Olen ristiriitainen ihminen. Olen halveksivinani – tai
ainakin väheksyvinäni – tavarapainotteista kulttuuriamme, mutta huomaan samalla samaistuvani sen moniin saavutuksiin. Tämä tosin voi kertoa ristiriidan lisäksi muustakin. Nimittäin siitä, että
mielikuvien markkinoijat osaavat asiansa. He osaavat rakentaa tuotteista brändejä, joihin samaistumme ja jotka koemme omiksemme. Näin myynti kasvaa ja syntyy uusia menestystarinoita. Se onkin
brändin luojien ainoa todellinen tarkoitus.
Olen olevinani valveutunut henkilö, joka halveksii
tuottamisen ja kuluttamisen kulttuuria. Olen olevinani valistunut
kuluttaja, joka ostaa vähän mutta laatua. Mutta kyse on muustakin, nimittäin samaistumisesta. Tunnustautuminen vaikkapa mersu- tai
volvomieheksi on samaistumista, joka vahvistaa identiteettiä ja todistaa samalla brändien voiman.
Minullakin on esineitä ja asioita, joihin samaistun. Ne
onnistuvat jotenkin selkeyttämään minulle – ja ehkäpä muillekin –
millainen ihminen oikein olen. Mainitsen pari kolme.
Ensiksikin esine, jolla juuri nyt työskentelen. Se on kannettava tietokone nimeltä Mac. En muista sen koko nimeä, mutta kaikki tietävät, mitä tarkoitan. En osaa enkä halua käyttää mitään muuta, sillä minua varten on olemassa Mac. Se vahvistaa tietokoneista tietämättömän tumpelon identiteettiäni. Mac-miehen kun ei tarvitse olla kiinnostunut tietokoneista eikä jutella niistä muiden kanssa. Macia vain käytetään.
Toinen esine, johon samaistun, on minulle tärkeämpi kuin Mac. Se on sähkökitara nimeltä Gibson. Nuorena haaveilin
aina Gibsonista, en koskaan Fenderistä. Näiden kahden välillä
jakolinja silloin kulki. Fender on kyllä hyvä kitara, se vain ei
iskenyt kipinää. Tunsin itseni gibsonmieheksi heti, kun kuulin Peter Greenin,
brittiläisen juutalaispojan, soittavan 1967 julkaistun kappaleensa The Supernatural. Silloin tiesin, mikä on minulle se
oikea kitara. Sen verran ylimaallisesti Greenin Gibson Les Paul vuosimallia
1959 soi. Ellet usko, niin kuuntele alkuperäisesitys YouTubesta.
Kolmas samaistumiseni kohde on minulle paljon tärkeämpi kuin Mac ja Gibson yhteensä. Sitä ei myöskään voi kutsua samalla
tavalla esineellisen kulttuurimme tuotteeksi. Se näet on Raamattu vuosimallia 33/38, eli edellinen virallinen käännös.
Samaistun siihen, koska se on Raamattu, jota opin vuonna 1972 uskoon
tultuani lukemaan ja rakastamaan. Se on säilyttänyt tuoreutensa
kaikki nämä vuodet. Sen tutut sanonnat puhuttelevat edelleen
sydäntäni. Se on minulle Jumalan Sana, ”oikea käännös”. Tässä mielessä olen vanhan liiton mies.
Tähän liittyy vielä sekin juttu, että 1970–80-luvuilla
julkaistut Ristin Voiton kaikkien aikojen suurteokset, Iso Raamatun tietosanakirja sekä Novum, Uusi testamentti
selityksin, ovat 33/38-käännöksen käyttäjälle jatkuvasti mitä
käyttökelpoisimpia. Ne iskevät naulan kantaan, sillä ne on tehty tukemaan juuri
tuota käännöstä. Suuri kiitos siitä.
Kahta en siis vaihda! Vai tuliko niitä jo kolmekin…
Tapio Lohikko
Kirjoittaja on Tampereen baptistiseurakunnan pastori.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...