Lapsettomuuden kipu on avioparin yhteinen

- Olemme oppineet elämään tässä ja nyt - kahdestaan, Kirsi-Mari ja Sam Hardy kertovat. Pariskunta haluaa rohkaista ja tukea muita lapsettomia omalla tarinallaan. Kuva: Sara Saarela
- Olemme oppineet elämään tässä ja nyt - kahdestaan, Kirsi-Mari ja Sam Hardy kertovat. Pariskunta haluaa rohkaista ja tukea muita lapsettomia omalla tarinallaan. Kuva: Sara Saarela
Kipua on – mutta ei tuskaa, kiteyttävät vihtavuorelaiset Kirsi-Mari ja Sam Hardy, kun heiltä kysyy tämänhetkisiä tuntoja vaietun ja rankan aiheen ääreltä.

Lapsettomuus ei ole heidän perheessään pelkkä sana vaan todellisuutta, jota ei ole valittu. On kysytty, missä Jumala on ja onko hän hyvä ollenkaan, ja välillä on estytty näkemästä toista siinä vierellä.

– Mitä enemmän ymmärrämme, että Jumala on oikeasti luotettava, ja mitä enemmän ymmärrämme ikuisuudesta, tajuamme myös elämän väliaikaisuuden. Kipu loppuu vielä, ja lapsettomuuden ei tarvitse olla koko elämä, Sam sanoo, ja Kirsi-Mari nyökyttää vieressä.

Jumala on siis sittenkin hyvä, eikä elämää tarvitse odottaa tapahtuvaksi, vaan sitä voi elää jo tänään – ilman lapsiakin. Tämän sanomiseen on vaadittu kuitenkin vuosia. Ne vuodet ovat sisältäneet paljon itkua, ääneen lausuttuja kysymyksiä ja epäilyä mutta myös toisen ihmisen äärelle pysähtymistä, tukemista ja kuuntelemista.
 

”Milloin olen tarpeeksi lapseton?”

Kirsi-Mari ja Sam Hardy ovat olleet naimisissa ensi lokakuussa kuusi vuotta. Neljä vuotta sitten he ajattelivat, että lapset olisivat tervetulleita, mutta he olivat varautuneet siihen, että odottamaankin voi joutua. Siksi alussa kumpikaan ei stressannut siitä, että lapsia ei kuulunut.

– Parin vuoden jälkeen Kirsi-Mari halusi, että asialle tehdään jotakin. Hän hätääntyi asiasta
enemmän ja nopeammin kuin minä, Sam Hardy kertoo.

Pariskunta on käynyt perustutkimuksissa, ja mahdollisuus lapsettomuushoitoihin olisi, mutta he ovat yhdessä päättäneet, etteivät halua käyttää kaikkea energiaansa hoitoihin. He ovat nähneet, että lapsettomilla elämän sisältö saattaa olla pelkkää hoitoihin valmistautumista ja niissä käymistä.

– Halusin tutkimuksiin, koska ajattelin, että meillä on oikeus kutsua itseämme lapsettomiksi vasta kun asia on todettu. Mietin lisäksi, olenko lopulta tehnyt tarpeeksi, jotta voin kutsua itseäni sillä nimellä; tänä päivänä on niin monia hoitomahdollisuuksia ja keinoja päätyä äidiksi.

Kirsi-Mari Hardy on kuitenkin saanut ymmärtää, että hänellä on ollut jo alusta asti oikeus kutsua itseään lapsettomaksi.

– Me olemme vielä nuoria, mutta ei se tarkoita sitä, että voisi automaattisesti saada lapsia, kuten jotkut ajattelevat. On helppoa sanoa, että ”Kyllä Jumala teillekin vielä antaa”, mutta mitä jos ei annakaan? Hardyt pohtivat yhdessä.

Kipu ei erottanutkaan

Kun avioparin elämässä tulee vastaan tarpeeksi rankkoja asioita, vaihtoehtona on antaa vaikeuksien kasvattaa joko enemmän yhteen tai täysin erilleen. Tämän valinnan eteen myös Hardyt joutuivat.

– Äitiys ja perhe olivat niin ”mun juttuni”, etten nähnyt Samia enää ollenkaan. Keskityin
vain siihen, etten saa olla äiti, Kirsi-Mari muistelee.

Jossain vaiheessa Sam alkoikin pelätä, mitä lasten saaminen tarkoittaisi heidän avioliitossaan.

– Näin sen rikkinäisyyden, mikä Kirsi-Marilla oli. Näin, että hän halusi olla tarpeellinen jollekulle ja äitinä oleminen liittyi vahvasti identiteettiin toisin kuin minulla. Aloin miettiä, että jos meille syntyisi lapsi, menettäisinkö vaimoni lopulta kokonaan, koska kaikki pyörisi vain lasten ja äitiyden ympärillä.

Kirsi-Mari koki kauan, että lapsettomuus koski enemmän häntä ja että hän oli yksin. Hänhän
se kantoi naisena tyhjää kohtua ja tunsi kehossaan, oliko uutta elämää syntymässä vai ei.

Eräänä iltana kaikki kuitenkin muuttui. Pariskunnan riita äityi siihen pisteeseen, että Kirsi-Mari oli menossa nukkumaan autoon. Sen illan keskustelussa kumpikin sai puhua suunsa puhtaaksi ja itkeä toisen olkapäätä vasten.

– Silloin näin Samin ja hänen kipunsa ensimmäisen kerran. Tajusin, että en ole ainoa, joka tuntee kipua tästä asiasta, vaan että se sattuu Samia yhtä lailla, Kirsi-Mari kertoo.

– Ehkä se on niin, että monet miehet voivat puhua omalle sydämelleen helpommin asioita, esimerkiksi sitä, että Jumala on rakastava, ja uskoa siihen. Naisilla asia on toinen. Mutta kyllä minäkin ajattelen isiä ja poikia nähdessäni, kuinka ajaisin oman lapseni kanssa traktorilla, ja näen, mitä meillä ei ole, Sam sanoo.

Jumala on siltikin hyvä

Jumalasuhteessakaan ei ole vältytty kriiseiltä. Sam Hardylle on ollut vaimoaan helpompaa nähdä Jumalan uskollisuus, Kirsi-Marille taas on ollut helpompaa näyttää Jumalalle kaikenlaiset tunteet.

– Kun Jumala alkoi korjata minua, hän eheytti ensimmäisenä sen, kuinka sairaalloisesti halusin olla jollekin tarpeellinen. Hän eheytti käsitykseni siitä, kuka olen hänessä, sekä myös seksuaalisen identiteettini. Olen tajunnut, että minun on pitänyt käydä tämä polku elämässäni – ja juuri ilman lapsia, Kirsi-Mari kertoo.

Kumpikin puoliso on joutunut kysymään itseltään kysymyksen, onko Jumala oikeasti hyvä, ja löytämään siihen myös vastauksen. He ovat joutuneet myös miettimään, mitä jos lapsia ei koskaan tulekaan, vaikka seurakunnassa kuuleekin todistuksia, joissa kerrotaan raskaaksi tulemisesta kymmenen vuoden rukoilun jälkeen.

– Se on asia, jota moni hyväntahtoinen lapsista kyselijä ei välttämättä osaa ajatella. Emme me halua kuulla, miten jonkun serkun kaima on onnistunut saamaan lapsen vuosien yrityksen jälkeen, vaan saada ystävien läsnäoloa tähän tilanteeseen, kun lapsia ei ole, Kirsi-Mari sanoo.

Elämä tapahtuu tässä ja nyt

Lapsettomat parit elävät usein ”sitten kun” -elämää. Ei uskalleta varata ulkomaanmatkoja yhdeksän kuukauden päähän, koska ei voi olla varma, voiko silloin lentää. Kirsi-Mari Hardy ei uskaltanut vaihtaa salijäsenyyttään edullisemmalle salille, koska kalliimmassa oli niin hyvä lastenhoito; jos sitä vielä tarvitsisikin.

Elämä lipuu kuitenkin ohi, mikäli siihen ei herää. Niin voi käydä myös omalle avioliitolle.

– Joillekin pareille voi käydä niin, että he eivät enää muista, miksi alun perin menivät naimisiin. Niin voi käydä lapsettomalle parille mutta myös niille, jotka saavat lapsia ja joiden elämä pyörii vain lasten ympärillä. Haluan muistaa, miksi olen Kirsi-Marin kanssa ja nähdä ne hyvät asiat, joita elämässämme on toistemme lisäksi, esimerkiksi usko ja uskovaiset ystävät, Sam Hardy kiteyttää.

Hardyt pohtivat, että vaikka kipu on edelleen olemassa, sitä voi katsoa toisesta  perspektiivistä: se ei ole ikuista. Ja elämässä on niin paljon siunauksia, jotka voivat
rikastuttaa tätä päivää, jos niiden äärelle vain pysähtyy.


Sara Saarela

Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan