Jorma Heiskanen syntyi
Mikkelin maalaiskunnassa vuonna 1914
taidemaalari Toivo Heiskasen ja
Jenny Heiskasen esikoispoikana. Viisi
vuotta myöhemmin perheeseen
syntyi toinenkin poika, joka
kuitenkin menehtyi kuristustautiin vajaan
kolmen vuoden ikäisenä.
Vajaan
vuoden kuluttua tästä Toivo-isään
iski lentävä keuhkotauti. Hän
kuoli tammikuussa 1923.
Yksinhuoltajaksi jäänyt äiti uurasti
kovasti pienen perheensä toimeentulon
hyväksi.
Jenny-äidin
aherruksen ansiosta ja
todennäköisesti myös kyläläisten myötävaikutuksella
nopeaälyinen Jorma
lähetettiin kouluun Mikkelin
lyseoon. Täältä hän valmistui
vuoden 1933 toukokuussa luokkansa
priimuksena ja pääsi
Helsingin yliopistoon opiskelemaan teologiaa.
Sotilaspastoriksi Kollaalle
Talvisodan
syttyessä Jorma Heiskanen oli
25-vuotias vasta yliopistosta valmistunut
isänmaallinen nuori
mies. Usko Jumalaan oli hänelle kaikki
kaikessa.
Marraskuussa
1939 Heiskanen määrättiin
konekiväärijoukkoihin Laatokan
pohjoispuolelle Suojärvelle.
Sieltä hän siirtyi pian sotilaspastoriksi
talvisodan legendaariselle taistelupaikalle
Kollaalle, joka
sijaitsi Laatokan pohjoispuolella.
Sotilaspastorina
Heiskanen liikkui
myös etulinjassa, jossa käytiin
kaikista tiukimmat taistelut. Upseerina
hän oli tietoinen siitä,
että jos pastori pelkää ja liikkuu vain
rintamalinjan takana, sotilailta
ei heru arvostusta.
Heiskanen
onnistui kuitenkin voittamaan
sotilaiden luottamuksen. Myös
kuuluisa kovanaama luutnantti
Aarne Juutilainen, ”Marokon
kauhu”, pyysi häntä juttelemaan
”poikiensa” kanssa. Heiskanen
mainitsee hänestä myös
rintaman päiväkirjassaan 22.12.1939:
”Pientä
lumipyryä. Oli oiva päivä pistäytyä
etumaastossa kahvilla Juutilaisen
luona. Hetki ennen tuloani
oli sirpale tehnyt kankaaseen metrisen
repeämän. Siitä huolimatta
Kauhu oli loistavalla tuulella,
makasi vuoteessaan ja luki
jännitysromaania. Aina väliin suhahti
luoti teltan yläosan läpi. Hänen
kylmäpäisyydessään riitti ihmeteltävää…
Jouluna
Juutilaisen komppanian asemista
kuului väkevä veisuu. Enkeli taivaan soi. Virttä säesti Kollaan
eturinnettä pyyhkinyt vihollisen konekiväärituli.
Lempinimensä Marokon
kauhu Juutilainen oli
lunastanut jo ennen sotaa palvellessaan
viisi vuotta Muukalaislegioonassa.”
Avioon talvisodan keskellä
Jorma
ja Enni Heiskanen menivät naimisiin
7. tammikuuta 1940 talvisodan
pauhun keskellä. Kahta päivää
ennen vihkimistä nuoret olivat
käyneet ostamassa sormukset kellosepänliikkeestä
Tainionkoskelta. Matka
sinne taitettiin reellä.
Vihkitilaisuudessa
sulhanen, pastori
Jorma Heiskanen siunasi ensin
neljä sankarivainajaa, jotka kaikki
olivat Hiitolan poikia. Sen jälkeen
hän piti saarnan. Lopuksi tilaisuudessa
luettiin kuulutukset: ”Avioliittoon
kuulutetaan ensimmäisen, toisen
ja kolmannen kerran
pastori, reservin vänrikki Pentti
Jorma Heiskanen ja ylioppilas neito
Elna Maria Kiiskinen.”
Heidät
vihittiin samalla paikalla, jossa
hetkeä aikaisemmin oli ollut
neljä valkoista arkkua.
Sulhasella
oli päällään hänen asepukunsa
ja morsiamella tummansininen leninki.
Lämmittämättömässä kirkossa
mekon alla olivat
villahousut, ja vilua karkottamassa yllä
oli myös villatakki. Siitä
huolimatta kylmä puistatti nuorta
morsianta.
Hääyön
jälkeen pappilassa leikittiin sokkoa
ja hippaa.
Katoaminen ja kirje rintamalta
Jorma
Heiskanen oli ennen jatkosotaa määrätty
tiedotuskomppaniaan. Kesäkuun
lopussa 1941 hän oli
siirtymässä sotilastovereidensa kanssa
Savonlinnasta Imatralle ja
matkalla kohti Ensoa.
Heiskanen
kulki Ensoon johtavaa tietä
joukon ensimmäisenä. Äkkiä
sotilaat joutuivat venäläisten tulituksen
kohteeksi. Muut vetäytyivät
tulituksessa ojanpohjia myöten
taaksepäin, mutta Heiskanen
loikkasi vieressä olevaan metsikköön.
Hänen toverinsa luulivat,
että Heiskanen kiertää myöhemmin
omia aikojaan takaisin, mutta
näin ei käynytkään. Miehestä
ei näkynyt jälkeäkään.
Hieman
ennen katoamistaan Heiskanen
oli ennättänyt kirjoittaa kirjeen
puolisolleen Ennille. Kirje
päättyy sanoihin:
”Minä olen kovin
täällä muistellut Teitä kaikkia, ennen
kaikkea tietysti Sinua, oma
Kultaseni. –– Minä suutelen Sinun
silmiäsi, pientä nykerönenääsi ja
suutasi – kovasti monta kertaa.
Ole rauhallinen ja rohkea, oma
pieni vaimoni. Jumala siunatkoon
ja varjelkoon Teitä kaikkia.
Jääkää Hänen rauhaansa.
Oma
Jormasi.
JK.
Kenttäposti toimii jälleen.
Käytännön
muistanet.
Osoitteeni: 1104.
PkP.5.
Käytä
sitä pian!”
Lukuisista
etsinnöistä huolimatta Jorma
Heiskasen ruumista ei
koskaan löydetty. Tuoreen lesken Enni
Heiskasen suru oli syvä. Avio-onnea
oli ehtinyt kestää vain puolitoista
vuotta.
Enni odotti miestään loppuun asti
Enni
Heiskanen oli palavasti rakastunut upseeriinsa.
Katoamisilmoituksen jälkeenkin
hän jaksoi toivoa
ja uskoa, että hänen puolisonsa vielä
palaisi – tai hänet yllättäen löydettäisiin.
Uudestaan ja
uudestaan Enni lähetti tiedusteluja, mutta
ne eivät johtaneet tulokseen.
Jorma Heiskasta jäi kaipaamaan
myös hänen pieni poikansa
Jouni.
Enni
odotti miestään palaavaksi koko
loppuikänsä eikä avioitunut enää
uudelleen. Hieman ennen Ennin
kuolemaa hänen lapsenlapsensa Marjo Heiskanen kirjoitti
ylös isoäitinsä ”kenttäpostin” kaatuneelle
miehelleen:
”Meillä
on Sinun kanssasi kokonaista kolme
lastenlasta ja lapsenlapsia jo
viisi––. Jorma, kohta nähdään.
Kohta minä tulen luoksesi, rakas
mieheni, minä, Sinun ikivanha
pikkuinen vaimosi.
Tiedätkös
Sinä, että Sinulle on
kertynyt suuri perhe. Toivon, että
sen tiedät––. Elämä nyt vain
meni näin, näin sen sallittiin mennä.
Makaamaan vain pystyn ja
odottelen kovasti loppumatkaa luoksesi––.
Kultainen mieheni, levätään
yhdessä rauhassa aivan kohta.”
Käytettyjä lähteitä:
M. Heiskanen: Kollaan
kenttäpapin tarina. (Siltala, 2012.)
J. Heiskanen: Kenttäpappina
Kollaalla. (WSOY, 1. painos 1941 ja 3. painos 1989.)
M.
Heiskasen haastattelut
Tarja Lappalainen
Mikä
on sotilaspastori?
Sotilaspastoritkuuluivat sota-aikana
puolustusvoimien kenttäorganisaatioon. He
huolehtivat hartaushetkien pitämisestä, sielunhoidosta
ja vainajien huollosta.
•
Sotilaspastorit olivat arvoltaan upseereita.
•
Sotilaspastorin tehtävänä oli
johtaa kaatuneiden evakuoimiskeskusta, jossa
sotilaat ja
lotat pesivät ruumiita, siistivät
ja laittoivat ne
kuntoon kotiin kuljetusta varten.
•
Sotilaspastorin tehtäväksi jäi
myös ilmoittaa kotiväelle surusanoma
kaatuneista. Tämä
välitettiin usein vainajan oman
kotiseurakunnan papin
kautta, joka kävi henkilökohtaisesti
kertomassa sen
lähiomaisille.
•
Suomalainen järjestelmä, jossa
kaatuneet saatetaan kotiseutunsa
multaan lepäämään, on
ainutlaatuinen koko
maailmassa. Muualla kaatuneet
on yleensä haudattu
taistelukentille.
Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea. Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä. Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus? 1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja. Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...