”Tutkimustieto vahvistaa uskoa” - Uskonnonfilosofiasta väittelevä Sampsa Korpela toivoo, etteivät kristityt näkisi luonnontieteitä uhkana vakaumukselleen
Elina Rautio
Olen järvenpääläinen kahdeksankuukautisen tyttären isä, joka valmistuu pian teologian tohtoriksi. Opiskelin lukion jälkeen kauppatieteiden maisteriksi. Toimittuani jakson yritysmaailmassa tulin uskoon ja kiinnostuin teologiasta. Minua kiinnosti myös filosofia, joten uskonnonfilosofian valinta pääaineeksi oli helppo.
Uskonnonfilosofian opiskelu on vahvistanut uskoani. Ajattelen, että mihin tahansa kristinuskoa vastaan esitettävään väitteeseen on mahdollista vastata järkevästi. En usko kristinuskon olevan ristiriidassa luonnontieteiden kanssa. Päinvastoin kristillisen maailmankuvan kautta myös luonnontieteellisen teoriat muuttuvat yhä järjellisemmiksi.
Käsittelin väitöskirjassani kysymystä, onko ikuinen Jumala täysin ajan ulkopuolella vai elääkö hän ajassa. Kysymys on teologisesti merkittävä, koska se vaikuttaa moniin keskeisiin määritelmiin alkaen kysymyksestä, mitä tarkoittaa ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan” (1. Moos. 1). Jumalan ja ajan välinen suhde on myös keskeinen linkki luonnontieteiden ja teologian välillä.
Unelmoin siitä, että kristityt voisivat hyödyntää luonnontieteellistä tutkimustietoa uskonsa puolustamisessa ja keskusteluilmapiiriin vaikuttamisessa. Mitä pidemmälle tiede edistyy, sitä enemmän havaitaan asioita, jotka tukevat kristillistä maailmankuvaa tai joita ei voida selittää pelkästään tieteen keinoin.
Uskon puolustus on tärkeää, koska ihmiset tarvitsevat vastauksia sekulaarin kulttuurimme esittämiin väitteisiin.
Jeesus on elämäni keskipiste: syntien sovittaja, ihmeellinen neuvonantaja ja täydellinen rakkaus. Koko luomakunta on olemassa vain korottaakseen pyhää Jumalaa. Minulle rukouskin on suurelta osin palvontaa, jossa kiitän Kristusta ja ylistän hänen ihmeellistä hyvyyttään.
Teologian maisteri Sampsa Korpela väittelee Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 20.8. klo 12 uskonnonfilosofian aiheesta . Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PII (Yliopistonkatu 3).
33/2022
Olen järvenpääläinen kahdeksankuukautisen tyttären isä, joka valmistuu pian teologian tohtoriksi. Opiskelin lukion jälkeen kauppatieteiden maisteriksi. Toimittuani jakson yritysm...
Pohjois-Savossa satajäsenistä Leppävirran helluntaiseurakuntaa sekä naapuripaikkakunnan puolta pienempää Heinäveden helluntaiseurakuntaa luotsaava pastori Tero Huvi on...
Minusta tuli valokuvataiteilija Jumalan armosta ja suunnitelmasta. Lahjani ovat tulleet enemmän esille sitä mukaa, kun olen eheytynyt ja on vapautunut voimavaroja luod...
Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
Teologian tohtori, pastori Vesa Ollilaisen kirja on jo pari vuotta vanha. K...
Tänä juhannuksena Keuruun konferenssihumussa vietettiin myös helluntailiikkeen viikkolehti Ristin Voiton 110-vuotisjuhlaa. Ristin Voitolla on historiansa aikana ollut 19 päätoimitta...
Kristityt lakimiehet ovat viime aikoina tavanneet seurakuntien johtohenkilöitä Ranskan Evankelisen Allianssin teematilaisuuksissa eri puolilla maata. Kohtaamissa on kuultu, mitä k...
Intian Machilipatnamin Hynylässä pidettiin kesäkuussa kummityön luovutusjuhla. Suomalaiset ovat tehneet alueella työtä Fidan ja sen edeltäjän SuVulin koordinoimana vuodesta 1951...
”Sirkka-Liisa Kivelän mukaan Suomessa hoidetaan vanhuksia paikoin huonommin kuin kotieläimiä.” ”Sirkka-Liisa Kivelä häpeää olla suomalainen.”
Nämä Naisten Äänen ja Ylen...
