Kun
seurakuntaneuvos ja kristillisen median moniosaaja Thorleif Johansson lähti
ensimmäistä kertaa hengellisille kesäjuhlille, elettiin 1960-lukua.
Helluntaiherätyksen Juhannuskonferenssi tarjosi nuorukaiselle
tulikivenkatkuista julistusta ja leirielämän viehätystä.
Sen jälkeen Johansson on kolunnut useita kristillisten
kirkkokuntien ja järjestöjen kesätapahtumia. Hän suosittelee muillekin
piipahtamista myös vähemmän tuttujen yhteisöjen tilaisuuksissa, sillä niistä
avautuu uudenlaisia näkymiä kristillisyyteen.
Yksi mielenkiintoinen tarkastelukohde on kieli. Vaikka
sisältö olisi kutakuinkin sama, asioista kerrotaan eri tavalla ja erilaisin
sanankääntein.
– Siinä missä körtillä voi olla lyhyt puhe valmiina
paperilla, helluntaiherätyksen nuorisokokouksessa ilmaisun vapaus menee varsin
pitkälle, Johansson vertaa.
Karismaattisuuden tuulahduksia
Helluntailaiselle voi olla helpointa aloittaa muihin
tutustuminen läheltä. Suomen vapaakristillisen neuvoston jäsenyhteisöjen tapahtumat
sijoittuvat kesän alkupuoliskoon. Ensimmäisenä kesäjuhliaan vietti
Adventtikirkko jo kesäkuun alussa Toivonlinnassa Kaarinan Piikkiössä, ja
samassa paikassa kokoontuvat metodistit kesä-heinäkuun taitteessa.
Metodistikirkon vuosikonferenssissa kesäjuhlien vietto yhdistyy
virallisiin kokouksiin, joissa päätetään kirkon asioista. Tapahtuman
tämänkesäinen erikoisuus ovat kansainväliset vieraat Aldersgate-liikkeestä.
Kyseessä on metodistinen karismaattinen liike, joka korostaa Pyhän Hengen
toimintaa ja paikallisseurakuntien varustamista.
Samaan aikaan metodistien kanssa juhlii myös Suomen Vapaakirkko.
Porissa järjestettävien juhlien teemana on Korkeimman suojassa.
Vapaakirkon juhlat kuuluvat Johanssonin vakiokohteisiin, ja
niissä on hänen kokemuksensa mukaan rento tunnelma.
– Vapaakirkolla on vahva musiikkiperinne, ja
kesäjuhlillakin on paljon musiikkia, tänä vuonna muun muassa Exitin konsertti.
Ylistys on tullut siellä yhä keskeisemmäksi.
Luterilaisen kirkon kesäjuhlista etenkin viidesläisyyden
piiriin kuuluvat tapahtumat kiinnostanevat myös vapaakristittyjä. Osa juhlista
vaihtaa paikkaa vuosittain, mutta herätysliikkeet hyödyntävät mielellään myös
omia opistotilojaan. Esimerkiksi Kansanlähetyspäivät pidetään Ryttylässä
opiston pihapiirissä.
Sekä Lähetyksen kesäpäivät että Hengelliset syventymispäivät
järjestetään Kauniaisissa Suomen Raamattuopistolla. Raamatunopetus on
syventymispäivien ydintä, ja seminaariaiheisiin kuuluvat muun muassa Raamatun
arkeologia, 70 vuotta täyttänyt Israel, Torinon käärinliina sekä kirkon
nykytila.
5 000 ihmistä polvillaan
Luterilaisen kirkon vanhojen herätysliikkeiden tapahtumat
kuuluvat Johanssonin vakiokohteisiin. Herättäjäjuhlilla on pitkä perinne, ja
tänä kesänä kannattaakin suunnata Tampereelle katsomaan, miten virsiä
veisataan.
Johansson on huomannut, että Herättäjäjuhlien seurapuheissa
saatetaan ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, mikä muuten on melko
harvinaista hengellisillä kesäjuhlilla. Tapahtuma huipentuu taivasalla
järjestettäviin päätösseuroihin, joissa loppurukous vetää koko kirkkokansan
polvilleen. Jälkeenpäin lauletaan Herraa hyvää kiittäkää.
– Körttiläisyyttä pidetään matalakirkollisena, mutta missä
muissa kesäjuhlissa nähdään viisituhatta ihmistä yhdessä polvillaan?
Polvirukouksen lisäksi Johanssoniin on tehnyt vaikutuksen
talkooperinne nimeltä penkkikökkä. Kun seurat ovat ohi, ihmiset ottavat
penkkinsä kainaloon ja kantavat ne sivuun pinoihin. Vartissa koko kenttä on
siivottu.
Vanhoillislestadiolaisten Suviseuroillekin Johansson on
osallistunut useasti. Häntä ihastuttaa asioiden sujuminen valtavasta väkimäärästä
huolimatta.
– Olen kuullut, että Suviseuroista muodostuu tilapäisesti
Suomen 11. suurin kaupunki, kun 90 000 ihmistä kokoontuu samalle pellolle.
Silti ei näy järjestyshäiriöitä.
Suviseuroissa käy paljon lapsiperheitä, mutta muista
kesäjuhlista poiketen varsinaista lastenohjelmaa ei ole. Toinen ero on siinä,
että naisten ääntä ei kuulu kentälle pystytetyistä kaiuttimista, joista puheet
välittyvät alueelle.
Hengellisistä kesäjuhlista omaleimaisimpina Johansson pitää
Parikkalassa järjestettäviä Orpokotijuhlia. Tapahtuman takana on
Parikanniemisäätiö, jonka juuret ovat unissasaarnaaja Helena Konttisen toiminnasta
aikoinaan syntyneessä herätysliikkeessä. Nimi viittaa säätiön ylläpitämään
lastenkotiin.
Orpokotijuhlilla veisataan virsiä ja kuunnellaan saarnoja.
Miehet ovat tummissa puvuissaan, ja tunnelma on rauhallinen. Varsinaisia
vetonauloja ei ohjelmassa ole, ellei sellaiseksi lasketa tänä kesänä esitettävää
näytelmää saarnaaja Kalevi Lehtisen elämästä.
– Muissa kesäjuhlissa kaikki soittelevat joka suuntaan ja
ovat netissä, mutta viimeksi huomasin, että Orpokotijuhlilla ei ollut
kännyköitä esillä lainkaan. Siellä vain käveltiin arvokkaasti ja keskusteltiin
toisten kanssa.
Ulkopuolinen näkee tarkemmin
Vaikka sanoma on sisällöltään sama, kesäjuhlat ovat vuosikymmenten
aikana muuttuneet monella tapaa. Johansson arvioi nykyistä
Juhannuskonferenssia festarimaisemmaksi kuin mitä tapahtuma oli hänen nuoruudessaan.
Ohjelma on monipuolista, mutta häntä mietityttää, toteutuuko sielunhoidollisuus
yhtä vahvasti kuin takavuosina.
– Pienten paikkakuntien ihmisille merkitsi aika paljon,
että Juhannuskonferenssissa pääsi keskustelemaan sielunhoidollisista asioista
ilman, että asiat levisivät oman paikkakunnan asukkaiden tietoon.
Monissa tapahtumissa suvut ja ystäväpiirit kohtaavat
toisiaan, mikä saattaa luoda ensimmäistä kertaa vierailevalle ulkopuolisen
olon. Toisaalta juhlien ja yhteisöjen erityispiirteet välittyvät usein
parhaimmin niille, jotka eivät kuulu niin sanottuun sisäpiiriin.
Johansson kertoo Kotimaa-lehden päätoimittajana
työskennelleen Jaakko Eleniuksen havainnosta, jonka tämä teki Juhannuskonferenssissa
vieraillessaan.
– Elenius totesi, että konferenssin lähetysteltta on Suomen
kristillisyyden kohtaamispaikkana ainutlaatuinen siten, että lähettäjät
kohtaavat lähetit henkilökohtaisesti. Tätä en ollut koskaan itse pannut
merkille.
Säde Loponen
Tulevia kesäjuhlia
15.–17.6. Sanan Suvipäivät (Kansan Raamattuseura), Kangasniemi
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...