Jo noin kymmenen vuoden ajan toteutettu kaksivuotinen yhteiskristillinen vankila- ja kriminaalityön vapaaehtoiskoulutus on tuonut alalle paitsi osaamista myös naisia ja nuorempia tekijöitä, joista on perinteisesti ollut vankilatyössä puutetta.
– Olisi hyvä ymmärtää laajasti, ettei vankilatyössä ole kysymys vain julistamisesta, pitkään vankilatyötä lähetin ja koordinaattorin roolissa tehnyt Vesa Rautasaari kuvailee.
– Kysymys on siitä, että otetaan koppia ihmisestä.
Rautasaari pitää positiivisena sitä, jos työhön saadaan mukaan nuoria.
– Vangithan ovat keskimäärin nuoria. Keski-ikä on neljänkymmenen hujakoilla.
Vesa Rautasaari toimii nykyisin KAN ry:n Saarijärven yksikön vastaavana ohjaajana.
KAN ry on helluntaiseurakuntien päihdetyön järjestö. Yhdessä romanijärjestö Elämä ja Valon sekä Helluntaikirkon Hyvä Sanoma -palveluiden kanssa se muodostaa helluntaiseurakuntien vankilatyötä tekevän kolmikon. Tällä haavaa työ tehdään muun toimen ohella, eikä esimerkiksi vankilatyöhön keskittyvää palkattua koordinaattoria ole.
Vankilatyöhön kuuluvat esimerkiksi hengelliset tilaisuudet, jumalanpalvelukset ja hartaudet, joihin vanki voi osallistua, jollei siihen ole laissa säädettyä estettä. Laitoksissa osastointi vaikuttaa tilaisuuksiin osallistumiseen siten, että mukaan pääsevät samanaikaisesti vain tietyn osaston ihmiset.
Hengellistä ryhmätoimintaa, kuten raamattupiirejä, rajoittavat samanlaiset säännöt.
Turvallisuustekijät muodostuivat rajoitteiksi myös muutama vuosi sitten, kun vankilatyön varsinainen perinnelaji, niin sanottu sellityö, loppui.
– Se on ollut iso menetys, Vesa Rautasaari harmittelee.
– Keskustelut ja kohtaamiset ovat tärkeitä. Itse uskon, että jokainen ihminen täytyisi kohdata ja saavuttaa jollakin tavalla henkilökohtaisesti. Kirkkotilaisuuksissa kaveri ei pääse samalla tavalla kertomaan tuntojaan.
Aiemmin vankilalähetit kiertelivät kerroksilla. Oma selli, joka on rangaistusta suorittavalle myös senhetkinen koti, soi yksityisyyttä ja yhteisen kohtaamistilan lähetin kanssa.
– Siinä tilanteessa ei tarvitse pelätä kasvojen menettämistä, vaan voi olla aidommin oma itsensä.
Nykyisinkin henkilökohtaisia tapaamisia on, mutta ne täytyy erikseen pyytäen järjestää vankilan tapaamistilaan.
Työtä vankiloissa ohjaavat Rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvottelukunnan muodostamat hengellisen työn periaatteet. Niihin kuuluvat vankien yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, muiden hengellisen työn tekijöiden kunnioitus, yhteistyöhakuisuus ja luottamuksellisuus.
Periaatteissa on mainittuna käännyttämisen kielto. Vesa Rautasaaren mielestä ajatus siitä, että henkilö olisi vankilassa edes jotenkin vastentahtoisesti käännytettävissä, kuulostaa kaukaiselta.
– Vangit tulevat hartauksiin aina omasta tahdostaan. He hakeutuvat itse tilanteisiin, joissa voivat keskustella ja rukoilla.
Marssijärjestys kaikissa vankiloissa on selvä. Talon hengellisestä työstä vastaa vankilapappi.
– Meidän tulee toimia, kuten meitä ohjeistetaan, Vesa Rautasaari sanoo.
Suomen vankiloissa on paljon ihmisiä, jotka ovat uskossa ja joilla on taustaa hengellisissä piireissä. Vastaan tulee myös tuttuja, jotka ovat aiemman rangaistusjakson aikana tulleet uskoon, mutta lankeemusten myötä jälleen päätyneet vankilaan.
– Aina jatketaan siitä, mihin viimeksi jäätiin. Armo on joka päivä uusi, Rautasaari kuvailee.
Työtä ohjaa ajatus siitä, ettei kukaan meistä vielä ole perillä.
– Matkan varrelle mahtuu kaiken näköistä. Tärkeintä on saada aikanaan se iankaikkinen seppele.
Yksi vankilatyössä piilevä riski on myös lähetin jääminen yksin.
– Seurakuntaa tarvitaan taustalle. On jonkin verran seurakuntia, joissa vankilatyön asiaa ei oikein saa pidettyä esillä, Vesa Rautasaari arvioi.
Käytännön ehdotukseksi Rautasaari heittää mahdollisuutta järjestää kahvituksia vankilalähetyksen hyväksi.
– Se on silloin kaikkien etu. Ihmiset saavat kahvia kokouksen jälkeen ja lähetti tukea polttoainekustannuksiin. Samalla seurakunta osoittaa tukea ja huomiota työlle.
Haastatteluhetkellä Vesa Rautasaari on auttamassa juuri Vaasan vankilasta vapautunutta henkilöä muutossa. Mies on asettumassa KAN ry:n Saarijärven yksikköön.
– Saarijärvi on erilainen yksikkö kuin muut työpisteemme. Keskitymme täällä tukemaan koevapausvankeja ja vapautuvia henkilöitä.
Juuri rangaistuksen jälkeiseen elämään on vankilatyössäkin pyritty kiinnittämään pitkään huomiota. Hetki on monille kriittinen. Toisaalta ihmisen mielessä on paljon toiveikkuutta vakaasta ja rikoksettomasta elämästä, toisaalta vanhat ja usein ainoat sosiaaliset ympyrät vetävät puoleensa.
– Seurakunta olisi tärkeä siinäkin kohdassa, Vesa Rautasaari toteaa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...