Ihmiset olisivat tulleet toimeen ilman kauneutta, mutta… Jumala loi musiikin

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Vapaakristillisissä seurakunnissa keskustelu musiikista näyttää keskittyvän pitkälti kysymykseen musiikin roolista jumalanpalveluksessa. Esimerkiksi ylistys- ja julistusmusiikin keskinäisestä suhteesta debatoitaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että musiikin teologiaa on pohdittu oikeastaan koko kristillisen historian ajan.

Jostakin syystä musiikki ja kauneus – niin Jumalan luomia asioita kuin ovatkin – eivät ole olleet helppoja asioita kristilliselle teologialle.

Kirkkoisän kipupiste

Kirkkoisä Augustinus (354–430) koki sävelistä johtuvan nautinnon ongelmallisena. Tunnustukset-teoksessaan hän pohtii sitä, että jos hän kuulee kauniita veisuja, nauttiiko hän enemmän sanasta vai sävelmästä.

Hänen ongelmansa oli, että laulujen kauneus johtaa hänen huomionsa pois laulujen teksteistä. Toisaalta hän tunnusti, että juuri musiikin välityksellä laulujen sanat valtaavat hänet. Tältä pohjalta hän linjasi, että musiikki oli hyväksyttävää niin kauan kuin se palveli tekstiä.

Myöhemmässä katolisessa perinteessä taide sen sijaan on yleensä nähty hyvänä. Taide osoittaa Luojaan, ja parhaimmillaan musiikki kukoistaa juuri jumalanpalveluksessa. Kauneuden tulisi kuitenkin olla yhteydessä Jumalan totuuteen, sillä muuten päädytään sellaiseen itsenäiseen kauneuteen, joka vie etäälle Jumalasta.

Uskonpuhdistaja Martti Luther suhtautui erittäin positiivisesti taiteeseen ja musiikkiin – jopa maalliseen sellaiseen. Hänelle musiikki oli osa Jumalan luomislahjaa, ei ihmisen aikaansaannosta. Isä lahjoittaa itsensä luomisessa, Poika lunastuksessa ja Pyhä Henki Sanassa ja sakramenteissa. Jumala on luonut musiikin, ja säveltäjä käyttää Jumalan luomaa musiikkia, jolloin ihminen jatkaa Jumalan toverina musiikin luomisessa ja toteuttaa hänelle uskottua kulttuuritehtävää. Lutherille musiikissa tärkeää oli sen terapeuttisuus.

”Rakastan musiikkia. En pidä kiihkoilijoista, jotka tuomitsevat sen. Sillä musiikki on Jumalan eikä ihmisten lahja, se tekee ihmiset iloisiksi. Se karkottaa paholaisen. Se aikaansaa viatonta iloa. Annan musiikille teologian jälkeen korkeimman sijan”, Luther totesi.

Lutherille musiikista nouseva nautinto itsessään oli hyvää, vaikka Perkele pyrkisi käyttämään sitä vääriin tarkoituksiin. Jumalan käytössä mitään ajallista aistimista ei kuitenkaan tarvitse kammoksua, Luther opetti.

Augustinuksen perintö

Lutherin reformoidut kollegat, uskonpuhdistajat Ulrich Zwingli ja Jean Calvin sen sijaan seurasivat ajattelussaan pitkälti Augustinusta: Zwingli kielsi kokonaan musiikin jumalanpalveluksissa ja Calvin salli pelkän yksiäänisen psalmilaulun. Zwinglin mukaan musiikkiin kuuluva esteettinen nautinto ei sovi kirkonmenoihin.

Augustinolaista perinnettä edustaa omalla tavallaan myös uskonpuhdistuksen jälkeinen pietistinen traditio, jossa kirkkomusiikilla ei ole mitään itseisarvoa. Musiikin ainoa merkitys on sen tehtävässä, jonka se täyttää hurskauselämässä. Kaikki uskovan rakentumista estävä hylättiin, eikä musiikkia nähty Jumalan luomislahjana. Musiikkia ja taidetta pidettiin pikemminkin jumalasuhteen kilpailijoina. Musiikin merkitys kaventui lähinnä erilaisten seurakunnallisten tilaisuuksien ”välipalaksi” ja juhlistajaksi.

Myöhemmistä uskonoppineista esimerkiksi 1900-luvun teologisiin suurnimiin lukeutuvan Karl Barthin musiikkikäsitystä leimasi voimakas esteettisyys. Hänelle musiikki oli itseisarvoista kaikkialla, missä sitä taidemusiikkina harjoitetaan. Barth pohti enemmän musiikkia yleensä ja pyrki välttämään musiikin ohjelmallistamista. Hyvin luthermaisesti hän piti musiikkia inhimillisen luovuuden puhtaimpana ja korkeimpana ilmenemismuotona, mistä syystä sille ei pidä asettaa ulkoisia – eettisiä tai viestinnällisiä – päämääriä.

Tämän ajan suomalaisessa herätyskristillisyydessä kuulee kaikuja kaikista edellä mainituista painotuksista, mutta erityisen vahva asema liikkeiden musiikin ajattelussa on pietistisellä perinnöllä: herätyskristittyinä meillä on jalo pyrkimys keskittyä kaikessa sielujen pelastukseen. Ajoittain tämä painotus muuttuu painostavaksi ja elämä jaotellaan hyvin tiukasti hyvään ja pahaan eli hengelliseen ja ei-hengelliseen.

Tällöin kaikki, millä ei ole suoraa hyötyä sielujen autuudelle, kuten kouluttautuminen, taide, harrastukset ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, nähdään tarpeettomana tai jopa hengellisen työn vihollisena.

Myös ei-hengellinen musiikki nähdään turhana, sillä se ei rakenna ihmisiä. Klassisen musiikin kohdalla moni raapii päätään, sillä käyrätorvikonserton hengellisyyden arvioinnissa joutuu toteamaan, että ei se välttämättä ainakaan julistavaa musiikkia ole.

Taiteellinen Jumala

Ankarimmassa pietistisessä taideteologiassa on usein unohtunut, että Raamatussa itsessään taiteella on merkittävä rooli.

Ensinnäkin vaikka Raamatun kirjoittajien elinolosuhteet olivat karuja ja moni taisteli hengestään, kirjoittajat pukivat toivoaan ja Jumala-uskoaan juuri taiteeseen: runoihin, lauluihin ja esteettisyyteen.

Toiseksi Raamattu antaa meille vahvan ymmärryksen siitä, että Jumalan luontoon ja luomistyöhön kuuluu myös järjen ylittävä taiteellisuus ja luovuus. Maailmankaikkeudessa on paljon asioita, jotka eivät ole itsessään hyödyllisiä. Maailmankaikkeus on valtavan laaja, vaikka ihmiset asuvat yhden kierregalaksin sivuhaarassa. Jumala tuhlailee luomistyössään asioita, vaikka hän olisi voinut tehdä asiat taloudellisemmin.

Ihmiset olisivat tulleet toimeen ilman kauneutta ja auringonlaskuja, mutta Jumala valitsi luoda ne. Sama koskee vanhan liiton pyhäkkötelttaa ja temppeliä: niiden toteuttaminen olisi voinut olla paljon yksinkertaisempaa, mutta Jumala tahtoi tarjota ihmisille kokemuksen, joka voisi viestiä hänestä monella eri tasolla.

Kolmanneksi Raamattu itsessään on omalta osaltaan osoitus Jumalan esteettisyydestä ja taiteellisuudesta. Raamattu olisi yhtä hyvin voinut olla pelkkää asiatekstiä. Kuitenkin erityisesti Vanha testamentti sisältää paljon runoutta: esimerkiksi Psalmien kirja on kokonaan laulutekstejä.

Kohti kokonaisvaltaista katsantotapaa

Viime vuosina herätyskristillisessä taidekeskustelussa on ollut nähtävissä pientä murrosta, joka liittyy ihmiskäsityksen kokonaisvaltaistumiseen.

Samoin kuin kehitysyhteistyö ja diakonia tunnustetaan yhä laajemmin osaksi lähetystyötä ja evankeliointia, myös taiteella on alettu nähdä muutakin merkitystä kuin toimia alkusoittona evankelioinnille. Vaikka sielujen pelastus on tärkeintä, halutaan myös rakentaa ihmisille elämää, joka on inhimillistä. Meidän tulee olla kiinnostuneita sielujen pelastuksesta mutta myös ihmisestä kokonaisena.

Kuten amerikkalainen teologi-kirjailija Francis Schaeffer on huomauttanut: Jeesuksen herruuden tulisi saada hallita koko meidän elämäämme, ei vain kapeaa hengellistä sektoria. Eikä ratkaisu tähän pääsemiseksi aina ole kasvattaa hengellistä sektoria kaikenkattavaksi, vaan hahmottaa koko elämä kokonaisuutena, jota eletään Jumalan kunniaksi. Hengellinen vai ei-hengellinen -jaottelua parempi tapa lähestyä musiikkia onkin jakaa musiikki liturgiseen ja ei-liturgiseen eli sellaiseen, jota voidaan käyttää jumalanpalveluksessa, ja sellaiseen, jota ei voida. Kaikki musiikki ja taide ei välttämättä pääse oikeuksiinsa jumalanpalveluksessa vaikka voi muuten olla hyvin mielekästä. Raamattu itse tarjoaa materiaalia tähän pohtimiseen: esimerkiksi Laulujen laulu on rakkauden ja seksuaalisuuden ylistys, joka on todella ylistävä kuvaus eroottisesta rakkaudesta, mutta samalla sen lukeminen päiväkokouksessa voisi aiheuttaa poskien kuumotusta.

Taidetta, luovuutta ja ihmisyyttä on mahdollista toteuttaa monin hyvin tavoin, vaikka ne eivät aina löytäisi paikkaansa seurakunnan elämästä. Kaikki taide ja luovuus ovat lähtökohtaisen hyvää, mutta kuten kaikkea, myös taidetta voidaan käyttää vääriin tarkoituksiin. Kuitenkaan tässä ei ole mielekästä mennä niin pitkälle, että jokainen piirros tai sävellys, jossa ei ole etusijalla Jumalan ylistäminen, asetetaan kyseenalaiseksi.

Tilaa taiteilijan kutsumukselle

Suomalaisessa vapaakristillisyydessä taiteilijan rooli on jäänyt usein Augustinuksen ja pietismin hengessä sanoman kuvittajaksi tai säveltäjäksi. Taiteellista ammattia on myös vieroksuttu,sillä esimerkiksi muusikon on nähty olevan vähintään kyseenalaisten asioiden kanssa tekemisissä, soittaahan hän ”ei-hengellistä” musiikkia. Kun hänen ”pasuunansa ei anna selkeää ääntä”, hänen koko uskonsa aitous voidaan kyseenalaistaa. Tarvitsemme siis seurakunnissa taidekäsityksemme laajentamista.

Ehkä mielekkäin lähestymistapa olisi vapauttaa taiteilijat toteuttamaan sitä luovuutta, jonka Jumala heihin on asettanut. Luovuus on etsimistä, leikkimistä ja luomista. Taide ja luovuus ovat osa ihmistä samalla tavalla kuin leikki on osa lapsen elämää ja kauneudesta hullaantuminen osa kaikkea ihmisyyttä. Muusikot ja taiteilijat voivat omalta osaltaan osallistua seurakunnan yhteisten jumalanpalvelusten toteuttamiseen siinä missä muutkin, mutta heidän olisi hyvä saada toteuttaa omaa kutsumustaan myös seurakunnan ulkopuolella.

Luovuus, taide ja esteettisyydestä nauttiminen ovat osaltaan ehkä turhuutta, mutta ne ovat myös äärimmäisen keskeisiä asioita ihmisenä olemisessa. Toki voisimme olla seurakunnassa laulamatta, pukeutua aina vain yksivärisiin vaatteisiin ja syödä täysin maustamatonta ruokaa, mutta emmekö silloin menettäisi jotakin olennaista?


Tuomas Harri

Kommentti:

Kristillinen taide voi olla rumaakin

Kristillisessä taiteessa korostetaan usein kauneutta. Kuitenkin taiteen yksi tärkeä arvo on rehellisyys. Taiteen tulisi jollakin tavalla paljastaa olevaista. Se tarkoittaa asioiden kuvaamista ja esittämistä sillä tavalla, että se paljastaa jotakin uutta kuulijalle tai katsojalle. Sekä taiteen että teologian syvin tavoite on mahdollisimman lahjomaton totuuden etsiminen.

Inhimillinen elämä ei ole aina pelkästään kaunista, ja tämä koskee myös kristittyjä. Esimerkiksi sielunhoidossa on oleellista se, että oman elämän synkempiäkin sävyjä voidaan käsitellä rehellisesti. Samasta syystä rehellisyyteen pyrkivä taidekaan ei aina voi olla kaunista. Tässä mielessä kaikki kristillisiin teemoihin keskittyvä taide ei ole aina seurakunnan kannalta sisäsiistiä, vaikka sen tarkoituksena on osoittaa myös rumuuden kautta jotakin inhimillistä.

Ihmisyys on kaunista, mutta se pitää sisällään myös rikkinäisyyttä.

Tutkitusti etenkin monet nuoret aikuiset kokevat vetoa rehellisyyttä ja aitoutta korostaviin jumalanpalvelusyhteisöihin. Hengellisyys, joka tarjoaa vain onnellisuuskuplaa eikä anna sijaa ihmiselämän tummillekin sävyille, tarjoaa harvoin uskottavaa kasvupohjaa. Väitän, että rehellisyydessään rujo taide onnistuu tässä paremmin.

Tuomas Harri


Kirjallisuutta:
Schaeffer, Francis
, 2013. Taide ja Raamattu: Kaksi esseetä. Perussanoma.
Sariola, Yrjö, 1986. Jumalan kunniaksi ja mielen rakennukseksi: Musiikin teologian peruskysymyksiä. Sley-Kirjat.


Teema
51���52/2019

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan