Kun sairastava pastori joutui kohtaamaan pimeyden

Kännykkäkuvaan Parkinsonin tautia sairastavasta Kari Honkasesta Kuopion yliopistosairaalan eteisessä kiteytyy paljon. Paikka on tullut hänelle viime vuosina tutuksi.
Kännykkäkuvaan Parkinsonin tautia sairastavasta Kari Honkasesta Kuopion yliopistosairaalan eteisessä kiteytyy paljon. Paikka on tullut hänelle viime vuosina tutuksi.
Parkinsonin tautia sairastava pastori ja kirjailija Kari Honkanen on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana joutunut kohtaamaan kysymyksen pois hiipuvan elämän raadollisuudesta. Masennusoireiden myötä mielessä ovat käyneet myös raskaat kysymykset koko elämän mielekkyydestä.

Honkanen kuvaa Parkinsonin taudin myötä muuttunutta elämäänsä rehellisesti kirjassaan  Avoimella sydämellä (Aikamedia 2016). Yksi kirjassa esiin nostettu asia on sysimustan masennuksen saapuminen äkkiarvaamatta sairastavan elämään.

– Ei ollut oikeastaan mitään syytä masentua, Honkanen kuvailee kaunista kesäpäivää reilu kolme vuotta sitten.

– Vietimme kesälomaa vuokramökillä. Istuin pihakeinussa ja kuuntelin lintujen virittämää laulukonserttia.

Saunan savupiipusta kohosi savukiehkura kohti sinistä taivasta. Joosua-poika heitti keppiä rantaveteen, josta Lilli-koira haki sen yhä uudelleen. Lauantai iltapäivän harmonia oli täydellinen.

Sitten tapahtui jotakin odottamatonta.

– Niin kuin tumma verho olisi laskeutunut ylleni. Mielenmaailmani mustui kokonaan. Vajosin syvälle epätoivon pohjattomaan kuiluun.

– Kaikki negatiiviset ajatukset vyöryivät ylleni, ja ensimmäistä kertaa elämässäni mielessäni kävi itsetuhoisia ajatuksia.

Masennus vie ajatukset pimeyteen

Kari Honkaselle kirkastui kertaheitolla masennuksen biologinen luonne. Hetken toettuaan ja puhuttuaan Tarja-vaimon kanssa tilanteesta hän ymmärsi, mitä Parkinsonin tautiin liittyvä aivojen tyvitumakkeiden dopamiinivaje pahimmillaan tekee ihmisen mielialalle.

– Parkinson on opettanut minulle, ettei masennusta saa leimata henkiseksi sairaudeksi.

Itsetuhoiset ajatukset läpikäytyään sairastava pastori on joutunut vetämään linjaa myös eutanasiaan uudesta, omakohtaisesta näkökulmasta. Käsitys siitä, ettei sairastavan itsemurha tai lääkärin tekemä elämän lopetus ole oikein, on saanut vahvistuksensa.

– En hyväksy eutanasiaa enkä avustettua armokuolemaa. Omalle kohdalleni hyväksyn saattohoidon, eli lääketieteellisen avun kivun lievityksessä ja henkisessä hyvinvoinnissa, mikä takaa armollisen ja rauhallisen poisnukkumisen, Honkanen sanoo. Missä raja elämän ja kuoleman välillä kulkee? Jos keho toimii vain mekaanisten laitteiden varassa, voidaanko puhua enää elämästä?

– Jos ihminen on aivokuollut, silloin on tarpeetonta pitää ”elävää ruumista” keinotekoisesti koneiden avulla hengissä.

Tuomiopäivästä avoimuuteen

”Onko pastorilla jalka kipeänä?” ”Anteeksi, nyt en kuullut, voitko toistaa.”

Nämä lauseet alkoivat tulla hiljalleen yhä tutummiksi Kari Honkaselle vuodesta 2012 alkaen. Hän ei aluksi huomannut itsessään muutoksia. Reilu viisikymppinen pastori oli yhdessä Tarja-vaimonsa kanssa ollut rakentamassa Siilinjärvelle yhtä maan toimivimmista seurakunnista. Honkaset ovat nauttineet arvostusta helluntaiseurakuntien piirissä pitkään.

Epämääräiset vapinat, väsymys ja heikkouden tunne raajoissa ajoivat Kari Honkasen lääkärin puheille. Lopulta pitkähköjen tutkimusten jälkeen hän sai puhelimessa kuulla lääkäriltä sairastavansa Parkinsonin tautia.

Alkoi piinallinen, kuukausia kestänyt jakso. Honkaset päättivät, ettei sairaudesta ole mielekästä välittömästi kertoa seurakuntalaisille.

Honkanen oli lukenut jo ennen sairastumistaan kokemuksia Parkinsonin taudin kanssa elämisestä. Myös lähipiiristä löytyi parkinsonilaisia. Sairaus ei kohtele kaikkia samalla tavalla. Moni Parkinson-potilas elää pitkään käytännössä normaalia elämää lääkkeiden ja kuntoutuksen avulla.

Sairaus vaikutti puheen tuottamiseen, ja julkiset esiintymiset oli yhä enemmän annettava yksin Tarjan hoidettaviksi. Yhä useampi tuttu oli havainnut tutussa pastorissa jotakin outoa.

Sitten Honkanen ”tuli kaapista”. Ensin sairastumisesta saivat kuulla muutamat luottoystävät. Seuraavaksi hän kertoi asian vanhimmille ja seurakuntalaisille.

Nyt Honkanen on helluntaiherätyksen ”virallinen Parkinson-potilas”. Hän on pystynyt antamaan kasvot sairaudelle, jota Suomessa sairastaa noin 12 000 ihmistä.

Kuka minä olen?

Vaikka tukea on saatu, myös yksinäisyys on tullut tutuksi Kari Honkaselle aivan uudella tavalla.

– Yksinäisyyden käsitettä ei voi pelkistää vain niihin, jotka ovat fyysisesti yksin.  Yksinäisyydestä voi kärsiä myös ihminen, jolla on ihmisiä ympärillään, mutta tietyt rajoitukset, kuten jokin vamma, ujous tai masennus tekevät ihmisestä aran ja yksinäisen.

– Kun lääkäri kirjoitti minulle helmikuussa 2015 yhden vuoden sairauslomaa, se merkitsi käytännössä sitä, etten tulisi enää palaamaan takaisin työelämään. Se oli raju muutos elämässäni, Honkanen kuvailee.

– Minut tempaistiin seurakuntajunasta täydessä vauhdissa pois. Jäin kuin seisoskelemaan asemalle ilman matkalippua. Tulijoita ja menijöitä oli paljon, mutta minä en tiennyt, minne elämä minut kuljettaa.

– Se oli murskaava kokemus, joka vei minut pienelle paikalle. Tuntui kuin Parkinson nujertaisi myös identiteettini. Kuka tai mikä enää olen? Olin todella yksin, Honkanen sanoo.

Haastattelu tehtiin sähköpostilla, koska puheen tuottamisen heikennyttyä keskustelu olisi vienyt kauan. Saarnat onnistuvat kyllä Honkaselta yhä, joskaan eivät samalla selkeydellä kuin ennen. Jumala ei ole jättänyt Kari Honkasta sairauden riistäessä voimia.

– Jumala ilmestyi minulle luopumisen hetkellä sanoen: ”Älä pelkää, en minä sinua hylkää enkä jätä.” Tuossa pienessä ohikiitävässä hetkessä Jumala uudisti myös lähetyskutsuni. Se oli minun pelastukseni.

Honkaset ovat tehneet viime vuosina lähetystyötä itäisen Euroopan romanien parissa. Sairaus on hökkelikylissä ollut pikemminkin voimavara, koska ihmiset aistivat heikentyneessä Kristuksen palvelijassa herkkyyttä ja hengellistä auktoriteettia.

Kari Honkanen on myös saanut tuntea lähetyskentällä Jumalan konkreettista kosketusta elämässään: Parkinson-oireet ovat helpottaneet työtä tehdessä.

Sairautta ei tunneta

Minkälaista on Parkinson-potilaan arki?

– Sairauden etenemistä voidaan hillitä lääkkeillä. Fyysinen kuntoutus ja puheterapia hidastavat jonkin verran sairauden etenemistä. Lääkkeet eivät kuitenkaan toimi kaikkien kohdalla samoin, Honkanen kertoo.

Sairastuminen on lisännyt Honkasen asiantuntemusta myös aivan toisen sairauden, Alzheimerin taudin, osalta.

– Parkison ja Alzheimer sekoitetaan usein. Minulta on myös kysytty, onko sairauteni mentaalinen vai fyysinen sairaus. Kysymyksiin kätkeytyy tahaton leimakirves, Honkanen sanoo.

– Vastauksen antamisessa pitää olla varovainen, ettei ala vertailemaan, mikä sairaus on pahempaa ja mikä lievempää, koska lähellä saattaa olla kyseisiä sairauksia sairastavia ihmisiä.

Tunnetuksi lempeydestä?

Sairauden myötä lapset ja lapsenlapset ovat tulleet Kari Honkaselle yhä rakkaammiksi.

– Minulla on kuusi lastenlasta. He ovat ukin parhaita terapeutteja. Kaikki sairastumiseen liittyvä ei ole kielteistä. Moni palanen on loksahtanut paikalleen uudella tavalla.

– Parkinson on muuttanut suhdettani moniin asioihin. Turhat asiat karsiutuvat pois ja jäljelle jäävät vain kaikista tärkeimmät.

– Saman voisi sanoa ystävistä. Uskolliset ja luotettavat jäävät rinnalle, ja heistä olen tavattoman kiitollinen.

Onko sairaus muuttanut Kari Honkasta jotenkin?

– Itse olen jäävi vastaamaan, pastori pohtii.

– Vaimoni kysyi kerran vanhimmalta pojaltani, että onko isä muuttunut sairauden myötä. Poikani oli vastannut, että isä on muuttunut lempeämmäksi.

– Vastaus miellytti minua. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, jos minut tunnettaisiin lempeydestä.

Anssi Tiittanen

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan