Kun
seurakuntaneuvos ja kristillisen median moniosaaja Thorleif Johansson lähti
ensimmäistä kertaa hengellisille kesäjuhlille, elettiin 1960-lukua.
Helluntaiherätyksen Juhannuskonferenssi tarjosi nuorukaiselle
tulikivenkatkuista julistusta ja leirielämän viehätystä.
Sen jälkeen Johansson on kolunnut useita kristillisten
kirkkokuntien ja järjestöjen kesätapahtumia. Hän suosittelee muillekin
piipahtamista myös vähemmän tuttujen yhteisöjen tilaisuuksissa, sillä niistä
avautuu uudenlaisia näkymiä kristillisyyteen.
Yksi mielenkiintoinen tarkastelukohde on kieli. Vaikka
sisältö olisi kutakuinkin sama, asioista kerrotaan eri tavalla ja erilaisin
sanankääntein.
– Siinä missä körtillä voi olla lyhyt puhe valmiina
paperilla, helluntaiherätyksen nuorisokokouksessa ilmaisun vapaus menee varsin
pitkälle, Johansson vertaa.
Karismaattisuuden tuulahduksia
Helluntailaiselle voi olla helpointa aloittaa muihin
tutustuminen läheltä. Suomen vapaakristillisen neuvoston jäsenyhteisöjen tapahtumat
sijoittuvat kesän alkupuoliskoon. Ensimmäisenä kesäjuhliaan vietti
Adventtikirkko jo kesäkuun alussa Toivonlinnassa Kaarinan Piikkiössä, ja
samassa paikassa kokoontuvat metodistit kesä-heinäkuun taitteessa.
Metodistikirkon vuosikonferenssissa kesäjuhlien vietto yhdistyy
virallisiin kokouksiin, joissa päätetään kirkon asioista. Tapahtuman
tämänkesäinen erikoisuus ovat kansainväliset vieraat Aldersgate-liikkeestä.
Kyseessä on metodistinen karismaattinen liike, joka korostaa Pyhän Hengen
toimintaa ja paikallisseurakuntien varustamista.
Samaan aikaan metodistien kanssa juhlii myös Suomen Vapaakirkko.
Porissa järjestettävien juhlien teemana on Korkeimman suojassa.
Vapaakirkon juhlat kuuluvat Johanssonin vakiokohteisiin, ja
niissä on hänen kokemuksensa mukaan rento tunnelma.
– Vapaakirkolla on vahva musiikkiperinne, ja
kesäjuhlillakin on paljon musiikkia, tänä vuonna muun muassa Exitin konsertti.
Ylistys on tullut siellä yhä keskeisemmäksi.
Luterilaisen kirkon kesäjuhlista etenkin viidesläisyyden
piiriin kuuluvat tapahtumat kiinnostanevat myös vapaakristittyjä. Osa juhlista
vaihtaa paikkaa vuosittain, mutta herätysliikkeet hyödyntävät mielellään myös
omia opistotilojaan. Esimerkiksi Kansanlähetyspäivät pidetään Ryttylässä
opiston pihapiirissä.
Sekä Lähetyksen kesäpäivät että Hengelliset syventymispäivät
järjestetään Kauniaisissa Suomen Raamattuopistolla. Raamatunopetus on
syventymispäivien ydintä, ja seminaariaiheisiin kuuluvat muun muassa Raamatun
arkeologia, 70 vuotta täyttänyt Israel, Torinon käärinliina sekä kirkon
nykytila.
5 000 ihmistä polvillaan
Luterilaisen kirkon vanhojen herätysliikkeiden tapahtumat
kuuluvat Johanssonin vakiokohteisiin. Herättäjäjuhlilla on pitkä perinne, ja
tänä kesänä kannattaakin suunnata Tampereelle katsomaan, miten virsiä
veisataan.
Johansson on huomannut, että Herättäjäjuhlien seurapuheissa
saatetaan ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, mikä muuten on melko
harvinaista hengellisillä kesäjuhlilla. Tapahtuma huipentuu taivasalla
järjestettäviin päätösseuroihin, joissa loppurukous vetää koko kirkkokansan
polvilleen. Jälkeenpäin lauletaan Herraa hyvää kiittäkää.
– Körttiläisyyttä pidetään matalakirkollisena, mutta missä
muissa kesäjuhlissa nähdään viisituhatta ihmistä yhdessä polvillaan?
Polvirukouksen lisäksi Johanssoniin on tehnyt vaikutuksen
talkooperinne nimeltä penkkikökkä. Kun seurat ovat ohi, ihmiset ottavat
penkkinsä kainaloon ja kantavat ne sivuun pinoihin. Vartissa koko kenttä on
siivottu.
Vanhoillislestadiolaisten Suviseuroillekin Johansson on
osallistunut useasti. Häntä ihastuttaa asioiden sujuminen valtavasta väkimäärästä
huolimatta.
– Olen kuullut, että Suviseuroista muodostuu tilapäisesti
Suomen 11. suurin kaupunki, kun 90 000 ihmistä kokoontuu samalle pellolle.
Silti ei näy järjestyshäiriöitä.
Suviseuroissa käy paljon lapsiperheitä, mutta muista
kesäjuhlista poiketen varsinaista lastenohjelmaa ei ole. Toinen ero on siinä,
että naisten ääntä ei kuulu kentälle pystytetyistä kaiuttimista, joista puheet
välittyvät alueelle.
Hengellisistä kesäjuhlista omaleimaisimpina Johansson pitää
Parikkalassa järjestettäviä Orpokotijuhlia. Tapahtuman takana on
Parikanniemisäätiö, jonka juuret ovat unissasaarnaaja Helena Konttisen toiminnasta
aikoinaan syntyneessä herätysliikkeessä. Nimi viittaa säätiön ylläpitämään
lastenkotiin.
Orpokotijuhlilla veisataan virsiä ja kuunnellaan saarnoja.
Miehet ovat tummissa puvuissaan, ja tunnelma on rauhallinen. Varsinaisia
vetonauloja ei ohjelmassa ole, ellei sellaiseksi lasketa tänä kesänä esitettävää
näytelmää saarnaaja Kalevi Lehtisen elämästä.
– Muissa kesäjuhlissa kaikki soittelevat joka suuntaan ja
ovat netissä, mutta viimeksi huomasin, että Orpokotijuhlilla ei ollut
kännyköitä esillä lainkaan. Siellä vain käveltiin arvokkaasti ja keskusteltiin
toisten kanssa.
Ulkopuolinen näkee tarkemmin
Vaikka sanoma on sisällöltään sama, kesäjuhlat ovat vuosikymmenten
aikana muuttuneet monella tapaa. Johansson arvioi nykyistä
Juhannuskonferenssia festarimaisemmaksi kuin mitä tapahtuma oli hänen nuoruudessaan.
Ohjelma on monipuolista, mutta häntä mietityttää, toteutuuko sielunhoidollisuus
yhtä vahvasti kuin takavuosina.
– Pienten paikkakuntien ihmisille merkitsi aika paljon,
että Juhannuskonferenssissa pääsi keskustelemaan sielunhoidollisista asioista
ilman, että asiat levisivät oman paikkakunnan asukkaiden tietoon.
Monissa tapahtumissa suvut ja ystäväpiirit kohtaavat
toisiaan, mikä saattaa luoda ensimmäistä kertaa vierailevalle ulkopuolisen
olon. Toisaalta juhlien ja yhteisöjen erityispiirteet välittyvät usein
parhaimmin niille, jotka eivät kuulu niin sanottuun sisäpiiriin.
Johansson kertoo Kotimaa-lehden päätoimittajana
työskennelleen Jaakko Eleniuksen havainnosta, jonka tämä teki Juhannuskonferenssissa
vieraillessaan.
– Elenius totesi, että konferenssin lähetysteltta on Suomen
kristillisyyden kohtaamispaikkana ainutlaatuinen siten, että lähettäjät
kohtaavat lähetit henkilökohtaisesti. Tätä en ollut koskaan itse pannut
merkille.
Säde Loponen
Tulevia kesäjuhlia
15.–17.6. Sanan Suvipäivät (Kansan Raamattuseura), Kangasniemi
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...