Paluu ensirakkauteen

Saarnattu Jumalan Sana tuli minua kohti, kovalla voimalla. Tiesin heti, että se oli minulle: ”Mutta se on minulla sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi. Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja.”

Olin palvellut Jumalaa kokopäivätoimisesti yli kolmekymmentä vuotta, ja ensimmäistä kertaa jouduin parannuksen paikalle oman saarnani puheen aikana. Pyhä Henki alkoi pitää minulle rinnakkaisraamattutuntia.

”Mutta Herra, minähän palvelen sinua ja rakastan sinua”, väitin vastaan. ”Poikani, kysymys on ensirakkaudesta, niin kuin silloin alussa”, Herran Henki puhui sydämelleni.

Saarnan jälkeen jäin miettimään kokemustani. Pidin yleensä saman saarnan kolme kertaa: saarnan valmistumisen aikana, saarnatessa ja saarnan jälkeen kysellen, missä saarna onnistui ja missä kohtaa mokasin. Sielunvihollinen piti yleensä huolen siitä, että se kolmaskin kerta tuli.

Herra oli muistuttanut minua ensirakkaudesta, joka minulla oli uskoontuloni alussa ollut. Jumala ei ollut kieltänyt rakkauttani häntä kohtaan, vaan oli antanut minulle vihjeen, missä minun pitäisi tehdä parannusta.

Sana puhui: ”Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja.”

Mutta mitä olivat ne ensimmäiset teot? Mielestäni olin antanut itseni kokonaan Jeesukselle, palvellut häntä seurakunnan paimenena 17 vuotta Suomessa ja lähetystyössä Itävallassa 15 vuotta. Nyt olimme vaimoni Tarjan kanssa lähdössä antamaan elämämme rippeet Unkarin köyhien ja syrjittyjen romanien auttamiseksi. ”Herra, näytä minulle ne ensimmäiset teot, jotka nyt puuttuvat palvelustyöstäni.”

Suljin silmäni rukoukseen. Ei mennyt kauan, kun näin itseni rukoilemassa autossani pelastusta etsivän nuoren miehen puolesta, tenniskentällä siunaamassa pelikaveria taivastielle ja sahatyömaan purussa polvillaan pyytämässä Jumalan vastausta vanhemmalle työtoverille. Tilanteet jatkuivat tasaisena nauhana. Minulle selvisi muutaman minuutin aikana, mistä kiikasti. Olin kadottanut kosketuksen sielujen voittamiseen. Paimenen tehtävässäni en ollut enää vuosiin johdattanut henkilökohtaisesti yhtään sielua Jeesuksen tuntemiseen.

Tein vilpittömästi parannusta lankeemuksestani. Sairauteni tähden mahdollisuuteni sielujen voittamiseen näyttivät kehnoilta. Olin hidas ja kömpelö. Ääneni oli kadottanut voimansa ja artikulointi epäselvää. Kompurointini tähden minulla oli aina molemmissa käsivarsissa auttaja, ja kun yritin puhua, ihmisten oli tultava hyvin lähelle, niin että saatoin puhua suoraan kuulijan korvaan. Olin autettava auttaja ja aina romanien ympäröimänä.

Ensimmäisten kuukausien aikana olen saanut johdattaa uskontielle kolme romanimiestä, joista yksi on jo perillä taivaassa. Kohtaamistani romaneista yksikään ei ole kieltäytynyt rukousavusta. Odotan jännittyneenä, milloin saan leikata taas uuden lyhteen taivaan aittoihin. Riemuitsen heistä jokaisesta. Olen saanut tehdä paluun ensirakkauteen.


Kari Honkanen
Várpalota, Unkari