"Tulkoon Hänen verensä meidän päällemme"

Pääsiäisajan passionäytelmissä oma roolinsa on Jeesusta vastustaneilla juutalaisjohtajilla. Kuva Puolasta. Kuva: Kapa1966/Shutterstock
Pääsiäisajan passionäytelmissä oma roolinsa on Jeesusta vastustaneilla juutalaisjohtajilla. Kuva Puolasta. Kuva: Kapa1966/Shutterstock

Kristillisiin ja isla­milaisiin tekstei­hin tulisi alkaa li­sätä varoituk­sia kohtiin, jotka ovat antisemitistisiä. Näin esitti Euroopan juutalaiskongressi vii­me syksynä.

 

Esitys oli osa järjestön julkai­semaa 150-sivuista raporttia, jos­sa luetellaan toimintasuosituk­sia juutalaisvastaisuuden kitke­miseksi.

 

”Uusi testamentti, Koraani ja muut kristillisen ja islamilaisen kirjallisuuden käännökset tar­vitsevat reunamerkintöjä ja joh­dantoesityksiä, jotka korostavat juutalaisen perinnön jatkumista kristinuskossa ja islamissa sekä varoittavat lukijoita tekstien si­sältämistä antisemitistisistä kap­paleista”, raportissa todetaan.

 

 

Vastakkainasettelun kieltä

Rajua ja leimaavaa tekstiä Uudes­ta testamentista löytyykin.

 

Esimerkiksi Johanneksen evankeliumissa Jeesuksen vas­tustajista käytetään lähes yksin­omaan kollektiivista ilmaisua ”juutalaiset”, ja heidän ja Jeesuk­sen välinen vastakkainasettelu on yksi evankeliumin keskeisistä tee­moista.

 

Uuden testamentin kirjeissä Paavali kieltää seurakuntalaisia kuuntelemasta ”juutalaisia taru­ja” (Tit. 1:14) ja toteaa paheellisia ihmisiä löytyvän etenkin ympä­rileikattujen keskuudesta (Tit. 1:10–11).

 

Erityisen kriittinen on ensim­mäisen Tessalonikalaiskirjeen kohta: ”Juutalaiset ovat surman­neet sekä Herran Jeesuksen että profeetat, ja he ovat vainonneet meitäkin. He ovat Jumalan miel­tä vastaan ja kaikkien ihmisten vi­hollisia. –– Näin he täyttävät syn­tiensä mittaa. Mutta nyt Jumalan viha lopulta tavoittaa heidät.” (1. Tess. 2:15–16.)

 

Ilmestyskirjassa Jeesus lausuu ankaria sanoja ”Saatanan synago­gasta” ja niistä, jotka ”sanovat itse­ään juutalaisiksi mutta eivät ole” (2:9; 3:9).

 

Tunnetuin ja jälkivaikutuksil­taan ikävin kohta löytyy kuiten­kin jo Uuden testamentin ensim­mäisestä kirjasta. Kyse on Jeesuk­sen ristiinnaulitsemista vaativan väkijoukon huudosta: ”Tulkoon hänen verensä meidän päällem­me ja meidän lastemme päälle!” (Matt. 27:25).

 

Tämän sitaatin on sanottu ai­heuttaneen juutalaisille enem­män kärsimystä kuin minkään muun yksittäisen Uuden testa­mentin jakeen.

 

 

Syrjintää, nöyryytystä, väkivaltaa

Edellä luetellut raamatunkohdat ovat syövyttäneet lukemattomi­en kristittyjen mieleen käsityksen juutalaisista Jeesuksen murhaa­jina, joiden kokema kärsimys on vain oikeutettua rangaistusta sii­tä, mitä he ovat tehneet.

 

Historian kuluessa tämä näke­mys on heijastunut niin kirkkotaiteeseen, kristillisenemmistöisten maiden lainsäädäntöön kuin mo­nenlaisiin ennakkoluuloihin juu­talaisia kohtaan.

 

Vaikka kirkolliset johtajat vain harvoin ovat kannustaneet seu­raajiaan avoimeen väkivaltaan, saarnatuolien juutalaiskriittinen opetus on edistänyt syrjintää, nöyryyttämistä ja myös väkival­taisuuksia.

 

Jopa uskonpuhdistaja Mart­ti Luther luonnehti vanhoil­la päivillään juutalaisia jumalan­pilkkaajiksi, joiden synagogat on poltettava, kirjat takavarikoitava ja uskonnonharjoitus kiellettä­vä. Myöhemmin Lutherin teosta Juutalaisista ja heidän valheistaan käytettiin vainojen perusteluna natsi-Saksassa.

 

Kun yhdysvaltalainen Robert Bowers viime lokakuussa hyök­käsi synagogaan Pittsburghis­sa ja tappoi 11 ihmistä, hän poh­justi hyökkäystä nettikommentil­la, jossa hän viittasi Johanneksen evankeliumin jakeeseen 8:44. Sii­nä Jeesus sanoo vastustajilleen: ”Te olette isästä Paholaisesta”, minkä Bowers väänsi muotoon: ”Juutalaiset ovat Saatanan lapsia.”

 

 

Epärelevantti kysymys

Nettitietosanakirja Wikipedia määrittelee antisemitismin viha­mieliseksi suhtautumiseksi juu­talaisiin joko heidän uskonsa tai kansallisuutensa vuoksi.

 

Onko Uusi testamentti siis an­tisemitistinen? Itä-Suomen yli­opiston eksegetiikan professo­ri, Uuden testamentin retoriikan asiantuntija Lauri Thurén pi­tää koko kysymystä logiikaltaan mahdottomana.

 

Lähes kaikki Uuden testamen­tin kirjoittajat ja päähenkilöt ovat etnisesti ja uskonnollisesti juuta­laisia. Heidän tarkoituksensa ei ollut tuhota juutalaisuutta vaan uudistaa se Jumalan tarkoitta­maan muotoon. Miten teksti siis edes teoriassa voisi olla juutalais-tai edes juutalaisuusvastainen?

 

– Uusi testamentti on juutalai­nen kirjakokoelma. Se ei suhtau­du juutalaisiin ”mitenkään”, koska kyse on juutalaisuuden sisäises­tä pohdiskelusta, Thurén toteaa.

 

– Kun kristinusko syntyi, suu­rin osa Jeesuksen ensimmäisistä seuraajista oli etnisesti juutalaisia ja nekin, jotka eivät olleet, ”oksas­tettiin samaan viinipuuhun” eli he uskoivat jollakin tavalla pää­sevänsä mukaan juutalaisuuteen. Esimerkiksi Paavali pysyi omasta mielestään juutalaisena fariseuk­sena loppuun asti.

 

– Toki Uudella testamentilla on parin tuhannen vuoden tul­kintahistoria, joka on aika pitkäl­ti antisemitistinen. Silti niissäkin kohdissa, joissa juutalaisia kovas­ti moititaan, on kyse juutalaisuu­den sisäisestä keskustelusta. Mo­net kristityt kävivät synagogissa vielä pitkään Uuden testamentin ajan jälkeenkin.

 

 

Aikansa tyylilaji

Thurén korostaa sitä, että nekin raamatunkohdat, jotka meidän silmissämme näyttävät kaikis­ta kärkevimmiltä, edustavat sen ajan tavanomaista puhetapaa.

 

– Antiikissa ylipäätään oli tapa­na keskustella värikkäämmin sa­nakääntein kuin nykyään. Jälki­polville on säilynyt tekstejä, joissa eri juutalaisryhmät, jotka opetuk­siltaan olivat hyvin lähellä toisi­aan, haukkuvat toisiaan paino­kelvottomilla ilmaisuilla. Hetken päästä oltiin taas kavereita keske­nään. Se oli sen ajan tapa.

 

– Myös Jeesus ja fariseukset olivat ajatuksiltaan lähellä toi­siaan. Ankarilla sanoillaan Jee­sus pyrki kääntämään fariseuk­set omalle kannalleen, ei nujerta­maan heitä.

 

Sama koskee evankeliumien ja Uuden testamentin kirjeiden kir­joittajia.

 

– He pyrkivät osoittamaan maanmiehilleen, että Jeesus oli profeettojen ennustama Messi­as. Vastapuolen edustajista käy­tetään kovaa kieltä, minkä tarkoi­tuksena on avata näiden silmät tajuamaan haluttu asia.

 

– Esimerkiksi Paavalin totea­mus juutalaisista ”kaikkien ihmis­ten vihollisina” on vain räväkkä retorinen heitto.

 

Oikeaa kontekstia juutalaisvas­taisina pidetyille jakeille antavat lukuisat myönteiset lausumat kir­joittajien maanmiehistä.

 

Johannes toteaa evankeliumis­saan pelastuksen tulevan juuta­laisten keskuudesta (4:22) ja ko­rostaa sitä, miten Jeesus itse oli juutalainen (4:9–22). Paavali ker­toi rakkaudestaan heimolaisiaan kohtaan (esim. Room. 9:3) ja ke­hotti olemaan loukkaamatta ”sen enempää juutalaisia kuin kreik­kalaisiakaan” (1. Kor. 10:32). Silti apostolit eivät olleet itsensä kans­sa ristiriidassa vaan oman aikan­sa temperamenttisia kommuni­koijia.

 

Itse asiassa tällainen puhetapa oli ominaista julkiselle keskuste­lulle vielä vuosisatoja myöhem­minkin, tutkija huomauttaa.

 

– Luther kirjoitti paaville välil­lä hyvin nöyriä tekstejä ja välillä julisti tämän antikristukseksi. Sil­loin ei ollut vielä ollut valistuksen aikaa eikä ollut opittu puhumaan sivistyneesti.

 

 

Anteeksipyynnöt perusteltuja

Kaikki edellä sanottu ei tarkoita, etteikö Raamatulla välillisesti voi ajatella olleen vaikutusta jopa ho­lokaustiin. On myös perusteltua, että monet kirkkokunnat ja kris­tilliset organisaatiot ovat julkises­ti irtisanoutuneet niiden piirissä historian aikana esiintyneestä – tai yhä esiintyvästä – juutalais­vihasta.

 

Silti Thurén ei lämpene esityk­selle liittää Uuteen testamenttiin antisemitistisiä varoituksia. Pa­rempi lääke on lisätä hyvää raa­matunopetusta seurakuntiin, nettifoorumeille ja kristilliseen mediaan.

 

– On paljon muitakin asioita, joissa Raamattua on ymmärret­ty väärin. Esimerkkinä käy Roo­malaiskirjeen 13. luvun opetus esivallasta Jumalan asettama­na, mitä Etelä-Afrikan valkoinen hallinto käytti perustelemaan apartheid-politiikkaansa. Silti me emme ala tekemään siihen­kään kohtaan täydennyksiä ja va­roituksia.

 

– Ongelma näissä asioissa ei ole Raamattu itsessään vaan vi­noutunut tulkintaperinne ja huo­no raamatuntuntemus. Tarvitaan hyviä selitysteoksia ja raamattu­luentoja, joissa asioita avataan ja jotka perustuvat faktoihin eivät­kä esimerkiksi antisemitistiseen teologiseen perinteeseen.

 

Toimittajalla on tällaiselle luen-nolle jo yksi aihe-ehdotus: se, että teologisesti tarkasteltuna jo­kaisen kristityn omat synnit ovat vähintään yhtä suuri syy Jeesuk­sen ristinkuolemaan kuin ylipap­pi Kaifaksen kieroilu.

 

Ilman sovituskuoleman mo­tiivia Jeesus olisi voinut väistää häntä odottaneen kärsimystien: enkelilegioonat olisivat tulleet apuun, jos hän olisi niin halunnut (Matt. 26:53).

 

Hänen kuolemansa oli Juma­lan itsensä tahtoma kuolema.

 

 

Heikki Salmela



Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan