Päihdetyö palkitsee kärsivällisen

Vuorenniemen mukaan ihannetapauksessa päihde- ja mielenterveysyksiköitä ei tarvittaisi ollenkaan, vaan yhteisö voisi tukea kuntoutujia avohuollon keinoin. - Jos tästä tulee vain viranomaistouhua, metsässä ollaan. Niinsanotusti vahvojen tehtävä on tukea heikkoja. Tärkeää on myös se, että ihmiset oppivat pyytämään apua ja on rakenteita, joiden kautta heitä pystytään auttamaan. Kuva: Anssi Tiittanen
Vuorenniemen mukaan ihannetapauksessa päihde- ja mielenterveysyksiköitä ei tarvittaisi ollenkaan, vaan yhteisö voisi tukea kuntoutujia avohuollon keinoin. - Jos tästä tulee vain viranomaistouhua, metsässä ollaan. Niinsanotusti vahvojen tehtävä on tukea heikkoja. Tärkeää on myös se, että ihmiset oppivat pyytämään apua ja on rakenteita, joiden kautta heitä pystytään auttamaan. Kuva: Anssi Tiittanen
Jouko Vuorenniemi sai elää turvallisen lapsuuden perheessä, jossa alkoholi ei hallinnut elämää.

– Isä saattoi kyllä joskus ottaa jotakin, mutta ei sillä tavalla, että olisin edes huomannut sitä. Sen sijaan naapuriperheessä päihdehaitat näkyivät selvästi.

Aihe tuli syvällisemmin tutuksi siinä vaiheessa, kun Vuorenniemi opiskeli sosiaalikasvattajaksi. Työssä lastensuojelussa vierähti 30 vuotta. Uransa aikana hän sai nähdä, kuinka suuria ongelmia päihteet aiheuttavat perheissä ja kuinka historia toistaa itseään.

– Vielä murrosiän kynnyksellä moni sanoo, ettei koskaan tee samoin kuin äiti tai isä, mutta silti lapsi saattaa aloittaa käytön myöhemmin.

Päihdeperheen lapsilla on muita suurempi riski tulla riippuvaiseksi alkoholista tai huumeista, sillä heillä on taakkanaan sekä geneettinen rasite että ympäristön vaikutus. Rankka tausta ei kuitenkaan ole kohtalo.

Vuorenniemi tuli puolitoista vuotta sitten kristillistä päihdetyötä tekevän Kan ry:n  toiminnanjohtajaksi. Hän tietää, että päihdekierteen katkeamiseen tarvitaan hyviä ihmissuhteita, ja niiden luominen onkin olennainen osa Kanin työtä. Nuorille suunnatussa asumispalveluyksikössä korostetaan lisäksi myönteisiä aikuiskontakteja.

– Minulla on useita nuoria, joiden tukena olen. He käyvät omat kierroksensa, mutta on hyvä olla joku, johon voi ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua.

Ihannointia ja karsastusta

Kun Vuorenniemen kanssa yrittää viritellä keskustelua päihdeongelmista, puhe kääntyy tämän tästä yhteisöllisyyteen. Siinä on sekä monen ongelman avain että kompastuskivi.

Hän siteeraa tutkijaa, jonka mukaan tulevaisuuden yhteiskunta on yksinäisten yhteiskunta. Perheet ovat pieniä, suvut etäisiä ja verkostot löyhiä. Seurakunnilla olisi loistava tilaisuus tuoda yhteisöllistä henkeä individualistiseen aikaan, mutta onnistuvatko ne siinä?

Vuorenniemi kertoo tositarinan: eräs mies muutti uuteen kaupunkiin ja löysi sieltä paikan, jossa hänet otettiin ystävällisesti vastaan. Harmi vain, että paikka oli baari, sillä mies jäi kiinni aineisiin.

– Voi kunpa seurakunnat voisivat olla tällaisia olohuoneita, joissa voi tuntea olevansa kotonaan, mutta ilman lieveilmiöitä.

Päihdeongelmaisilla on usein korkea kynnys tulla seurakuntaan. Herätyskristillisissä piireissä toisaalta jopa ihannoidaan rankkaa taustaa, mutta toisaalta saatetaan ajatella, että riippuvuudet ovat itse aiheutettuja. Vuorenniemi kutsuu jälkimmäistä suhtautumistapaa tuhlaajapoikavertaukseen viitaten ”isoveljen asenneongelmaksi”.

– Ei kukaan ryhdy ehdoin tahdoin alkoholiriippuvaiseksi. Ongelmajuoja juo ahdistukseensa, usein lääkkeeksi mielenterveysongelmiin.

Surullista on sekin, että jotkut ottavat etäisyyttä seurakuntaansa perheenjäsenen päihdeongelman vuoksi. Vuorenniemi kertoo saaneensa puhelinsoittoja alkoholistien äideiltä ja mummoilta, jotka eivät syyllisyydentunteiden ja häpeän vuoksi uskalla turvautua muihin.

– Kyllä se mietteliääksi pistää, jos äiti kokee, ettei lapsensa ongelmien vuoksi kuulu joukkoon. Emmehän me voi lastemme puolesta päättää, mitä he tekevät elämällään. Päihdeongelmaisten läheisiä pitäisi pystyä tukemaan muutenkin kuin rukouksin.

Yhteisöllisyyden rakentaminen ei hyödytä pelkästään niitä, joiden elämä on mennyt tai menossa raiteiltaan. Sitä tarvitsevat kaikki. Vuorenniemi karsastaa väen jakamista karsinoihin vaikeuksien perusteella ja miettii, miten eri elämäntilanteissa olevat ihmiset saataisiin kohtaamaan toisiaan: vanhukset ja lapsiperheet, rikkinäiset ja niin sanotut vahvat.

– Meillä kaikilla on ongelmia, toiset vain peittävät ne paremmin kuin toiset.

Sopivasti vastuuta

Ensimmäinen askel yhteyden luomisessa otetaan silloin, kun uusi ihminen astuu seurakunnan ovesta sisään. Tulijaa kyllä yleensä tervehditään ystävällisesti, mutta tutustuminen on tunnetusti vaikeampaa.

Yhteisöllisyyttä voisi luoda pienilläkin oivalluksilla.

– Mitä jos laittaisi seurakunnan ilmoitustaululle lapun, jossa lukee, että minut saa kutsua kylään, ja ihmiset kirjoittaisivat puhelinnumeroita perään? Siten voisi avoimesti ilmaista, että haluaa tutustua uusiin ihmisiin.

Vuorenniemi peräänkuuluttaa rakenteita, joissa jako puhujien ja kuulijoiden välillä rikkoutuu. Jos yksi puhuu ja muut tuijottavat toistensa niskoja, ei ihme, jos yhteys jää syntymättä.

– En tarkoita, että perinteiset kokoukset pitäisi lopettaa. Toivoisin kuitenkin enemmän vuorovaikutusta ja tilanteita, joissa asioita pureksitaan yhdessä.

Päihdeongelmaisten kannalta on tärkeää, ettei yhteisö näe heitä vain hyväntekeväisyyden kohteina. Kan-kodeissa kuntoutujille annetaan vastuuta kykyjen mukaan, ja sama lähtökohta sopii seurakuntiin.

– Kun päihdeongelmainen lopettaa päihteiden käytön, elämään jää hirvittävän iso aukko. Silloin tarvitaan mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan. Kaikki eivät osaa saarnata tai laulaa, mutta monet voisivat auttaa toisia muilla tavoin.

Vuorenniemi ei halua rajata mitään tehtävää pois kuntoutujien ulottuvilta, mutta tilannetajua tarvitaan. Oman rikkinäisyytensä kanssa kamppailevalle ihmiselle ei pitäisi antaa vastuuta, johon liittyy kovia paineita tai jossa jää yksin.

– Seurakunnissamme on muutenkin sitä ongelmaa, että joku lähtee täysillä toimintaan mukaan, kunnes väsyy ja ehkä katkeroituukin. Siksi itse kunkin jaksamista pitäisi kartoittaa usein ja keskustelun tulisi olla avointa.

Avoimuuden merkitys korostuu, kun joukossa on ihmisiä, jotka ovat hiljattain vapautuneet  vankilasta. He ovat joutuneet elämään epäluuloisessa ilmapiirissä, ja tunne siitä, että joku haluaa minulle pahaa, voi seurata vapauteenkin ja aiheuttaa ristiriitoja ihmisten kesken.

Vapaaksi paineista

Päihderiippuvaisten kanssa toimiessa on totuttava siihen, että tie ehyempään elämään on usein kivikkoinen. Vuorenniemikään ei nosta mielellään esiin menestystarinoita, sillä tilanteet vaihtelevat nopeasti korkeuksista ojanpohjalle.

– Meille tuli juuri eräskin kaveri neljättä kertaa hoitoon. Ei siinä auta muu kuin rakastaa, mutta pitää myös kysyä ääneen, mitä voisimme tehdä. Rakkaus on lopulta se, mikä toimii,  vaikka välillä tulisi turpaan.

Työ on kaikesta huolimatta palkitsevaa, kun saa nähdä, kuinka usko kantaa ja ihmiset kantavat toisiaan. Vuorenniemi kehuu työntekijöitään, joista monet ovat sekä päihdealan ammattilaisia että kokemusasiantuntijoita. Heidän sanallaan on erityistä painoa kuntoutujien keskuudessa.

 – Kuusi tai seitsemän vuotta kun tekee yhden ihmisen kanssa töitä, niin kyllä siinä voi jo nähdä edistystä. Täytyy nöyrtyä siihen, että muutos ei välttämättä ole nopea eikä toinen aina noudata neuvojani. Tarvitaan enemmän tukijoita ja vähemmän tuomareita.

Lankeemukset eivät ole ainoa asia, joka nostaa päihdekuntoutujien kynnystä seurakuntaan. Vuorenniemen mukaan moni kamppailee sen kanssa, että haluaisi uskoa, muttei mielestään tunne tai osaa ilmaista sitä odotetulla tavalla.

– Uskon pitäisi tuoda vapautta, mutta meillä on usein eräänlaista todistuspainetta. Uskon sisältöä saatetaan tällöin hakea ulkoisista asioista, mikä menee helposti puristamiseksi ja johtaa siihen, että aletaan puristaa kaveriakin oikeaan muottiin.


Kuka

Jouko Vuorenniemi
» sosiaalikasvattaja, työnohjaaja ja seksologi
» Kan ry:n toiminnanjohtaja
» naimisissa, kolmen pojan isä
» harrastaa runojen kirjoittamista ja esittämistä


Säde Loponen

Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan