jokaisella kristillisellä yhteisöllä on oikeus vedota Jeesuksen lupaukseen: 

”Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä sopii keskenään mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”18 

 

Sitoutuminen kantaa hedelmää 

Esimerkiksi yhteisen rukouksen merkityksestä nykyaikana sopii 1900-luvun alussa syntynyt maailmanlaajuinen helluntailainen herätysliike. Se oli nimittäin vastaus moniin eri kirkkokuntiin ja kristillisiin yhteisöihin kuuluvien uskovien yhteiseen rukoukseen; laajat kansainväliset ja yhteiskristilliset rukouskampanjat edelsivät herätyksiä. Vuonna 1896 Chicagossa ilmestynyt Homiletic Review -lehti kehotti noin sataatuhatta seurakuntaa rukoilemaan herätystä. Kuusi vuotta myöhemmin englantilaisen Keswick-liikkeen rukoussopimuksen johdosta perustettiin lukematon määrä rukouspiirejä Englannissa, Walesissa, Intiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. 

Lundin yliopiston dosentti Efraim Briem kirjoitti 1920-luvulla edellä mainittuun herätykseen valmistaneesta vaiheesta. Hän kertoi, että kaikkialla evankelisessa maailmassa oli pidetty rukouskokouksia herätyksen puolesta, muodostettu pieniä rukouspiirejä ja levitetty satojatuhansia kappaleita kansainvälisen raamatunlukuseuran painamia kortteja, joissa kehotettiin rukoilemaan herätystä. Briemin mukaan syntynyttä herätystä kutsuttiin helluntailiikkeeksi. 

Myös Suomi pääsi osalliseksi maailmanlaajuisesta herätyksestä, sillä 1900-luvun alussa monilla paikkakunnilla koettiin hengellisiä herätyksiä Suomen Lähetysseuran järjestämien evankelioimiskokousten yhteydessä. Herätysten voimakkain vaihe koettiin vuosina 1906 ja 1907. Tähän hengelliseen liikehdintään kuului myös Hannulan herätyksen nimellä tunnettu liike, joka vaikutti Lounais-Suomessa. 

Kirkollisen Kotimaa-lehden vuoden 1908 lokakuun numerossa julkaistu rukousvetoomus auttanee ymmärtämään yhteisen rukouksen merkitystä. Vetoomuksen allekirjoittajina oli 19 luterilaisen kirkon erilaisissa johtotehtävissä toimivaa henkilöä. Vetoomus koski Suomen Lähetysseuran 50-vuotisjuhlavuotta, jota juhlittaisiin vuonna 1909: 

Suomen Lähetysseuran johtokunnan vetoomus, kun Lähetysseura täyttää 1909 tammikuun 19. päivänä 50 vuotta. 

”Suomen kirkon paimenet, piispamme ja pappimme ovat tämän seuran henkiin herättäneet ja rakkaudella ja lämmöllä sen työtä edistäneet. Näin ollen pyydämme Suomen kirkon papiston panemaan toimeen joko mainittuna juhlapäivänä tai missä se ei käy päinsä, seuraavana sunnuntaina mieluimmin päiväjumalanpalveluksen yhteydessä juhlallisen kiitos- ja rukoushetken tuon edellä mainitun merkkitapauksen johdosta, jotta päivä tulisi juhlapäivänä Suomen seurakunnissa vietetyksi. – Pyydämme, että tuona juhlahetkenä erityisesti ja yksimielisesti rukoiltaisiin Pyhän Hengen vuodatusta kansamme, lähetystyön ja työntekijäin ylitse, jotta parannuksessa ja uskossa meidänkin kansamme ja kirkkomme voisi Herran tahtoa maailman evankelioimiseksi tästä lähtien toteuttaa suuremmalla innolla, voimalla ja uhrautuvaisuudella kuin tähän asti ––.” 

Todennäköisesti luterilaisissa seurakunnissa eri puolilla Suomea noudatettiin esitettyä vetoomusta ja rukoiltiin yksimielisesti Pyhän Hengen vuodatusta kansamme, sen tekemän lähetystyön ja seurakuntien työntekijöiden ylle. 

Tämä esirukous oli sopusoinnussa niiden monien rukousten kanssa, jotka edelsivät myös Kiinassa tapahtunutta herätystä: eri lähetysseuroja edustavat lähetystyöntekijät esittivät samankaltaisia rukouksia kerääntyessään yhteisiin kokouksiin Kuling-nimiselle Kiinan paikkakunnalle. 

Vuoden 1908 alkupuolella Suomen Lähetyssanomia -lehti kertoi suomalaisten lähettien ikävöivän ja rukoilevan herätystä. Vastauksia lähetyssaarnaajien rukouspyyntöihin alkoi tulla muutamissa osissa Kiinaa, ja herätyksen merkkejä alkoi näkyä myös Suomen Lähetysseuran työalalla.

 

 

Herätys saavutti Suomen 

Monet läheteistä kokivat henkilökohtaisesti Pyhän Hengen vuodatuksen. Ensimmäinen henkikasteen saaja oli Oskar Puutula, joka sai olla ”helluntaitulen sytyttäjänä” muiden lähettien keskuudessa. Puutulan kokema Pyhän Hengen kaste, johon liittyi kielillä puhuminen, tapahtui syksyllä 1911, vähän ennen norjalaisen helluntaisaarnaajan T. B. Barrattin Suomessa pitämää kokoussarjaa, joka johti helluntaiherätyksen syntymiseen maassamme. 

Hedelmää tuotti myös Kotimaa-lehden rukousvetoomuksessa ehdotettu rukous Pyhän Hengen vuodatuksesta Suomen kansan ylle: vuosina 1911–1912 syttyi herätyksiä norjalaisen saarnaajan Albert Lunden kokouksissa, joita pidettiin monessa luterilaisessa kirkossa. Vuonna 1912 alkoivat herätyksen tuulet puhaltaa helluntailiikkeen järjestämissä kokouksissa, joissa monet kokivat Pyhän Hengen kasteen ja puhuivat kielillä. Helluntailiike levisi pian kansan keskuuteen eri puolille Suomea. 

Kirkot eri puolilla maailmaa eivät olleet kuitenkaan valmiita ottamaan vastaan Pyhän Hengen vaikuttamaa herätystä. Monet torjuivat herätyksen piirissä esiintyneitä karismaattisia ilmiöitä, kuten kokemuksia Pyhän Hengen kasteesta, kielillä puhumista ja profetoimista. 

Miksi Pyhän Hengen vaikuttama herätys, joka mitä ilmeisimmin oli rukousvastaus kristittyjen rukouksiin, ei kelvannut kirkoille? Todennäköisesti siksi, että rukoilijoiden ennakkokäsitykset ja odotukset herätyksen luonteesta poikkesivat Jumalan antamasta rukousvastauksesta. 

Jumala haluaa olla meille Jumala. Siksi hän toivoo, että hänen eteensä tuodaan kaikki asiat. Näin tehdessämme osoitamme, että luotamme hänen kaikkivaltiuteensa, viisauteensa ja armoonsa. Rukoillessamme Jumalaa osoitamme myös, että hän on elämämme lähde. 

 

Teksti on toimitettu ja löytyy kokonaisuudessaan kirjoittajan kirjasta Kutsu ylistämään ja palvomaan (Aikamedia 2016). 

 

 

Viitteet: 1) 1. Moos. 4:3–4. 2) 1. Moos. 4:26. 3) Ilm. 22:20. 4) Ps. 141:2. 5) Ilm. 5:8. 6) Luuk. 1:8–10. 7) Ps. 141:1–2. 8) 2. Moos. 30:34. 9) Hepr. 10:19. 10) Ps. 24:3–4. 11) Luuk. 11:1. 12) Matt. 6:5–8. 13) Room. 8:26–27. 14) Room. 8:34. 15) Ps. 4:4, 10:17, 28:6, 31:23; 1. Piet. 3:12. 16) Ap.t. 12:5. 17) Ef. 3:20. 18) Matt. 18:19–20.

 



Opetus
40/201

Opetus10.4.2024 | Wosenu-Bacha Dandena


1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder
En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Opetus27.3.2024 | Samuel Tedder


Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela
Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala
Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024
Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala
Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Opetus14.2.2024 | Maarit Eronen

Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen
Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart
Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Opetus11.1.2024 | Christian Knorr


Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus5.1.2023 | Christian Knorr, Friedhelm Holthuis


Raamatussa kuvataan useita ajanjaksoja, jolloin ihmiset joko ryhmänä tai yksilöinä erottautuivat keskittymään Jumalaan ja omistautumaan...
Opetus4.1.2023 | Juan ja Katja Castillo

Palstalla vastataan kerran kuussa lasten teologisiin kysymyksiin.



Miksi Jeesuksen piti kuolla? – Iisak, 8 v.
Miksi J...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio
Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Opetus5.12.2023 | Anssi Tiittanen


Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi.
Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Opetus21.11.2023

Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus15.11.2023 | Elina Rautio

Kuuntele opetuskirjoitukseen liittyvä lyhyt videoalustus tästä.



Varmasti jokainen uskova on kokenut elämässään vaiheita, joll...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen
Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala
Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus1.11.2023 | Juan & Katja Castillo, Lari Launonen, Miika Tolonen


Miksi Jeesus loi kivun? – Lukas, 4 v.

Kipu on elimistön tapa hälyttää, että jokin on vikana. Ju...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela
Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila
Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri.
...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi
Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen
Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus1.10.2023 | Juan ja Katja Castillo


Miten Jeesus voi olla niin ihmeellinen? – Beata, 7 v.

No niinpä, Beata! Jeesus on tyyppinä parasta, mitä meille ihmisille on annettu. J...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen
Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen
Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi
On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus5.9.2023 | Miika Tolonen, Lari Launonen


Miika ja Lari ovat isiä, raamattukoulun opettajia ja teologian tohtoreita (eli ovat opiskelleet paljon Raamattua). He vastaavat mielellään...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola
Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023
Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela
Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023
Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusMilka Peltomäki | 23.7.2023


IK-opiston opettajat väläyttivät mielenkiintoisimpia nostoja kursseiltaan Juhannuskonferenssin vieraille. Opiston Areenalla pääsi seuraamaan lyhyitä nä...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023
Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn
Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
OpetusMartti Ahvenainen | 10.6.2023

Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
OpetusDavid Koontz | 1.6.2023

Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusKatja Castillo (10.5.2023)
Poikani, kuule isäsi neuvoja, älä väheksy äitisi opetusta, ne ovat seppele hiuksillasi, ketju kaulaasi koristamassa.1
Sananlaskujen kirjan ensimmäisestä luvussa...
OpetusTanja Närhi
Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
OpetusHarri Kröger


(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi
(11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi
Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
OpetusMatti Kankaanniemi (29.3.2023)


Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela
Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi
(16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
OpetusVille Kalaniemi


(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen
(1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela
(22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi
Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen
(2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela
Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio
Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas?
Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen
(30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen
Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen
The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
OpetusNina Kakriainen


Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen
Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
OpetusSara Saarela


Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
OpetusJyrki Palmi


Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
OpetusLari Launonen


Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl
Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen
Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela
Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
OpetusJanne Saarela


Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen
Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen
Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen
Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren
Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen
Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts
Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen
Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä
Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen
Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto
Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki
Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio
Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä
Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen
Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen
Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio
”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela
Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
OpetusPekka Havupalo

Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.

Aktiivijäseniä
...
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen.
Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusSydän.



Siellä se pompottaa hellittämättä sisällämme, päivin ja öin, ilman pieninta...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka kautta Jumala hallitsee.

...
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana.
I...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan