Näkökulma: Sotaan ei saa turtua – "Apua ja auttavia käsiä tarvitaan vielä pitkään"
Laajamittainen sotatila Ukrainassa on kestänyt vasta vähän aikaa, mutta on ymmärrettävää, että se turruttaa ja ahdistaa mieltä. Asiaa saattaa olla vaikea käsitellä, koska samaan aikaan sodan seuraaminen ja lähellä olevien ihmisten konkreettinen kärsimys on haastava yhtälö.
Suomalaisilla on noussut ihailtava ja ennennäkemätön halu auttaa sodasta kärsiviä ihmisiä. Se on oikein ja kuuluu olennaisena osana kristilliseen etiikkaan. ”Mitä juuri minä voisin tehdä?” on monen tärkeä kysymys tällä hetkellä.
Nyt on hyvä aika palata seurakuntayhteyteen!
Fida International aloitti heti ensimmäisten järjestöjen joukossa katastrofikeräyksen Ukrainaan. Keräys on tuottanut hyvin ja saanut monet ideoimaan luovia tapoja tukea keräystä. On järjestetty hyväntekeväisyyskonsertteja, lounaita, kahvituksia, tavarakeräyksiä, somevetoomuksia ja muuta. Luovuus on löytänyt aivan uudenlaisia tapoja tukea sodasta kärsiviä ihmisiä.
Samalla kun auttamisen ensimmäinen aalto on keskittynyt saamaan apua kohteisiin, häämöttää edessä myös pakolaistilanne omassa lähiympäristössämme. Apua ja auttavia käsiä tarvitaan vielä pitkään. On mahdotonta ennustaa, kuinka pitkä kriisi meillä on käsissämme, mutta olipa se kuinka pitkä tahansa, niin kärsivien ihmisten hätään ei tulisi turtua. Vaara on konkreettinen, koska jatkuva uutisointi turruttaa. Kriisi kriisin päälle saa sodan jaloissa kärsivän tavallisen ihmisen painumaan unohduksiin, silti ikäviin uutisiin ei saisi uppoutua.
Suomessa sotien jälkeistä aikaa leimasi puhumattomuus ja häpeä. Nyt osataan onneksi puhua avoimesti. Silloin kun asioista ei puhuttu, perheenjäsenet eivät tienneet, mitä sodan käyneet miehet murehtivat, tai miltä Ruotsista kotiin palanneesta lapsesta tuntui. Suomessa 1940–50-lukujen perhe-elämä oli tiukkaa. Köyhyys oli yleistä, ja jopa ruuasta oli pulaa. Kaikki yhteensä jättivät lähtemättömän jäljen sodan käyneisiin ja heidän lastensa sukupolveen.
Nuorille sota Euroopassa oli maaliskuuhun asti vain historiantuntien aihe. Tieto Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan on jotain, mitä he joutuvat nyt käsittelemään, ja monenlaiset pelot nousevat pintaan. Myös skenaario Suomen ajautumisesta mukaan konfliktiin jyskyttää takaraivossa.
Monet kokevat, että sotaa on pakko seurata eikä siitä pääse irti. Mitään tällaista ei ole milleniaalin elämässä vielä koskaan tapahtunut. Yhtäkkiä pandemia onkin aika pieni murhe. Syttyykö tästä isompi sota? Suomeen ei juuri nyt kohdistu uhkaa, mutta tilanne on kuitenkin vakava. Ollako pelokas vai toiveikas?
On hyvä pysyä perillä, mitä maailmassa tapahtuu, mutta ikävien uutisten seuraamiseen ei voi uppoutua kokoaikaisesti. On hyvä rajoittaa ruutuaikaa, pitää kiinni arjen rutiineista ja sosiaalisesta elämästä. Yhteys muihin ihmisiin auttaa.
Nyt on hyvä aika palata seurakuntayhteyteen! Nyt on hyvä aika auttaa kärsiviä käytännössä. Edessämme on pakolaisaalto Ukrainasta. Ukrainasta on tulossa myös paljon evankelisia kristittyjä, jotka saattavat tuoda mukanaan kaivattua Pyhän Hengen tulta seurakuntiimme. Kenties tämä kaikki palauttaa meidät jälleen kaikkein tärkeimpien perusasioiden ääreen.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...