Positiivinen eriarvoistaminen on nykyisin oikeastaan isompi ongelma kuin varsinainen eriarvoistaminen, helluntaiseurakuntien romanijärjestö Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtaja Tino Grönfors kuvailee.
Positiivisella eriarvoistamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön tausta tai esimerkiksi etnisyys nostetaan tarpeettomasti esiin ja henkilö nähdään vain oman ryhmänsä edustajana. Ilmiöstä käytetään myös nimityksiä eksotisointi tai positiivinen rasismi.
– Vaikka halutaan osoittaa myönteistä huomiota, tapa saattaa leimata romaneja. Kiitellään, että romanisisaret ovat leiponeet, tai nämä hienot romaniveljet tulevat nyt laulamaan, Grönfors kuvailee.
– Kentältä kuuluu jonkin verran toivetta siitä, että olisi hienoa, jos voisi olla vain vaikkapa Tino, tavallinen seurakuntalainen.
Kaiken kaikkiaan tilanne seurakunnissa on Tino Grönforsin mukaan hyvässä kunnossa ja varsinaista rasismia ilmenee hyvin vähän. Grönfors ei mielellään edes käytä rasismi-sanaa.
– Puhuisin mieluummin eriarvoistamisesta.
Osaltaan kyse on suomalaisuuden muutoksesta.
– Seurakuntien monimuotoistuessa uusia kulttuureja on tullut mukaan. Romanien erilaisuus on hälventynyt.
– On opittu yhä paremmin ymmärtämään, ettei seurakunta koostu vain suomalaisesta pääväestöstä.
"Kompastelu voi olla osa kristittynä kasvamista."
Kauhavan helluntaiseurakunnan pastori Jukka Rahkonen ja toimintaan aktiivisesti osallistuva Rainer Isberg ovat tehneet seurakunnassa läheistä yhteistyötä muutaman vuoden ajan.
– Ainakin täällä Etelä-Pohjanmaalla asiat ovat seurakunnissa hyvin, sen voin romanimiehenä sanoa, Isberg, 25, kuvailee.
– Uskovat romanit pyrkivät elämään niin, ettei olisi mitään erottavia tekijöitä pääväestön kanssa. Poikkeuksiakin voi olla, emme me aina ole niin pyhiä kuin miltä joskus vaikuttaa, Isberg naurahtaa.
Jukka Rahkonen myöntää, että ”valkolaisella” kristityllä voi olla taustalla romaneihin kohdistuvaa skeptisyyttä ja pelkoakin.
– Sen olen huomannut eri tilanteissa, että tuki romaninuorille on oltava erilaista kuin pääväestöllä.
– Haasteet ovat molemminpuolisia; että saadaan syntymään luontevaa ja läheistä kanssakäymistä.
Rahkonen, 43, on viime vuosina itse toiminut romanityössä ja lähti mukaan myös Elämä ja Valo ry:n hallitukseen.
– Pakko meidän on tehdä jotain. Romanien nuorta sukupolvea on kutsuttava uskoon ja seurakuntaan.
Nuorten romanien arki on nykyisin lähtökohtaisesti hyvin samanlaista pääväestön opiskelevien nuorten kanssa. Seurakunnassa kasvaneita romaneja on toiminnassa mukana paljon eri puolilla Suomea.
Tino Grönfors mainitsee kaksi romaninuoriin liittyvää erityiskysymystä.
– Romanien usko on edelleen konservatiivista ja asiat koetaan hyvin dramaattisina. Tämä näkyy siinä, että ollaan uskossa kirkkaasti ja tosissaan, mutta jos tapahtuu jokin lankeemus, ajatellaan, että nyt ei enää ollakaan uskossa ja jäädään pois seurakunnasta.
Elämä ja Valo ry:ssä on viime vuosina panostettu nuorten kohtaamiseen ja myös keskusteluihin uskossa elämisestä.
– Ei usko siihen lopu, jos kompastelemme ja lankeamme, vaan se kaikki voi olla osa kristittynä kasvamista.
Toinen erityispiirre Grönforsin mukaan liittyy siihen, että romaninuori kasvaa usein kotona perinteitä arvostavaan hengellisyyteen. Nykyaikaiset nuortenillat eivät välttämättä resonoi nuorten hengellisen identiteetin kanssa.
– Vaikka monet nuoret romanit ovat muiden mukana nuortenilloissa, monet saattavat silti tuntea olevansa enemmän kotonaan herätyskokouksessa tai aamukokouksessa. Lauletaan esimerkiksi mieluummin vanhoja lauluja.
Perinteisessä romanityössä, kuten kotivierailuilla, saattaa nykyisin olla mukana seurakunnan nuorisotyöntekijä. Näin pyritään luomaan siltaa perheen nuoriin ja tulemaan tutuiksi.
– Ei nuortenilloista pidä sen vuoksi tehdä vanhoja herätyskokouksia, että niissä romanitkin viihtyisivät, Grönfors naurahtaa.
– Mutta jotain yhteyttä olisi hyvä etsiä.
”Seurakuntamallimme on vientituote”
Suomalaiset romanit ovat tehneet vuosia työtä Itä-Euroopassa, jossa romanit ja pääväestö kokoontuvat eri seurakunnissa.
– Pohjoismainen malli, jossa romanit ja pääväestö ovat samassa seurakunnassa, on ollut vahva vientituote, Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtaja Tino Grönfors kuvailee.
Suomalaiset ovat osaltaan tehneet asennemuutostyötä, ja ensimerkkejä siitä, kuinka romaniperheitä on kotiutunut perinteiseen pääväestön seurakuntaan, löytyy paikoin runsaastikin.
– Tämän puolesta olemme pyrkineet vahvasti puhumaan.
Valko-Venäjällä yhdessä helluntaiseurakunnassa on jo romanitaustainen pastori, mitä Grönfors kuvailee ”positiiviseksi ääritapaukseksi”.
Suomessa romanit eivät ole koskaan halunneet muodostaa omia seurakuntia romaneille.
– Erilaisuus on rikkautta. Aina on todettu, että kiitos Jumalalle siitä, että meillä ei ole romaniseurakuntia. (AT)
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...