Opetuslapseus, rinnalla kulkeminen, nuoret sekä perheiden hyvinvointi ovat Matthias Kuhnin sydämen asia – ”Jätä lavat ja panosta yksilöihin”

Matthias Kuhn on perheihminen, ja viettää viikoittain laatuaikaa sekä vaimonsa että lastensa kanssa.(Kuhnin arkisto)
Matthias Kuhn on perheihminen, ja viettää viikoittain laatuaikaa sekä vaimonsa että lastensa kanssa.(Kuhnin arkisto)

27.2.2024 | Veera Hug 

Kaksi vuotta sitten Matthias Kuhn, 55, totesi elämänsä olevan melko mukavaa. Hän oli tyytyväinen arkeensa idyllisessä Thunin kaupungissa vuoristo- ja järvimaisemien keskellä. 

Kaupungissa oli myös hänen perustamansa 800 hengen GPMC-seurakunta. Kuhnien neljä lasta olivat aikuistuneet ja avioituneet ja neljä lastenlasta rikastuttivat elämää – kaikki Thunissa. 

Pidetty puhuja, evankelista ja kouluttaja matkusti paljon. Häntä haluttiin kuulla sekä Sveitsissä että sen rajojen ulkopuolella.  

 

Haastattelupäivänä 19.2.24 Matthias Kuhn eli ”Kuno” muisteli, kuinka päivälleen kaksi vuotta aiemmin koki Jumalan kutsuvan häntä ja hänen vaimoaan kohti uutta. Siitä vuosi eteenpäin pariskunta muutti tasaisemmalle maalle Bernin esikaupunkialueelle Zollikofenin kylään, johon tarvittiin seurakuntaa. Pikkupaikan hengellinen tarjonta rajoittui lähinnä Euroopan ensimmäiseen mormonikeskukseen. 

– Koimme, että Jumala pyysi meitä jälleen ”likaamaan kätemme” ja tarttumaan ruohonjuuritason työhön, Kuhn kuvaa. 

– Toivottavasti se, että 55-vuotiaana on valmis astumaan pois mukavuusvyöhykkeeltä, voisi rohkaista muitakin seuraamaan kutsua. 

Paikallistyön tarpeiden takia myös puhujamatkat ovat harventuneet. 

 

Kuhnille usko on jo lapsuudesta alkaen ollut vahvasti arjessa elettyä.  

– Minulla oli uskovat vanhemmat, jotka elivät uskoaan todeksi kotona ja auttoivat riippuvuuksien kahlitsemia ihmisiä. He eivät kuitenkaan olleet aktiivisia seurakunnassa, mutta muistan, kun Jumala alkoi puhua minulle siitä, että minun tulisi satsata seurakuntaan, Kuhn muistelee. 

Mies seurasi kutsua ja toimi viisi vuotta avustavana pastorina Thunin helluntaiseurakunnassa. 

– Koin kuitenkin sydämessäni, että saan lähteä tehtävään vain, mikäli seurakuntatyön hedelmänä saa olla uusi seurakunta, Kuhn kuvaa kutsunsa kanssa kipuiluaan.  

Tuolloin seurakuntien istuttaminen ei ollut Sveitsissä mitenkään yleistä.  

Lupa tuli, ja työn ohessa hän alkoi ”harrastusmielessä” istuttaa seurakuntaa omaan asuinkyläänsä. Viiden vuoden jälkeen prosessin tuloksena syntyi GPMC-seurakunta, jonka ensimmäiset toimitilat löytyivät skeittihallista. 

Kuhnin näky oli saavuttaa nuoria ja seuraavia sukupolvia, mihin viittaa myös seurakunnan nimi Generation Postmodern Churches (postmodernien seurakuntien sukupolvi). 

 

Kolmen vuoden kuluttua vuorossa oli seuraava projekti. Kuhn perusti tiimin kanssa seurakunnanistutuskoulun, jossa opiskelijat elivät heidän kanssaan yksitoista kuukautta. 

– Oppiminen ja opetuslapseus eivät tapahdu päässä, vaan ne ovat elämäntyylikysymys. 

Mallintaminen on ollut Kuhnin työlle ominaista alusta asti. Heidän kotinsa ovet ovat olleet esimerkiksi nuorisotyön johtoon kasvamassa oleville ihmisille niin auki, että ihmiset ovat tulleet asumaan heidän luokseen. 

– Opetuslapseuttaminen on elämän jakamista, ei teoreettisen tiedon välittämistä, Kuhn alleviivaa. 

– Itselleni keskeistä on ollut varustaa uskovia hengelliseen kasvuun ja kypsyyteen. Sellaisiksi kasvetaan suhteessa.  

– Tästä syystä kävin pastorina ihmisten kanssa pitkillä metsäkävelyillä. Huomasin ne yhdeksi tehokkaimmista tavoista tukea kasvua, Kuhn jatkaa ja kertoo kokeneensa kutsua vähentää lava-aikaa ja panostaa enemmän henkilökohtaisiin keskusteluihin. 

– Aina välillä joku kysyi minulta, mitä olin tehnyt sen ja sen ihmisen kanssa. Olin viettänyt aikaa, kävellyt kilometritolkulla ja osalle avannut kotimme ovet.

 

 

      Kävin pastorina ihmisten kanssa pitkillä metsäkävelyillä.

 

Opetuslapseus ei ole Kuhnille päälleliimattua. Hän haluaa elää niin lähellä rakastamaansa Jeesusta, että voi Paavalin tavoin sanoa toisille: ”Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja” (1. Kor. 11:1). 

Käytännössä tämä käy ilmi myös hänen kalenteristaan. Jo pitkään tiistai on ollut hänen ”hiljainen päivänsä”, jolloin hän varaa työaikansa kokonaan Jumalan kanssa olemiseen. Tällöin päivää eivät pilko palaverit, tapaamiset tai puhelut. Kyse on kuitenkin Ap. t. 6:n mukaan työajasta.

 

 

       Opetuslapseuttamisen tulisi tapahtua ensisijaisesti perheissä.

 

– Apostoleille ensiarvoista oli viettää aikaa Sanan ja rukouksen parissa, joten näin tulisi olla myös pastoreilla, Kuhn näkee. 

Keskiviikkoisin taas on miehen lepopäivä, jolloin hän on varannut aikaa erityisesti perheelle: aamupäivät avioliiton huoltoon ja iltapäivät koko perheen yhteisiin aktiviteetteihin. Sveitsissä koulu loppuu keskiviikkoisin puoleenpäivään. 

– Pyrimme pitämään perhepäivät niin kivoina ja aktiivisina (vaikka tekeminen ei pastoriperheellä usein voinutkaan olla hintavaa), etteivät lapset kyseenalaistaneet niitä edes kasvaessaan teineiksi. 

– Lisäksi joka viikko yksi lapsista vietti laatuaikaa kanssamme. Hän sai valita sekä vanhemman että tekemisen, Kuhn kuvaa omaa perhearkeaan. 

 

Koulun ja GPMC-seurakunnan myötävaikuttamana Sveitsiin on syntynyt Kuhnin johtama G-movement-liike (Gospel-Movement), joka tukee seurakuntien istuttamista ja kouluttaa siihen. 

Verkostossa mukana olevia seurakuntia yhdistävät samat arvot: seurakunta on missionaalinen yhteisö, ja ytimessä on opetuslapseus ja Jeesuksen seuraaminen ympäröivän yhteiskunnan keskellä niin, että Jumalan valtakunta tulee näkyväksi ajassamme. Liike on laajemmin verkottunut Sveitsissä osaksi maan vapaiden suuntien kattoverkostoa Freikirchen.ch, johon kuuluvat monien muiden mukana myös maan helluntaiseurakunnat.  

 

Kuhn on pääpuhujana seuraavassa NextGen-konferenssissa Tampereella 24.–25.5. Hänen teemoinaan ovat opetuslapseus perheissä, arvojen välittäminen ja vanhemmat vaikuttajina sekä se, kuinka pastorit voivat tukea perheitä vahvoiksi. 

Intohimoinen ”nuoriso- ja lapsifriikki” on kulkenut kipeän tien kohti nykyisiä toimintatapojaan. Aluksi hän esimerkiksi järjesti suuren suosion saaneita lastenleirejä, joiden aikana lapset todella kohtasivat Jumalan, tulivat uskoon ja täyttyivät Pyhällä Hengellä. 

– Tiesin kuitenkin, että monen kohdalla into hiipuisi oman arjen keskellä nopeasti. Ja niin ikävä kyllä myös kävi. 

– Joku taas antoi palautetta, ettei hänen miehensä enää kertonut lapsilleen Raamatun kertomuksia, koska minun kertomanani ne olivat lasten mielestä mielenkiintoisempia. 

– Tavoitteeni olivat olleet täysin päinvastaisia. 

Kuhn kuvaa, että satutti ymmärtää, että sinänsä upea lapsityö ei tukenut perheiden kokonaisvaltaista hengellistä hyvinvointia. 

– Ymmärsin, että opetuslapseuttamisen ja hengellisen kasvun tulisi tapahtua ensisijaisesti perheissä.  

 

Tämän kipeänkin oivalluksen seurauksena koko seurakunnan toiminta mullistui. Seurakunta kokoontuu yhteiseen jumalanpalvelukseen vain kerran kuukaudessa. Sen lisäksi uskovat ovat mukana viikoittaisissa LifeGroup-pienryhmissä, joissa on kaksi ehdotonta sääntöä.  

– Seurakunnallamme ei voi olla pienryhmää, jossa ei syödä yhdessä ja jossa ei lueta Raamattua yhdessä, Kuhn listaa. 

Lapsityö tapahtuu ensisijaisesti perheissä, jotka tapaavat toisiaan ja elävät opetuslapseutta yhdessä arjessaan. Lisäksi Kuhn on järjestänyt esimerkiksi isien ja lasten yhteisiä tapahtumia. Niiden tuloksena monien perheiden hengellinen ja muukin elämä on todella muuttunut. 

Myös esiteinityö tapahtuu ensisijaisesti kodeissa ja perheiden yhteisissä kokoontumisissa. Vasta teini-iässä seurakunta tarjoaa enemmän mahdollisuuksia nuorten omiin, hyvin valmisteltuihin kokoontumisiin, koska ikävaiheeseen kuuluu myös irtaantumista vanhemmista. Mutta perheet halutaan pitää mukana. 

– Nuorisotyössä vanhempainillat eivät ole valinnaisia vaan olennainen osa työtä, Kuhn toteaa. 

– Edelleen seurakunta tukee perheitä nuorten ja lasten opetuslapseuttamisessa, mutta ei tee sitä heidän puolestaan.  
 

Tampereella Kuhn pitää oman kanavan myös pastoreille ja seurakuntien vastuunkantajille. Hän jakaa kokemuksiaan siitä, kuinka seurakunnat voivat vahvistaa perheitä ja tukea niissä tehtävää hengellistä työtä. 

Tällöin seurakunnalla on tulevaisuus.

 


 

NextGen-konferenssi 

  • Valtakunnallinen konferenssi seurakuntien lapsi-, varkki-, nuoriso- ja koulutyöntekijöille sekä pastoreille ja vanhimmille 24.-25.5.2024 Tampereen Helluntaiseurakunnassa. 
  • Lue lisää ja ilmoittaudu: www.nextgensuomi.fi. 


Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan