Lapsettomuuden kipu on avioparin yhteinen

- Olemme oppineet elämään tässä ja nyt - kahdestaan, Kirsi-Mari ja Sam Hardy kertovat. Pariskunta haluaa rohkaista ja tukea muita lapsettomia omalla tarinallaan. Kuva: Sara Saarela
- Olemme oppineet elämään tässä ja nyt - kahdestaan, Kirsi-Mari ja Sam Hardy kertovat. Pariskunta haluaa rohkaista ja tukea muita lapsettomia omalla tarinallaan. Kuva: Sara Saarela
Kipua on – mutta ei tuskaa, kiteyttävät vihtavuorelaiset Kirsi-Mari ja Sam Hardy, kun heiltä kysyy tämänhetkisiä tuntoja vaietun ja rankan aiheen ääreltä.

Lapsettomuus ei ole heidän perheessään pelkkä sana vaan todellisuutta, jota ei ole valittu. On kysytty, missä Jumala on ja onko hän hyvä ollenkaan, ja välillä on estytty näkemästä toista siinä vierellä.

– Mitä enemmän ymmärrämme, että Jumala on oikeasti luotettava, ja mitä enemmän ymmärrämme ikuisuudesta, tajuamme myös elämän väliaikaisuuden. Kipu loppuu vielä, ja lapsettomuuden ei tarvitse olla koko elämä, Sam sanoo, ja Kirsi-Mari nyökyttää vieressä.

Jumala on siis sittenkin hyvä, eikä elämää tarvitse odottaa tapahtuvaksi, vaan sitä voi elää jo tänään – ilman lapsiakin. Tämän sanomiseen on vaadittu kuitenkin vuosia. Ne vuodet ovat sisältäneet paljon itkua, ääneen lausuttuja kysymyksiä ja epäilyä mutta myös toisen ihmisen äärelle pysähtymistä, tukemista ja kuuntelemista.
 

”Milloin olen tarpeeksi lapseton?”

Kirsi-Mari ja Sam Hardy ovat olleet naimisissa ensi lokakuussa kuusi vuotta. Neljä vuotta sitten he ajattelivat, että lapset olisivat tervetulleita, mutta he olivat varautuneet siihen, että odottamaankin voi joutua. Siksi alussa kumpikaan ei stressannut siitä, että lapsia ei kuulunut.

– Parin vuoden jälkeen Kirsi-Mari halusi, että asialle tehdään jotakin. Hän hätääntyi asiasta
enemmän ja nopeammin kuin minä, Sam Hardy kertoo.

Pariskunta on käynyt perustutkimuksissa, ja mahdollisuus lapsettomuushoitoihin olisi, mutta he ovat yhdessä päättäneet, etteivät halua käyttää kaikkea energiaansa hoitoihin. He ovat nähneet, että lapsettomilla elämän sisältö saattaa olla pelkkää hoitoihin valmistautumista ja niissä käymistä.

– Halusin tutkimuksiin, koska ajattelin, että meillä on oikeus kutsua itseämme lapsettomiksi vasta kun asia on todettu. Mietin lisäksi, olenko lopulta tehnyt tarpeeksi, jotta voin kutsua itseäni sillä nimellä; tänä päivänä on niin monia hoitomahdollisuuksia ja keinoja päätyä äidiksi.

Kirsi-Mari Hardy on kuitenkin saanut ymmärtää, että hänellä on ollut jo alusta asti oikeus kutsua itseään lapsettomaksi.

– Me olemme vielä nuoria, mutta ei se tarkoita sitä, että voisi automaattisesti saada lapsia, kuten jotkut ajattelevat. On helppoa sanoa, että ”Kyllä Jumala teillekin vielä antaa”, mutta mitä jos ei annakaan? Hardyt pohtivat yhdessä.

Kipu ei erottanutkaan

Kun avioparin elämässä tulee vastaan tarpeeksi rankkoja asioita, vaihtoehtona on antaa vaikeuksien kasvattaa joko enemmän yhteen tai täysin erilleen. Tämän valinnan eteen myös Hardyt joutuivat.

– Äitiys ja perhe olivat niin ”mun juttuni”, etten nähnyt Samia enää ollenkaan. Keskityin
vain siihen, etten saa olla äiti, Kirsi-Mari muistelee.

Jossain vaiheessa Sam alkoikin pelätä, mitä lasten saaminen tarkoittaisi heidän avioliitossaan.

– Näin sen rikkinäisyyden, mikä Kirsi-Marilla oli. Näin, että hän halusi olla tarpeellinen jollekulle ja äitinä oleminen liittyi vahvasti identiteettiin toisin kuin minulla. Aloin miettiä, että jos meille syntyisi lapsi, menettäisinkö vaimoni lopulta kokonaan, koska kaikki pyörisi vain lasten ja äitiyden ympärillä.

Kirsi-Mari koki kauan, että lapsettomuus koski enemmän häntä ja että hän oli yksin. Hänhän
se kantoi naisena tyhjää kohtua ja tunsi kehossaan, oliko uutta elämää syntymässä vai ei.

Eräänä iltana kaikki kuitenkin muuttui. Pariskunnan riita äityi siihen pisteeseen, että Kirsi-Mari oli menossa nukkumaan autoon. Sen illan keskustelussa kumpikin sai puhua suunsa puhtaaksi ja itkeä toisen olkapäätä vasten.

– Silloin näin Samin ja hänen kipunsa ensimmäisen kerran. Tajusin, että en ole ainoa, joka tuntee kipua tästä asiasta, vaan että se sattuu Samia yhtä lailla, Kirsi-Mari kertoo.

– Ehkä se on niin, että monet miehet voivat puhua omalle sydämelleen helpommin asioita, esimerkiksi sitä, että Jumala on rakastava, ja uskoa siihen. Naisilla asia on toinen. Mutta kyllä minäkin ajattelen isiä ja poikia nähdessäni, kuinka ajaisin oman lapseni kanssa traktorilla, ja näen, mitä meillä ei ole, Sam sanoo.

Jumala on siltikin hyvä

Jumalasuhteessakaan ei ole vältytty kriiseiltä. Sam Hardylle on ollut vaimoaan helpompaa nähdä Jumalan uskollisuus, Kirsi-Marille taas on ollut helpompaa näyttää Jumalalle kaikenlaiset tunteet.

– Kun Jumala alkoi korjata minua, hän eheytti ensimmäisenä sen, kuinka sairaalloisesti halusin olla jollekin tarpeellinen. Hän eheytti käsitykseni siitä, kuka olen hänessä, sekä myös seksuaalisen identiteettini. Olen tajunnut, että minun on pitänyt käydä tämä polku elämässäni – ja juuri ilman lapsia, Kirsi-Mari kertoo.

Kumpikin puoliso on joutunut kysymään itseltään kysymyksen, onko Jumala oikeasti hyvä, ja löytämään siihen myös vastauksen. He ovat joutuneet myös miettimään, mitä jos lapsia ei koskaan tulekaan, vaikka seurakunnassa kuuleekin todistuksia, joissa kerrotaan raskaaksi tulemisesta kymmenen vuoden rukoilun jälkeen.

– Se on asia, jota moni hyväntahtoinen lapsista kyselijä ei välttämättä osaa ajatella. Emme me halua kuulla, miten jonkun serkun kaima on onnistunut saamaan lapsen vuosien yrityksen jälkeen, vaan saada ystävien läsnäoloa tähän tilanteeseen, kun lapsia ei ole, Kirsi-Mari sanoo.

Elämä tapahtuu tässä ja nyt

Lapsettomat parit elävät usein ”sitten kun” -elämää. Ei uskalleta varata ulkomaanmatkoja yhdeksän kuukauden päähän, koska ei voi olla varma, voiko silloin lentää. Kirsi-Mari Hardy ei uskaltanut vaihtaa salijäsenyyttään edullisemmalle salille, koska kalliimmassa oli niin hyvä lastenhoito; jos sitä vielä tarvitsisikin.

Elämä lipuu kuitenkin ohi, mikäli siihen ei herää. Niin voi käydä myös omalle avioliitolle.

– Joillekin pareille voi käydä niin, että he eivät enää muista, miksi alun perin menivät naimisiin. Niin voi käydä lapsettomalle parille mutta myös niille, jotka saavat lapsia ja joiden elämä pyörii vain lasten ympärillä. Haluan muistaa, miksi olen Kirsi-Marin kanssa ja nähdä ne hyvät asiat, joita elämässämme on toistemme lisäksi, esimerkiksi usko ja uskovaiset ystävät, Sam Hardy kiteyttää.

Hardyt pohtivat, että vaikka kipu on edelleen olemassa, sitä voi katsoa toisesta  perspektiivistä: se ei ole ikuista. Ja elämässä on niin paljon siunauksia, jotka voivat
rikastuttaa tätä päivää, jos niiden äärelle vain pysähtyy.


Sara Saarela

Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan