Opetuslapseus, rinnalla kulkeminen, nuoret sekä perheiden hyvinvointi ovat Matthias Kuhnin sydämen asia – ”Jätä lavat ja panosta yksilöihin”

Matthias Kuhn on perheihminen, ja viettää viikoittain laatuaikaa sekä vaimonsa että lastensa kanssa.(Kuhnin arkisto)
Matthias Kuhn on perheihminen, ja viettää viikoittain laatuaikaa sekä vaimonsa että lastensa kanssa.(Kuhnin arkisto)

27.2.2024 | Veera Hug 

Kaksi vuotta sitten Matthias Kuhn, 55, totesi elämänsä olevan melko mukavaa. Hän oli tyytyväinen arkeensa idyllisessä Thunin kaupungissa vuoristo- ja järvimaisemien keskellä. 

Kaupungissa oli myös hänen perustamansa 800 hengen GPMC-seurakunta. Kuhnien neljä lasta olivat aikuistuneet ja avioituneet ja neljä lastenlasta rikastuttivat elämää – kaikki Thunissa. 

Pidetty puhuja, evankelista ja kouluttaja matkusti paljon. Häntä haluttiin kuulla sekä Sveitsissä että sen rajojen ulkopuolella.  

 

Haastattelupäivänä 19.2.24 Matthias Kuhn eli ”Kuno” muisteli, kuinka päivälleen kaksi vuotta aiemmin koki Jumalan kutsuvan häntä ja hänen vaimoaan kohti uutta. Siitä vuosi eteenpäin pariskunta muutti tasaisemmalle maalle Bernin esikaupunkialueelle Zollikofenin kylään, johon tarvittiin seurakuntaa. Pikkupaikan hengellinen tarjonta rajoittui lähinnä Euroopan ensimmäiseen mormonikeskukseen. 

– Koimme, että Jumala pyysi meitä jälleen ”likaamaan kätemme” ja tarttumaan ruohonjuuritason työhön, Kuhn kuvaa. 

– Toivottavasti se, että 55-vuotiaana on valmis astumaan pois mukavuusvyöhykkeeltä, voisi rohkaista muitakin seuraamaan kutsua. 

Paikallistyön tarpeiden takia myös puhujamatkat ovat harventuneet. 

 

Kuhnille usko on jo lapsuudesta alkaen ollut vahvasti arjessa elettyä.  

– Minulla oli uskovat vanhemmat, jotka elivät uskoaan todeksi kotona ja auttoivat riippuvuuksien kahlitsemia ihmisiä. He eivät kuitenkaan olleet aktiivisia seurakunnassa, mutta muistan, kun Jumala alkoi puhua minulle siitä, että minun tulisi satsata seurakuntaan, Kuhn muistelee. 

Mies seurasi kutsua ja toimi viisi vuotta avustavana pastorina Thunin helluntaiseurakunnassa. 

– Koin kuitenkin sydämessäni, että saan lähteä tehtävään vain, mikäli seurakuntatyön hedelmänä saa olla uusi seurakunta, Kuhn kuvaa kutsunsa kanssa kipuiluaan.  

Tuolloin seurakuntien istuttaminen ei ollut Sveitsissä mitenkään yleistä.  

Lupa tuli, ja työn ohessa hän alkoi ”harrastusmielessä” istuttaa seurakuntaa omaan asuinkyläänsä. Viiden vuoden jälkeen prosessin tuloksena syntyi GPMC-seurakunta, jonka ensimmäiset toimitilat löytyivät skeittihallista. 

Kuhnin näky oli saavuttaa nuoria ja seuraavia sukupolvia, mihin viittaa myös seurakunnan nimi Generation Postmodern Churches (postmodernien seurakuntien sukupolvi). 

 

Kolmen vuoden kuluttua vuorossa oli seuraava projekti. Kuhn perusti tiimin kanssa seurakunnanistutuskoulun, jossa opiskelijat elivät heidän kanssaan yksitoista kuukautta. 

– Oppiminen ja opetuslapseus eivät tapahdu päässä, vaan ne ovat elämäntyylikysymys. 

Mallintaminen on ollut Kuhnin työlle ominaista alusta asti. Heidän kotinsa ovet ovat olleet esimerkiksi nuorisotyön johtoon kasvamassa oleville ihmisille niin auki, että ihmiset ovat tulleet asumaan heidän luokseen. 

– Opetuslapseuttaminen on elämän jakamista, ei teoreettisen tiedon välittämistä, Kuhn alleviivaa. 

– Itselleni keskeistä on ollut varustaa uskovia hengelliseen kasvuun ja kypsyyteen. Sellaisiksi kasvetaan suhteessa.  

– Tästä syystä kävin pastorina ihmisten kanssa pitkillä metsäkävelyillä. Huomasin ne yhdeksi tehokkaimmista tavoista tukea kasvua, Kuhn jatkaa ja kertoo kokeneensa kutsua vähentää lava-aikaa ja panostaa enemmän henkilökohtaisiin keskusteluihin. 

– Aina välillä joku kysyi minulta, mitä olin tehnyt sen ja sen ihmisen kanssa. Olin viettänyt aikaa, kävellyt kilometritolkulla ja osalle avannut kotimme ovet.

 

 

      Kävin pastorina ihmisten kanssa pitkillä metsäkävelyillä.

 

Opetuslapseus ei ole Kuhnille päälleliimattua. Hän haluaa elää niin lähellä rakastamaansa Jeesusta, että voi Paavalin tavoin sanoa toisille: ”Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja” (1. Kor. 11:1). 

Käytännössä tämä käy ilmi myös hänen kalenteristaan. Jo pitkään tiistai on ollut hänen ”hiljainen päivänsä”, jolloin hän varaa työaikansa kokonaan Jumalan kanssa olemiseen. Tällöin päivää eivät pilko palaverit, tapaamiset tai puhelut. Kyse on kuitenkin Ap. t. 6:n mukaan työajasta.

 

 

       Opetuslapseuttamisen tulisi tapahtua ensisijaisesti perheissä.

 

– Apostoleille ensiarvoista oli viettää aikaa Sanan ja rukouksen parissa, joten näin tulisi olla myös pastoreilla, Kuhn näkee. 

Keskiviikkoisin taas on miehen lepopäivä, jolloin hän on varannut aikaa erityisesti perheelle: aamupäivät avioliiton huoltoon ja iltapäivät koko perheen yhteisiin aktiviteetteihin. Sveitsissä koulu loppuu keskiviikkoisin puoleenpäivään. 

– Pyrimme pitämään perhepäivät niin kivoina ja aktiivisina (vaikka tekeminen ei pastoriperheellä usein voinutkaan olla hintavaa), etteivät lapset kyseenalaistaneet niitä edes kasvaessaan teineiksi. 

– Lisäksi joka viikko yksi lapsista vietti laatuaikaa kanssamme. Hän sai valita sekä vanhemman että tekemisen, Kuhn kuvaa omaa perhearkeaan. 

 

Koulun ja GPMC-seurakunnan myötävaikuttamana Sveitsiin on syntynyt Kuhnin johtama G-movement-liike (Gospel-Movement), joka tukee seurakuntien istuttamista ja kouluttaa siihen. 

Verkostossa mukana olevia seurakuntia yhdistävät samat arvot: seurakunta on missionaalinen yhteisö, ja ytimessä on opetuslapseus ja Jeesuksen seuraaminen ympäröivän yhteiskunnan keskellä niin, että Jumalan valtakunta tulee näkyväksi ajassamme. Liike on laajemmin verkottunut Sveitsissä osaksi maan vapaiden suuntien kattoverkostoa Freikirchen.ch, johon kuuluvat monien muiden mukana myös maan helluntaiseurakunnat.  

 

Kuhn on pääpuhujana seuraavassa NextGen-konferenssissa Tampereella 24.–25.5. Hänen teemoinaan ovat opetuslapseus perheissä, arvojen välittäminen ja vanhemmat vaikuttajina sekä se, kuinka pastorit voivat tukea perheitä vahvoiksi. 

Intohimoinen ”nuoriso- ja lapsifriikki” on kulkenut kipeän tien kohti nykyisiä toimintatapojaan. Aluksi hän esimerkiksi järjesti suuren suosion saaneita lastenleirejä, joiden aikana lapset todella kohtasivat Jumalan, tulivat uskoon ja täyttyivät Pyhällä Hengellä. 

– Tiesin kuitenkin, että monen kohdalla into hiipuisi oman arjen keskellä nopeasti. Ja niin ikävä kyllä myös kävi. 

– Joku taas antoi palautetta, ettei hänen miehensä enää kertonut lapsilleen Raamatun kertomuksia, koska minun kertomanani ne olivat lasten mielestä mielenkiintoisempia. 

– Tavoitteeni olivat olleet täysin päinvastaisia. 

Kuhn kuvaa, että satutti ymmärtää, että sinänsä upea lapsityö ei tukenut perheiden kokonaisvaltaista hengellistä hyvinvointia. 

– Ymmärsin, että opetuslapseuttamisen ja hengellisen kasvun tulisi tapahtua ensisijaisesti perheissä.  

 

Tämän kipeänkin oivalluksen seurauksena koko seurakunnan toiminta mullistui. Seurakunta kokoontuu yhteiseen jumalanpalvelukseen vain kerran kuukaudessa. Sen lisäksi uskovat ovat mukana viikoittaisissa LifeGroup-pienryhmissä, joissa on kaksi ehdotonta sääntöä.  

– Seurakunnallamme ei voi olla pienryhmää, jossa ei syödä yhdessä ja jossa ei lueta Raamattua yhdessä, Kuhn listaa. 

Lapsityö tapahtuu ensisijaisesti perheissä, jotka tapaavat toisiaan ja elävät opetuslapseutta yhdessä arjessaan. Lisäksi Kuhn on järjestänyt esimerkiksi isien ja lasten yhteisiä tapahtumia. Niiden tuloksena monien perheiden hengellinen ja muukin elämä on todella muuttunut. 

Myös esiteinityö tapahtuu ensisijaisesti kodeissa ja perheiden yhteisissä kokoontumisissa. Vasta teini-iässä seurakunta tarjoaa enemmän mahdollisuuksia nuorten omiin, hyvin valmisteltuihin kokoontumisiin, koska ikävaiheeseen kuuluu myös irtaantumista vanhemmista. Mutta perheet halutaan pitää mukana. 

– Nuorisotyössä vanhempainillat eivät ole valinnaisia vaan olennainen osa työtä, Kuhn toteaa. 

– Edelleen seurakunta tukee perheitä nuorten ja lasten opetuslapseuttamisessa, mutta ei tee sitä heidän puolestaan.  
 

Tampereella Kuhn pitää oman kanavan myös pastoreille ja seurakuntien vastuunkantajille. Hän jakaa kokemuksiaan siitä, kuinka seurakunnat voivat vahvistaa perheitä ja tukea niissä tehtävää hengellistä työtä. 

Tällöin seurakunnalla on tulevaisuus.

 


 

NextGen-konferenssi 

  • Valtakunnallinen konferenssi seurakuntien lapsi-, varkki-, nuoriso- ja koulutyöntekijöille sekä pastoreille ja vanhimmille 24.-25.5.2024 Tampereen Helluntaiseurakunnassa. 
  • Lue lisää ja ilmoittaudu: www.nextgensuomi.fi. 


Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan