Sydämellä muukalaiset – Pirjo Raunio haastaa rakentamaan monikulttuurista seurakuntaa

Sydämellä Sastamalasta -keräys on avannut Vammalan helluntaiseurakunnalle uusia kontakteja paikallisiin toimijoihin. - On upeaa, että saamme olla muurinaukossa omassa kaupungissamme, keräyksen koordinaattori Pirjo Raunio sanoo. (Tuomas Raunio)
Sydämellä Sastamalasta -keräys on avannut Vammalan helluntaiseurakunnalle uusia kontakteja paikallisiin toimijoihin. - On upeaa, että saamme olla muurinaukossa omassa kaupungissamme, keräyksen koordinaattori Pirjo Raunio sanoo. (Tuomas Raunio)

Minni Heinilä 

Elettiin 1990-luvun alkupuolta, kun Sastamalassa asuvan Pirjo Raunion kotiseudulle tuli ensimmäisiä pakolaisia hajonneen Jugoslavian alueelta.  

– Aloimme Vammalan helluntaiseurakunnassa järjestää heille pienimuotoista toimintaa, pidimme esimerkiksi albaaninaisille kokkauspäiviä. Lisäksi olimme puolisoni Timon kanssa ystävinä muutamalle perheelle, Raunio kertoo. 

Kieltenopettajana työskennelleen Raunion työnkuva vaihtui samoihin aikoihin kotoutumiskoulutusten järjestämiseen. Elämän suunta alkoi muotoutua.

 

 

      Koen tämän Jumalan ihmeeksi.

 

Parikymmentä viime vuotta Raunio on työskennellyt Satakunnan koulutuskuntayhtymän koulutuspäällikkönä vastuualueenaan muun muassa kotoutumiskoulutukset ja niiden kehittämishankkeet. Vapaa-ajallaan hän toimii Helluntaikirkon monikulttuurisuustoimikunnan puheenjohtajana ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston turvapaikka-asiantuntijatyöryhmän jäsenenä. 

– Monikulttuurisuus on seurannut mukanani niin työelämässä kuin vapaallakin. Ajattelen, että se on lapsityön ohella kutsumukseni. 

Edes vakavan sairauden läpikäyminen ei ole pysäyttänyt toimeliasta naista. Raunio sairasti rintasyövän, jonka paranemisesta tuli hiljattain kuluneeksi viisi vuotta. Viime vuoden aikana hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan. 

– Sairastaminen vahvisti ymmärrystäni ihmiselämän rajallisuudesta. Asioihin täytyy tarttua hetkessä eikä jäädä odottelemaan, sillä ei voi tietää, kuinka paljon aikaa on jäljellä. 

 

Viime aikoina Raunio on ottanut oivalluksestaan vaarin ja tarttunut toimeen. Hän koordinoi Sydämellä Sastamalasta -keräystä, jossa kootaan tavaraa Suomeen tuleville pakolaisille sekä myös vietäväksi Ukrainaan. Mukana ovat Vammalan ja Kiikoisten helluntaiseurakunnat, muutama muu paikallinen toimija sekä lukuisia yksityishenkilöitä. Suurin osa on helluntaiseurakunnan ulkopuolelta. 

– Koin jokin aika sitten vahvasti, että pitäisi ruveta varautumaan ukrainalaisten tuloon. Kysyin kaupungilta tiloja avustustavaroiden keräyspaikaksi. Ajattelin, että saisin soittaa monta kertaa perään, mutta tilat järjestyivätkin päivässä. Pian meillä oli jo neljä keräyspistettä ja kymmeniä vapaaehtoisia, Raunio kertoo. 

– Myös muut asiat ovat järjestyneet ihmeellisesti. Löysimme esimerkiksi ihmisen, joka järjesti avustuskuorman kuljetuksen Ukrainaan. 

Raunio mainitsee, ettei hän ole koskaan aiemmin ollut mukana projektissa, jossa kaikki olisi sujunut yhtä helposti. 

– Minun ei ole tarvinnut kuin tuupata asioita vähän eteenpäin, niin ne ovat jo hoituneet. Koen tämän Jumalan ihmeeksi, Raunio iloitsee. 

Ensimmäiset Suomeen-tulijat ovat jo saaneet hakea itselleen tavaraa, ja ensimmäinen kuorma Ukrainaan lähtee matkaan pian. Se toimitetaan Puolan kautta Länsi-Ukrainan seurakunnille, jotka jakavat tavarat eteenpäin. 

– Saamme reaaliaikaista tietoa siitä, mitä tarvitaan, ja keräämme vain niitä tavaroita. Ei siis ole vaaraa, että jotain jäisi perillä homehtumaan tienvarteen. 

 

Pirjo Raunio näkee, että seurakuntien kannattaisi viimeistään nyt valmistautua ukrainalaispakolaisten tuloon. Hän pitää vapaaehtoisten seurakuntalaisten kouluttamista tärkeänä. 

– Moni haluaa auttaa mutta ei tiedä, miten tukea pakolaisia. Tarvitaan koulutusta siihen, mitä vapaaehtoisena voi tehdä ja miten viranomaisten kanssa toimitaan. 

– Seurakunnilla on valtavasti mahdollisuuksia tukea viranomaisten työtä. Ne voivat esimerkiksi järjestää kotoutumista tukevia kieli- ja läksykerhoja sekä auttaa pakolaisia alkuun asumisessa. Näin syntyy yhteistyösuhteita kaupungin ja kunnan kanssa. 

– Kaupungeilla on omat kotouttamisohjelmansa, joihin on mahdollista saada seurakunta mukaan, kunhan on ensin luotu luottamukselliset suhteet. Tässä on yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka. 

Vaikka seurakunnan tehtävä on julistaa evankeliumia, se ei ole ensimmäinen asia sodan keskeltä tulleiden kanssa. 

– Ensisijaista on kohdata pakolainen ihmisenä ja auttaa häntä uuden elämän alkuun. Myöhemmin voi tulla se vaihe, jolloin hän kiinnostuu siitä, miksi häntä autetaan, Raunio sanoo. 

 

Vuoden 2015 pakolaisaalto sysäsi usean seurakunnan vahvistamaan monikulttuurisuustyötään, mutta sen jälkeen osassa on passivoiduttu. Monikulttuurisuus on kuitenkin tullut jäädäkseen – myös seurakuntiin. 

– Tavoitteena on, että kaikki kansat voisivat kokea seurakunnan kodikseen. Ihmisiä ei pitäisi lokeroida eri ryhmiin, vaan ihanne on, että voisimme yhdessä kaikki huomioon ottaen palvella Jumalaa. 

– Monesti muualta tulleiden huomioiminen on pieniä asioita. Meillä esimerkiksi luetaan ehtoollisen asetussanat niillä kielillä, joiden edustajia tiedetään olevan paikalla. Tärkeää on myös ottaa maahanmuuttajat mukaan kaikkeen toimintaan ja kutsua heitä koteihin. 

Raunio vinkkaa, että neuvoja monikulttuurisuuden rakentamiseksi seurakunnassa on esimerkiksi Kaikkien kansojen koti -kirjassa ja KotoDia-hankkeen materiaaleissa. 

– Myös minut tai jonkun muun Helluntaikirkon monikulttuurisuustoimikunnasta voi pyytää opettamaan aiheesta. 

 

Palataan hetkeksi vielä 1990-luvulle. Pirjo Raunio tutustui tuolloin vastaanottokeskuksessa albaaninaiseen, jonka pyysi mukaansa seurakuntaan. 

– Kun jumalanpalveluksessa tuli mahdollisuus mennä esirukoiltavaksi, nainen kysyi, voiko hänkin mennä. Menimme yhdessä, mutta mietin, mahtoiko hän ymmärtää pastorin rukouksesta mitään. 

Kului vuosia, ja Raunion yhteys naiseen katkesi. Pitkän ajan jälkeen nainen otti yhteyttä ja kertoi kuuluvansa helluntaiseurakuntaan toisella paikkakunnalla. 

– Ihmettelin, milloin hän oli tullut uskoon. Nainen vastasi: ”Etkö muista, kuinka itse talutit minut Vammalan helluntaiseurakunnan alttarille?” En ollut silloin saanut tietää, mitä Jumala oli tehnyt hänen sydämessään. 

– Samoin kuin lapsityössä, monikulttuurisuustyön hedelmää ei välttämättä aina näe tässä ajassa, mutta viimeistään ikuisuus paljastaa sen, Raunio sanoo. 

 

Kuka? 

Pirjo Raunio 

* filosofian tohtori 

* koulutuspäällikkö Sataedussa 

* Sydämellä Sastamalasta -keräyksen koordinaattori 

* perheessä puoliso ja 24- ja 11-vuotiaat pojat 

* ollut mukana kirjahankkeessa Kaikkien kansojen koti – seurakunta monikulttuurisessa Suomessa (Aikamedia 2019) 

* kirjoittanut kirjan Saa hengittää – viisi vuotta rintasyövästä (Aikamedia 2022). 

 

 



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan