Evankeliumia ei voi viedä mihinkään uuteen kulttuuriin, ellei sitä sopeuteta. Muslimien parissa tehtävän lähetystyön yhteydessä käytetään termejä C1–C6, joilla tarkoitetaan sopeuttamisen (engl. contextualization) eri asteita. Mitä nämä asteet tarkoittavat?
C1-linjan lähetystyötä tehdään kielellä, jota maassa ei joko ymmärretä hyvin tai ei puhuta juuri lainkaan. Evankeliumi on kokonaan uutta ja vierasta paikalliselle kulttuurille. Tämä synnyttää ongelman: kristityt ovat ja pysyvät aina vähemmistönä sekä kulttuurisessa että uskonnollisessa mielessä.
"Lähestymistapa synnyttää käytännössä uuden kielen."
C2 on lähestymistapa, jossa käytetään paikallista kieltä, mutta kaikki opetustavat ja metodit ovat vieraita paikalliselle kulttuurille. Lähestymistapa synnyttää käytännössä uuden kielen ja irrottaa uskovat paikallisesta kulttuurista ja elämästä.
C3:ssa käytetään paikalliskieltä tai -murretta ja otetaan huomioon kulttuurilliset asiat. Esimerkiksi jumalapalveluksessa huomioidaan tavanmukainen vaatetus ja se, istuvatko ihmiset perinteisesti lattialla vai penkeillä. Tilaisuuksissa voidaan käyttää paikallisten omia lauluja ja musiikkityylejä sen sijaan, että tuotaisiin ne toisesta kulttuurista.
Tämä lähestymistapa muistuttaa paljon edellistä, mutta paikallistamista ja sopeuttamista on hieman enemmän. Lisäksi teologisessa opetuksessa nostetaan selvästi esille Israelin asema Jumalan valittuna kansana, jota yhä koskevat kaikki Jumalan lupaukset.
C4:ssa käytetään paikallisten ymmärtämää hengellistä kieltä, vaikka se olisi vierasta Raamatulle (esim. Jeesus -> Isa). Kun muslimit viettävät ramadania, kristityt paastoavat muiden mukana. Lähestymistavassa ei syödä sianlihaa eikä juoda alkoholia ja pukeudutaan paikallisten tavoin. Naiset peittävät päänsä. Kuitenkin kaikki tapahtuu tekemättä väkivaltaa Raamatulle.
C5-lähestymistavassa luodaan uskovien ja kääntyneiden ryhmä, jota kutsutaan messiaanisiksi muslimeiksi. He voivat ottaa Jeesuksen vastaan pelastajanaan mutta pitävät yhä mukana useita islamin oppeja.
Lähestymistavassa rukoillaan viisi kertaa päivässä moskeijassa muslimien kanssa, lausutaan šahada sekä opetetaan ja uskotaan Koraanista löytyvän joitakin totuuksia, jotka voivat ohjata ihmisiä kohti valoa. Muhammedia pidetään samanveroisena kuin Vanhan testamentin profeettoja. Joskus myöskään kastetta ei pidetä kovin tärkeänä, jos se aiheuttaa esimerkiksi hengenvaaran. Lisäksi perustetaan jopa ”messiaanisia moskeijoita” ja luetaan raamatunkäännöstä, jossa Jumalan Poika on korvattu ilmaisulla Jumalan khalifa.
C6:ssa kehotetaan ihmisiä ottamaan Jeesus vastaan, mutta jätetään pelastetut sinne, missä he ovat. Ehkä vain kotikokoukset sallitaan. Tämän linjan opettajat neuvovat lähetystyöntekijöitä jopa niin, ettei Jeesuksen vastaanottanutta muslimia tule ohjata siitä eteenpäin eikä kehottaa todistamaan uskostaan.
Ensimmäiset kaksi lähestymistapaa eivät auta lähetystyön menestymistä. Kolmas (C3) on turvallinen linja, jossa selkeät Raamatun totuudet säilytetään. Neljättä lähestymistapaa ei tarvitse torjua kokonaan, mutta viidettä ja kuudetta ei voida hyväksyä.
Aaron Ibrahim
Kirjoittaja on Avainmedian arabi- ja muslimityön johtaja.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...