Herran kärsivä palvelija – Jesajan kuvailema kärsijä tulisi olemaan vastaus kansan hengelliseen ongelmaan, mutta vain historia kykenisi paljastamaan hänen identiteettinsä

Uusi testamentti ei jätä mitään epäselvyyttä siinä, että juuri Jeesus Nasaretilainen on Jesajan lupaama kärsivä palvelija. Jeesus tekee sen, mihin Israel ei koskaan kyennyt, Janne Saarela kirjoittaa.
Uusi testamentti ei jätä mitään epäselvyyttä siinä, että juuri Jeesus Nasaretilainen on Jesajan lupaama kärsivä palvelija. Jeesus tekee sen, mihin Israel ei koskaan kyennyt, Janne Saarela kirjoittaa.

Janne Saarela 

Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on  maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haasteeseen on Persian kuningas Kyyros. Toinen ongelma on hengellinen: kansan synnit tulisi sovittaa, eli jonkun olisi kannettava kansan rikkomukset harteillaan. Jumalan vastaus tähän haasteeseen on mystinen ja paljon keskustelua herättänyt kärsivä palvelija, jonka identiteetti on synnyttänyt runsaasti arvailuja. Katsomme nyt tarkemmin näiden kahden palvelijan rooleja luvuissa 40–55. 

 

Kyyros 

Antiikin Lähi-idän poliittisella pelikentällä tapahtui usein muutoksia. Assyrian valtakunta kaatui vuonna 612 eKr. uuden maailmanvallan Babylonian käsissä. Uusi valtakunta oli kuitenkin lyhytikäinen, koska Persia kaatoi Babylonian vuonna 539 eKr. 

Tämä poliittinen vaihdos onkin yksi Jesajan kirjan hämmästyttävimmistä piirteistä: siinä kun luvun 39 tapahtumat sijoittuvat 700-luvun eKr. loppupäähän, luvussa 40 eletään jo Persian aikakautta 500-luvulla eKr. Kansa on ollut jo pitkään Babylonian pakkosiirtolaisuudessa, jossa se odottaa epätoivoissaan Jumalan toimintaa. Jesaja kykenee antamaan tarkkoja profetioita kauas tulevaisuuteen. 

Vastaus Juudan kansan pakkosiirtolaisuuden päättymiseen olisi idästä saapuva kuningas, joka kulkisi voitosta voittoon: mies, jolle Jumala on antanut vallan.1 Hänen edessään kansat ovat kuin lokaa, jota kuningas tallaa jalkoihinsa.2 Jesaja paljastaa kuninkaan identiteetin suoraan jakeissa 44:28–45:7. Kyseessä on Persian valtakunnan johtaja Kyyros, jonka Jumala on jo edeltä tuntenut. Hänen tehtävänsä on vapauttaa kansa pakkosiirtolaisuuden kahleesta, jotta se voisi jälleenrakentaa Jerusalemin temppeleineen päivineen.

 


      Ristiinnaulitun Messiaan hyväksyminen

      näyttää olevan ylivoimaisen vaikeaa.

 

Ikävä kyllä Israelin kansa vastaa tähän tarjoukseen epäuskolla. Heidän mielestään Jumala ei todellakaan tiedä, mitä on tekemässä, jos hän aikoo käyttää pakanakuningasta suunnitelmiensa toteuttamiseen! Jumala puolestaan vastaa kansan syytökseen melko suorasukaisesti todeten, että ei ole viisasta opettaa isäänsä siitä, miten harrastaa seksiä, tai äitiään siitä, miten synnyttää lapsi!3 

Kansan ei siis ole viisasta lähteä neuvomaan Jumalaa, miten asioita hoidetaan. On kansa asiasta mitä mieltä tahansa, Jumala pitäisi kuitenkin huolen siitä, että Babylonia tuhoutuisi Kyyroksen edessä ja tämä olisi hetki, kun kansan pitäisi tarttua toimeen ja palata takaisin omaan maahansa.4 

Jesajan kirjan ekspertti Rikk Wattsin mukaan Jesajan kirjan tekstin lähempi tarkastelu osoittaa, että Jumalan lupaama uusi eksodus viivästyy, koska kansa vastaa Kyyroksen toimintaan epäuskolla. Vaikka luvun 40 alku lupaa kansalle välittömän toivon, lukujen 56–66 mukaan lupaus ei koskaan itse asiassa täyttynyt. Uuden eksoduksen saapuminen viivästyy, koska Jaakob-Israel – joka on kuuro ja sokea – ei luota Jumalaansa ja päättää jäädä epäuskoon.5 

Kyyroksen antaman luvan nojalla osa kansasta palasi takaisin Jerusalemiin, mutta todellinen vapautusoperaatio jäi täyttymättä. Kansan hengellinen tila on niin huono, että tarvitaan toinen, aivan eritasoinen palvelija, joka sovittaisi Israelin synnit ja saavuttaisi luvatun vapautuksen loppuun. 

 

Kärsivä palvelija 

Siinä missä luvut 40–48 käsittelevät Kyyroksen korottamista ja Babylonian nöyryyttämistä, luvut 49–55 käsittelevät kärsivän palvelijan nöyryytystä ja Jerusalemin korotusta. Koska Israel ei kykene toimimaan uskollisena Jumalan palvelijana, tilalle tulee nousta kansan keskuudesta joku, joka ottaa tämän roolin itselleen. Tästä syystä on mielenkiintoista huomata yksi olennainen yksityiskohta: kun luvuissa 1–39 palvelija-sana esiintyi vain neljästi, luvuissa 40–55 se esiintyy kokonaista 21 kertaa. 

Kuten tunnettu Vanhan testamentin professori John Goldingay on todennut, käsitteestä palvelija on tullut kuin rooli, joka odottaa, että joku täyttäisi sen. Teologisesti ottaen voidaan sanoa, että Israelin jäännös kutistuu kattamaan yhden ainoan henkilön. 

Asia on kuitenkin aiheuttanut tulkinnallisia hankaluuksia, koska tekstissä esiintyy selvästi kaksi erilaista palvelijaa. Ensimmäinen mainittu palvelija on selvästikin Israelin kansa. Tämä palvelija pelkää, se on sekä kuuro että sokea, ja se on Jumalan palvelija vain nimeltä.6 Lisäksi hänen ainoa tehtävänsä on todistaa Jumalan pelastavasta toiminnasta muille.7 

Toinen palvelija on Israelin kansan sijaan yksilö, joka nousisi esiin uskollisesta jäännöksestä. Toisin kuin Israel, hän on totaalisen uskollinen Jumalalle, ja hänen tehtävänsa on uudistaa Israel.8 Lisäksi hän toisi oikeuden kansoille ja toimisi niille valona.9 Kaiken kukkuraksi tämä palvelija tulisi ottamaan kansan kirouksen ylleen ja antaisi itsensä sovitusuhriksi kansan puolesta.10 

Nykytutkimuksessa on melko yksimielisesti nähty luvuissa olevan neljä niin sanottua palvelijalaulua: 42:1–9; 49:1–6; 50:4–9 ja 52:13–53:12. Näissä jaejaksoissa Jesaja puhuu yksilöstä, Messiaasta, joka tulisi olemaan ideaali-Israel. Hänen uskollisen palvelunsa kautta, jonka hän tekee Jumalalle, Israel kykenisi jälleen toimimaan palvelijana ja viemään siunauksen kansoille, juuri kuten Jumalan lupaus Aabrahamille oli ennakoinut.11 Messias-tulkinta käy yhteen juutalaista tulkintaperinnettä edustavien Targumien kanssa, joissa tämä palvelijahahmo tulkitaan nimenomaan Messiaaksi. 

 

Jeesus palvelijana 

Uusi testamentti ei jätä mitään epäselvyyttä siinä, että juuri Jeesus Nasaretilainen on Jesajan lupaama kärsivä palvelija. Jeesus tekee sen, mihin Israel ei koskaan kyennyt. Ei siis ihme, että viittauksia Jesajan tekstiin vilisee kaikkialla Uudessa testamentissa. 

Matteuksen evankeliumissa Jeesuksen kastehetkellä Jumala itse identifioi Jeesuksen kyseiseksi palvelijaksi. Sanoessaan ”tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt” jumalallinen ääni viittaa Jesajan kirjan ensimmäiseen palvelijalauluun.12 Lisäksi Israel-teema käy selväksi, kun Jeesus siirtyy erämaahan 40 päiväksi, jossa hän käy lävitse samat koettelemukset kuin Israel, joskin hän selviytyy niistä voittajana. Uusi ideaali ja uskollinen Israel on vihdoin noussut esiin! 

Myöhemmin Jeesuksen julkisen toiminnan yhteydessä Matteus vetoaa neljänteen palvelijalauluun osoittaessaan, että Jeesuksen toiminta sairaiden parantajana täyttää Jesajan antaman ennustuksen.13 Pietari puolestaan lainaa palvelijalaulun seuraavaa jaetta muistuttaakseen kuulijoitaan siitä, miten Kristus on parantanut heidän hengelliset haavansa ristin sovitustyöllään.14 

Todettakoon, että yksikään Uuden testamentin kirjoittaja ei yhdistä sairauksien parantumista suoranaisesti ristintyöhön. Matteus puhuu sairauksista, mutta hän näkee Jesajan ennustuksen toteutuneen jo Jeesuksen palvelutyön aikana. Pietari taas puhuu rististä, mutta hän tulkitsee sen hoitaneen meidän hengellisen sairautemme, synnin. 

Paavali viittaa Jesajan kärsivään palvelijaan useasti Jeesuksesta puhuessaan. Valittaessaan Roomalaiskirjeessä aikalaisjuutalaisten kovapäisyyttä, jonka vuoksi he eivät näe eivätkä ymmärrä Jumalan toimintaa Jeesuksessa, hän viittaa Jesajan omaan kokemukseen ja valitukseen ”kuka uskoo meidän sanomamme?”.15 Ristiinnaulitun Messiaan hyväksyminen näyttää olevan ylivoimaisen vaikeaa. Saman kirjeen 15. luvussa Paavali selittää saarnanneensa ainoastaan siellä, missä seurakuntia ei vielä ole perustettu. Tukeakseen toimintaansa apostoli lainaa kärsivä palvelija -tekstiä, jonka mukaan kansat tulevat kuulemaan sellaista, mistä eivät ole aiemmin kuulleet.16 

 

Uusi exodus 

Jesajan kirjassa on kuitenkin yksi erityinen jae, johon kaikki neljä evankeliumia tarttuvat: luvun 40 alku, jossa huutavan ääni huutaa erämaassa käskyjä siitä, miten kaikki polut tulisi tasoittaa ja tiet tehdä tasaisiksi, koska Israelin Jumala on nyt palaamassa takaisin kansansa keskuuteen. 

Evankeliumien yksimielisen todistuksen mukaan huutavan ääni erämaassa viittaa Johannes Kastajaan ja takaisin tulossa ollut Herra viittaa Jeesukseen. Toisin sanoen Jesajan kirjassa kesken jäänyt uusi exodus toteutuisi nyt, kun Jumalan Poika saapuu historian näyttämölle.17 

Tästä syystä lukijan ei tarvitse hämmästyä lainkaan havaitessaan, miten Jeesus kerää ympärilleen 12 opetuslapsen joukon symboliksi siitä, että lupausten aika on koittanut – Israel uudistetaan nyt! Mystisellä tavalla kärsivä palvelija ja takaisin palaava Israelin Jumala itse ovat nyt yksi ja sama henkilö. Ei ihme, että tätä pähkinää pureskeltiin vuosisatojen ajan eri kirkolliskokouksissa oikeanlaista kristologiaa määriteltäessä. Jumalan toiminnan voidaan todellakin sanoa yllättäneen! 

 

Kohti uutta taivasta ja maata 

Yksi erityinen teema yhdistää kaikkia profeettakirjoja: niiden eskatologinen eli lopunajallinen odotus on hyvin maanläheinen. Sen sijaan, että profeetat puhuisivat taivaasta, joka tulisi toimimaan Jumalan kansan lopullisena päämääränä, he painottavat kerta toisensa jälkeen uudenlaista ja konkreettista fyysistä maailmaa, josta on kadonnut kaikki vanhaa aikaa kuvaavat asiat, kuten itku, suru ja ennenaikainen kuolema. 

Siinä missä Hesekiel kuvaa tulevaa aikaa uudistettuna luvattuna maana, jossa Jumala asuisi kansansa keskellä uudessa temppelissä (Hes. 40–48), Jesaja odottaa hetkeä, jona Jumala loisi uuden taivaan ja uuden maan (65:17; 66:22). Juuri näihin jakeisiin Ilmestyskirjan kirjoittaja tarttuu kaksin käsin, kun hän kuvaa sanojen toteutumista hamassa tulevaisuudessa (Ilm. 21:1–8). 

Juutalaisessa tulkintaperinteessä syntyi kaksi erilaista traditiota tulevasta maailmasta. Joidenkin oppineiden mukaan kyse olisi täysin uudesta ja vanhan korvaavasta todellisuudesta, kun taas toisten viisasten mukaan kyseessä olisi vanhan luomakunnan uudistaminen, ei täydellisesti uuden maailman tekeminen. Uudessa testamentissa on onneksi yksi tärkeä vinkki, joka auttaa meitä ratkaisemaan tämän pulman. Jeesuksessa taivas ja maa ovat jo yhdistyneet – hänessä Jumala on jo astunut alas ihmiskunnan keskuuteen. 

Erityisesti Jeesuksen ylösnousemusruumis toimii konkreettisena osoituksena siitä, mitä meidän tulisi odottaa. Jumalahan ei tuhoa Jeesuksen ruumista pääsiäisaamuna ja korvaa sitä uudella ruumiilla, vaan kuolleista nousee sama vanha ruumis, joskin rajusti uudistettuna. Jeesus itse on täten ensimmäinen konkreettinen osoitus uuden maailmanajan luonteesta. Johannesta lainataksemme Jeesuksessa uusi luomakunta on jo alkanut (Ilm. 3:14). Siksi ne, jotka ovat hänessä, sanoo Paavali, ovat uusia luomuksia, osa uutta luomakuntaa (2. Kor. 5:21). 

Uudessa taivaassa ja uudessa maassa on ennen kaikkea kyse uudistetusta luomakunnasta. Jumalan tarkoitus on luoda laadullisesti parempi maailmanaika, jossa ei enää tunneta kyyneleitä, kuolemaa, surua, parkua tai tuskaa. Jumala tulee vielä kerran ottamaan koko taivaan mukaansa ja laskeutumaan elämään maan päälle kansansa keskuuteen. Se tulee olemaan Johanneksen mukaan hetki, kun Jesajan näky uudesta taivaasta ja uudesta maasta saisi lopultakin kauan odotetun täyttymyksen (Ilm. 21:1–5). (JS) 

 

Kirjoittaja on Seinäjoen helluntaiseurakunnan nuorisopastori ja IK-opiston opettaja. Kirjoitus on viimeinen osa Jesajan kirjaa käsittelevää tekstisarjaa. 

 

 

Viitteet: 

1) Jes. 41:2–3. 2) 41:25–26. 3) 45:9–10. 4) Jes. 47–48. 5) 42:18–19; 45:9–10; 46:8, 12; 48:1. 6) 41:10; 42:18–19; 48:1. 7) 43:10–12. 8) 42:6–7; 49:6. 9) 49:6. 10) Jes. 53. 11)1. Moos. 12:3. 12) Matt. 3:16–17; Jes. 42:1. 13) Matt. 8:17; Jes. 53:4. 14) 1. Piet. 2:24; Jes. 53:5. 15) Room. 10:16; Jes. 53:1. 16) Room. 15:21; Jes. 52:15. 17) Jes. 40:3; Matt. 3:3; Mark. 1:2–3; Luuk. 3:4–6; Joh. 1:23. 


 



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan