Vamma ei estä vauhtia

Marjut Ounila työskentelee Avustajakeskus Sentterissä Helsingissä projektikoordinaattorina ja etsii avustajia vammaisille henkilöille. - Myös paljon maahanmuuttajia on tarjolla avustajiksi. Heiltä vaaditaan vähintään auttavaa kielitaitoa. Kuva: Ruut Ahonen
Marjut Ounila työskentelee Avustajakeskus Sentterissä Helsingissä projektikoordinaattorina ja etsii avustajia vammaisille henkilöille. - Myös paljon maahanmuuttajia on tarjolla avustajiksi. Heiltä vaaditaan vähintään auttavaa kielitaitoa. Kuva: Ruut Ahonen
Miltä tuntuisi valita kotiseurakunta sillä perusteella, pääsetkö omin neuvoin rakennuksen sisään ja liikkumaan siellä?

Marjut Ounilalle tällaiset kysymykset ovat normaalia arkea. Hän asuu Nurmijärvellä, mutta käy puolisonsa kanssa Keravan helluntaiseurakunnassa.

– Nurmijärven seurakunta olisi aika lähellä meitä, mutta se on melko esteellinen. Ovella on luiska, mutta sitten alkavatkin hirveät portaat.

Ounilalla on synnynnäinen lihasdystrofia eli lihasheikkous. Sairaus vaikuttaa etenkin käsien ja jalkojen lihasvoimaan. Niinpä Ounilan elämään kuuluvat jatkossakin henkilökohtaiset avustajat, apuvälineet ja tarve löytää kulkemista sujuvoittavat luiskat, hissit ja väylät.

Marjut Ounila on tyystin tottunut kaikkeen tähän. Hän kertoo hymyillen, että sähköpyörätuoli ja siihen kiinnitetty hengityskone ovat osa hänen identiteettiään.

– Ääneni on vähän möreä, koska hengityskone puhaltaa sisäänhengittäessä raakaa ilmaa keuhkoihini, Ounila juttelee.

Kuin vakuudeksi kone puhaltaa hänen niskansa takana tasaisin väliajoin.

Menoa ja meininkiä

Marjut Ounila sanoo, että monet vammaiset henkilöt ovat arkoja liikkumaan ilman avustajaa, jolloin heidän elämänpiirinsä jää suppeaksi. Ounilaa itseään vamma ei ole rajoittanut käytännössä mitenkään, vaan meno näkyy olevan jopa kovempaa kuin monella perusterveellä.

Aktiivinen viisikymppinen on ammatiltaan tradenomi. Hän tekee kokopäivätyötä projektikoordinaattorina Helsingin Hakaniemessä, kuuluu Hyvä Sanoma ry:n valtakunnalliseen vammaistyön toimikuntaan ja oli viime eduskuntavaaleissa KD:n kansanedustajaehdokkaana.

Pohjois-Suomessa asuessaan Marjut Ounila tempaisi vammaisten oikeuksien puolesta ja ajoi sähköpyörätuolilla Haukiputaalta Helsinkiin median seuratessa matkaa. Muutoinkin hänet tunnetaan vammaisten henkilöiden äänitorvena, joka puolustaa esteettömyyden ja avustajien tarvetta.

– Avustaja on välttämätön, jotta voi toimia yhteiskunnassa täysivertaisena kansalaisena, Ounila perustelee.

Hän tietää omasta kokemuksestaan, että jos vaikkapa puoliso toimii avustajana, työn ja vapaan roolit sekoittuvat hankalasti. Kun hän asui Oulussa, hänen aviomiehensä toimi vuosia hänen yöavustajanaan. Vajaa 10 vuotta sitten Ounilan puoliso menehtyi sydänkohtaukseen.

Tämän jälkeen, vuonna 2010, Marjut Ounila kutsuttiin töihin pääkaupunkiseudulle. Avioiduttuaan uudelleen hän päätti, että aviomiehen ja avustajan rooleja ei enää sotketa keskenään. Niinpä Marjut ja Jarno Ounila ovat toisilleen puolisoita, joiden elämää maustaa muun muassa säännöllinen ulkomaanmatkailu – ja toimeliaan vaimon erilaiset tempaukset.

– Meillä on joulukuussa hääpäivä, ja järjestän miehelleni joka vuosi jonkinlaisen yllätyksen. Ensimmäisenä vuonna olimme kuumailmapallolennolla. Kuumailmapallon koriin ei ole ovea, joten käänsimme kyljelleen korin ja minut pyörätuoleineni, jotta pääsin kyytiin. Sitten lensimme tunnin noin 30 asteen pakkasessa.

Puhutteleva mainos

Perusluterilaisen kainuulaiskodin kasvatti tuli uskoon vuonna 2003 Oulussa. Sykäyksen siihen antoi Taivaan portit ja helvetin liekit - näytelmän mainos kaupan seinällä.

– Kävin katsomassa mainosta usein. Ihan asiasta tehden otin koiran lenkille ja menin ostamaan purkin maitoa. Otsikko sai huomioni heräämään.

Mainos ei jättänyt rauhaan, joten Marjut puhui aiheesta puolisolleen, joka lupasi lähteä mukaan. Viimeisenä esitysiltana Marjutilla oli kuumetta, mutta hän halusi silti lähteä katsomaan näytelmää.

– Olen ollut aina määrätietoinen ja tiennyt, mitä haluan, Ounila nauraa.

– Ajattelin, että lähden vaikka yksin.

Esitys pidettiin salissa, joka oli täynnä portaita. Niinpä Ounila seurasi näytelmää ylätasanteelta. Sitten seurasi uskoontulokutsu. Avustaja ja puoliso olivat jossakin kauempana, mutta eteen oli päästävä.

– Niinpä vain lähdin portaita alas sähköpyörätuolillani. Puolisoni, joka oli tottunut nopeatempoisuuteeni, riensi apuun, samoin kaksi romanimiestä, jotka kannattelivat yli 100 kiloa painavaa tuoliani.

Marjut Ounila tuli uskoon salin alaosassa. Sen jälkeen piti vielä päästä sama portaikko ylös. Apukäsien varassa siitäkin selvittiin.

Omalle paikalle

Oulussa Marjut Ounila toimi vammaisten kansalais- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n Pohjois-Suomen aluetyöntekijänä. Seurakunnassa tiedettiin hänen talenttinsa ja todettiin, että niille olisi käyttöä.

– Kerran eräs pastori kysyi, tulenko diakoniatoimikuntaan. Ihmettelin, miten voin tulla ilman koulutusta, mutta yön yli mietittyäni suostuin. Siellä minulta haluttiin kommentteja, miten esteettömyys on huomioitu. Ryhmä kuunteli, mietti asioita ja otti ne tosissaan.

Uteliaana sieluna Marjut Ounila tempautui mukaan myös seurakunnan radiotyöhön.

– Tein kaiken itse. Haastattelin ihmisiä ja opettelin editointiohjelman käytön. Ohjelmat lähetettiin paikallisradiossa. Se oli ihan mielenkiintoista.

Ounila pyydettiin myös Hyvä Sanoma ry:n valtakunnalliseen vammaistyön toimikuntaan, jossa hän toimii yhä, nyt Keravan helluntaiseurakunnan edustajana. Kotiseurakuntansa vammaistyötä Ounila toivoo virittävänsä yhä aktiivisemmaksi.

– Haaveeni on, että voisin kiertää Uudellamaalla ja puhua esteettömyydestä, hän visioi.

Pääseekö sisään?

Vammaiset henkilöt ovat omalla tavallaan yksi saavuttamaton kansanryhmä: heitä ei ole hengellisissä yhteisöissä paljon, ja myös seurakuntien pääsy esimerkiksi vammaisten palvelutaloihin on vaikeampaa kuin iäkkäiden palvelutaloihin.

– Ehkä vammaisuuteen liitetään jonkinlaista syyllisyyttä, ja kyse voi olla siitäkin, että pelätään pakkoparantamista, Ounila miettii.

Seurakunnistakin voi löytää asennetta, että kaikki raihnaisuus pitäisi parantaa ja saattaa ”normaalitilaan”, vaikka vammainen henkilö olisi täysin sinut itsensä kanssa. Siihen, miksi vammaisia henkilöitä näkyy seurakunnissa niin vähän, voivat vaikuttaa vaikkapa käytännön esteet, asenteet, arkuus tai tietämättömyys hengellisistä asioista.

– Monet ovat sanoneet minulle, että eivät usko mihinkään. Olen miettinyt paljon, mistä se johtuu.

Virallisella tasolla helluntaiseurakunnat tiedostavat vammaisten tarpeet yhä paremmin, mutta yksittäisissä yhteisöissä niitä ei välttämättä huomioida kunnolla.

– Välillä kuulee sanottavan esteettömyydestä, että sitä ei tarvita, koska ei meidän seurakunnassa käy ketään vammaisia henkilöitä. Mutta eihän sinne kukaan tule, jos sinne ei pääse.

Toiveena tavalliset kohtaamiset

Se, että vammainen henkilö päätyy palvelemaan seurakunnassa, vaatii paitsi omaa aloitekykyä myös sitä, että häntä ei nähdä vain autettavana. Marjut Ounilakin onv älillä pohtinut, olisiko hän seurakunta-aktiivi ilman pastorin pyyntöä. Tuskinpa, hän arvelee.

Ounila on sitä mieltä, että mielikuvitusta käyttämällä myös vammaiset seurakunnan jäsenet voivat päätyä aktiivijäseniksi. Omien talenttien käyttöön on hyvä rohkaista, mutta myös antaa asialle aikaa kypsyä.

Vammaisia henkilöitä palvelee Ounilan mukaan hyvin helluntaiseurakunnissa yleinen käytäntö tarjota ehtoollinen penkkiin.

– Joissakin kirkoissa ehtoollisella muiden mennessä eteen joutuu itse jäämään taakse. Se ei tunnu mitenkään kivalta.

Kuulumisen tuntua tuovat jo muutamat käytännön seikat.

– Induktiosilmukka, portaat, joissa askelmat on merkitty heikkonäköisiä varten, hissi ja inva-wc, Marjut Ounila listaa.

Hänen mielestään vammaiset ihmiset eivät tarvitse tai halua seurakunnassa mitään erityiskohtelua vaan tavallista kohtaamista.

– Avun tarjoaminen on ainakin omasta mielestäni yksi hyvä ja normaali tapa aloittaa kommunikointi vammaisen henkilön kanssa. Riittää, että kohtaa ihmisen ihmisenä.


Ruut Ahonen

Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan