Kun sairastava pastori joutui kohtaamaan pimeyden

Kännykkäkuvaan Parkinsonin tautia sairastavasta Kari Honkasesta Kuopion yliopistosairaalan eteisessä kiteytyy paljon. Paikka on tullut hänelle viime vuosina tutuksi.
Kännykkäkuvaan Parkinsonin tautia sairastavasta Kari Honkasesta Kuopion yliopistosairaalan eteisessä kiteytyy paljon. Paikka on tullut hänelle viime vuosina tutuksi.
Parkinsonin tautia sairastava pastori ja kirjailija Kari Honkanen on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana joutunut kohtaamaan kysymyksen pois hiipuvan elämän raadollisuudesta. Masennusoireiden myötä mielessä ovat käyneet myös raskaat kysymykset koko elämän mielekkyydestä.

Honkanen kuvaa Parkinsonin taudin myötä muuttunutta elämäänsä rehellisesti kirjassaan  Avoimella sydämellä (Aikamedia 2016). Yksi kirjassa esiin nostettu asia on sysimustan masennuksen saapuminen äkkiarvaamatta sairastavan elämään.

– Ei ollut oikeastaan mitään syytä masentua, Honkanen kuvailee kaunista kesäpäivää reilu kolme vuotta sitten.

– Vietimme kesälomaa vuokramökillä. Istuin pihakeinussa ja kuuntelin lintujen virittämää laulukonserttia.

Saunan savupiipusta kohosi savukiehkura kohti sinistä taivasta. Joosua-poika heitti keppiä rantaveteen, josta Lilli-koira haki sen yhä uudelleen. Lauantai iltapäivän harmonia oli täydellinen.

Sitten tapahtui jotakin odottamatonta.

– Niin kuin tumma verho olisi laskeutunut ylleni. Mielenmaailmani mustui kokonaan. Vajosin syvälle epätoivon pohjattomaan kuiluun.

– Kaikki negatiiviset ajatukset vyöryivät ylleni, ja ensimmäistä kertaa elämässäni mielessäni kävi itsetuhoisia ajatuksia.

Masennus vie ajatukset pimeyteen

Kari Honkaselle kirkastui kertaheitolla masennuksen biologinen luonne. Hetken toettuaan ja puhuttuaan Tarja-vaimon kanssa tilanteesta hän ymmärsi, mitä Parkinsonin tautiin liittyvä aivojen tyvitumakkeiden dopamiinivaje pahimmillaan tekee ihmisen mielialalle.

– Parkinson on opettanut minulle, ettei masennusta saa leimata henkiseksi sairaudeksi.

Itsetuhoiset ajatukset läpikäytyään sairastava pastori on joutunut vetämään linjaa myös eutanasiaan uudesta, omakohtaisesta näkökulmasta. Käsitys siitä, ettei sairastavan itsemurha tai lääkärin tekemä elämän lopetus ole oikein, on saanut vahvistuksensa.

– En hyväksy eutanasiaa enkä avustettua armokuolemaa. Omalle kohdalleni hyväksyn saattohoidon, eli lääketieteellisen avun kivun lievityksessä ja henkisessä hyvinvoinnissa, mikä takaa armollisen ja rauhallisen poisnukkumisen, Honkanen sanoo. Missä raja elämän ja kuoleman välillä kulkee? Jos keho toimii vain mekaanisten laitteiden varassa, voidaanko puhua enää elämästä?

– Jos ihminen on aivokuollut, silloin on tarpeetonta pitää ”elävää ruumista” keinotekoisesti koneiden avulla hengissä.

Tuomiopäivästä avoimuuteen

”Onko pastorilla jalka kipeänä?” ”Anteeksi, nyt en kuullut, voitko toistaa.”

Nämä lauseet alkoivat tulla hiljalleen yhä tutummiksi Kari Honkaselle vuodesta 2012 alkaen. Hän ei aluksi huomannut itsessään muutoksia. Reilu viisikymppinen pastori oli yhdessä Tarja-vaimonsa kanssa ollut rakentamassa Siilinjärvelle yhtä maan toimivimmista seurakunnista. Honkaset ovat nauttineet arvostusta helluntaiseurakuntien piirissä pitkään.

Epämääräiset vapinat, väsymys ja heikkouden tunne raajoissa ajoivat Kari Honkasen lääkärin puheille. Lopulta pitkähköjen tutkimusten jälkeen hän sai puhelimessa kuulla lääkäriltä sairastavansa Parkinsonin tautia.

Alkoi piinallinen, kuukausia kestänyt jakso. Honkaset päättivät, ettei sairaudesta ole mielekästä välittömästi kertoa seurakuntalaisille.

Honkanen oli lukenut jo ennen sairastumistaan kokemuksia Parkinsonin taudin kanssa elämisestä. Myös lähipiiristä löytyi parkinsonilaisia. Sairaus ei kohtele kaikkia samalla tavalla. Moni Parkinson-potilas elää pitkään käytännössä normaalia elämää lääkkeiden ja kuntoutuksen avulla.

Sairaus vaikutti puheen tuottamiseen, ja julkiset esiintymiset oli yhä enemmän annettava yksin Tarjan hoidettaviksi. Yhä useampi tuttu oli havainnut tutussa pastorissa jotakin outoa.

Sitten Honkanen ”tuli kaapista”. Ensin sairastumisesta saivat kuulla muutamat luottoystävät. Seuraavaksi hän kertoi asian vanhimmille ja seurakuntalaisille.

Nyt Honkanen on helluntaiherätyksen ”virallinen Parkinson-potilas”. Hän on pystynyt antamaan kasvot sairaudelle, jota Suomessa sairastaa noin 12 000 ihmistä.

Kuka minä olen?

Vaikka tukea on saatu, myös yksinäisyys on tullut tutuksi Kari Honkaselle aivan uudella tavalla.

– Yksinäisyyden käsitettä ei voi pelkistää vain niihin, jotka ovat fyysisesti yksin.  Yksinäisyydestä voi kärsiä myös ihminen, jolla on ihmisiä ympärillään, mutta tietyt rajoitukset, kuten jokin vamma, ujous tai masennus tekevät ihmisestä aran ja yksinäisen.

– Kun lääkäri kirjoitti minulle helmikuussa 2015 yhden vuoden sairauslomaa, se merkitsi käytännössä sitä, etten tulisi enää palaamaan takaisin työelämään. Se oli raju muutos elämässäni, Honkanen kuvailee.

– Minut tempaistiin seurakuntajunasta täydessä vauhdissa pois. Jäin kuin seisoskelemaan asemalle ilman matkalippua. Tulijoita ja menijöitä oli paljon, mutta minä en tiennyt, minne elämä minut kuljettaa.

– Se oli murskaava kokemus, joka vei minut pienelle paikalle. Tuntui kuin Parkinson nujertaisi myös identiteettini. Kuka tai mikä enää olen? Olin todella yksin, Honkanen sanoo.

Haastattelu tehtiin sähköpostilla, koska puheen tuottamisen heikennyttyä keskustelu olisi vienyt kauan. Saarnat onnistuvat kyllä Honkaselta yhä, joskaan eivät samalla selkeydellä kuin ennen. Jumala ei ole jättänyt Kari Honkasta sairauden riistäessä voimia.

– Jumala ilmestyi minulle luopumisen hetkellä sanoen: ”Älä pelkää, en minä sinua hylkää enkä jätä.” Tuossa pienessä ohikiitävässä hetkessä Jumala uudisti myös lähetyskutsuni. Se oli minun pelastukseni.

Honkaset ovat tehneet viime vuosina lähetystyötä itäisen Euroopan romanien parissa. Sairaus on hökkelikylissä ollut pikemminkin voimavara, koska ihmiset aistivat heikentyneessä Kristuksen palvelijassa herkkyyttä ja hengellistä auktoriteettia.

Kari Honkanen on myös saanut tuntea lähetyskentällä Jumalan konkreettista kosketusta elämässään: Parkinson-oireet ovat helpottaneet työtä tehdessä.

Sairautta ei tunneta

Minkälaista on Parkinson-potilaan arki?

– Sairauden etenemistä voidaan hillitä lääkkeillä. Fyysinen kuntoutus ja puheterapia hidastavat jonkin verran sairauden etenemistä. Lääkkeet eivät kuitenkaan toimi kaikkien kohdalla samoin, Honkanen kertoo.

Sairastuminen on lisännyt Honkasen asiantuntemusta myös aivan toisen sairauden, Alzheimerin taudin, osalta.

– Parkison ja Alzheimer sekoitetaan usein. Minulta on myös kysytty, onko sairauteni mentaalinen vai fyysinen sairaus. Kysymyksiin kätkeytyy tahaton leimakirves, Honkanen sanoo.

– Vastauksen antamisessa pitää olla varovainen, ettei ala vertailemaan, mikä sairaus on pahempaa ja mikä lievempää, koska lähellä saattaa olla kyseisiä sairauksia sairastavia ihmisiä.

Tunnetuksi lempeydestä?

Sairauden myötä lapset ja lapsenlapset ovat tulleet Kari Honkaselle yhä rakkaammiksi.

– Minulla on kuusi lastenlasta. He ovat ukin parhaita terapeutteja. Kaikki sairastumiseen liittyvä ei ole kielteistä. Moni palanen on loksahtanut paikalleen uudella tavalla.

– Parkinson on muuttanut suhdettani moniin asioihin. Turhat asiat karsiutuvat pois ja jäljelle jäävät vain kaikista tärkeimmät.

– Saman voisi sanoa ystävistä. Uskolliset ja luotettavat jäävät rinnalle, ja heistä olen tavattoman kiitollinen.

Onko sairaus muuttanut Kari Honkasta jotenkin?

– Itse olen jäävi vastaamaan, pastori pohtii.

– Vaimoni kysyi kerran vanhimmalta pojaltani, että onko isä muuttunut sairauden myötä. Poikani oli vastannut, että isä on muuttunut lempeämmäksi.

– Vastaus miellytti minua. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, jos minut tunnettaisiin lempeydestä.

Anssi Tiittanen

Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan