Katso kuvat: Historian rikkailla lähteillä - Tampereen Helluntaiseurakunnan vaiheet kertovat siunauksesta

Leevi Launonen 

Ritva Palo-oja pitelee käsissään kirjaa, jossa on 657 sivua ja 1030 kuvaa. Tampereen Helluntaiseurakunnan satavuotishistoria (1921–2021) on laitettu kansien väliin sellaisella laaja-alaisuudella ja ammattitaidolla, jota maamme helluntaiseurakuntien merkkivuosina ei ole aiemmin nähty. 

Historian kokoaminen kesti viisi vuotta, ja se julkaistiin viime marraskuussa. Upean ulkoasun teokselle loi seurakunnan mediapastori, AD Markus Rautaniemi. 

– Kotiseurakunnan historian kirjoittaminen oli minulle kunniatehtävä mutta samalla myös elämäni suurin tutkimus- ja kirjoittamishaaste, Palo-oja toteaa urakan valmistuttua.   

 

Historiateos luotaa seurakunnan vaiheita osana yhteiskunnallisen toimintaympäristön ja helluntaiherätyksen muutosta. Siksi se tarjoaa kiinnostavaa tietoa muillekin kuin tamperelaisille.     

– Aineistoa tutkiessa kävi ilmi, miten suuri merkitys Tampereen Helluntaiseurakunnalla on ollut koko Suomen helluntailiikkeelle. Tampereella järjestettiin jo alkuvuosikymmeninä valtakunnallisia juhlia ja työntekijäkokouksia, joissa linjattiin herätysliikkeen yhteisiä asioita, Palo-oja kertoo.  

– Uuden rukoushuoneen valmistuttua 1950-luvulla seurakunta alkoi organisoida vastuunkantajien valtakunnallisia tapahtumia, jotka edesauttoivat muun muassa seurakuntien musiikkitoiminnan, lapsi- ja nuorisotyön sekä evankelioimis- ja lähetystyön kehittymistä. Seurakunnan vahvaa roolia osoittaa sekin, että Tampereelta on tullut monia helluntailiikkeen keskeisiä vaikuttajia ja yhdistysten puheenjohtajia. 

 

Historiaa pääaineenaan opiskellut sekä Tampereen kaupungin kokoelmapäällikkönä lukuisia julkaisuja tehnyt Ritva Palo-oja oli luonteva valinta historiateoksen kirjoittajaksi. Hänen ammatillinen osaamisensa näkyy muun muassa kirjan rakenteessa: Kronologisesti etenevä historiateksti kertoo yleisesti seurakunnan toiminnasta. Syventävissä artikkeleissa esitellään eri aikakausien ominaispiirteitä. Aikaikkunoista lukija pääsee kurkistamaan myös seurakunnan kehittyviin työmuotoihin, henkilöiden muistoihin ja hengellisiin kokemuksiin. Seurakuntavaikuttajien esittely ja runsas kuvallinen kerronta tuovat teokseen elävyyttä.    

 

Palo-ojalla itsellään on henkilökohtaista kokemusta Tampereen Helluntaiseurakunnan toiminnasta aina vuodesta 1961, jolloin hän meni kasteelle tuohon aikaan melko uudessa rukoushuoneessa. Aloittaessaan opinnot Tampereella 1969 Palo-oja lähti mukaan seurakunnan vireään opiskelijatoimintaan.   

– Seurakunta antoi hengelliselle kasvulleni perustan, joka koostui vahvasta opetuksesta ja yhteisöllisyyden kokemuksista. Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja eri työmuotoihin vuosikymmenien aikana on muokannut myös omaa helluntai-identiteettiäni, kirjoittaja sanoo. 

Historian lähdeaineisto oli mittava: seurakunnan arkiston asiakirjat ja kuva-arkisto, vuodesta 1952 lähtien ilmestynyt Viestintuoja-lehti, elämäkerrat ja muut historiateokset, digitaaliset Ristin Voitto -lehdet, Aikamedian kuvapankki sekä seurakuntalaisilta saatu materiaali. 

 

Erityisen suurta vastuuta – jopa pyhää pelkoa – Palo-oja kertoo kokeneensa siitä, että kirja antaisi totuudenmukaisen kuvan seurakunnan vaiheista. Ohjausryhmässä käydyn periaatekeskustelun jälkeen myös ikävistä ja edelleenkin seurakunnan keskellä aroista asioista oltiin valmiita kertomaan avoimesti.  

Laajassa historiakuvassa näkyy Palo-ojan mukaan hidas muutos: sisäänpäin kääntynyt, eristäytyvä ja omaa helluntai-identiteettiään rakentava seurakuntayhteisö avautuu vähitellen ulospäin. 

– Yksi käännekohta oli sekin, kun seurakunta hakeutui yhteistyöhön muiden kirkkojen ja kristillisten toimijoiden kanssa. Lisäksi 1970-luvulta lähtien alettiin ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.  

 

Alun perin tavoitteena oli saada historiateos valmiiksi seurakunnan 100-vuotisjuhlaan, joka järjestettiin marraskuussa 2021. Toimintamuotojen ja historia-aineiston merkittävä laajentuminen 1980-luvulta alkaen, projektissa mukana olleiden sairastelu sekä koronapandemia viivästyttivät kuitenkin työn valmistumista. 

 

Seurakunnan historian arvostaminen tulee esiin myös emerituslähetyspastori Pekka Yleniuksen kirjoittamassa lähetystyön 100-vuotishistoriassa, joka julkaistiin vuonna 2020.      

Ritva Palo-ojan mielestä seurakuntien historian tunteminen on monin tavoin hyödyllistä.  

– Se antaa laajemman perspektiivin tarkastella oman uskonyhteisön kehitysvaiheita ja tunnistaa sellaisia historiasta nousevia tekijöitä, jotka ovat jättäneet jälkensä nykyiseen seurakuntaelämään. Historia auttaa ymmärtämään, että kaikella on vaikutusyhteytensä, syynsä ja seurauksensa. Seurakunnan nykyinen todellisuus rakentuu aina aikaisemman historian varaan.  

– Valitettavan usein käy kuitenkin niin, että kiinnostus aikaisempien sukupolvien vaiheisiin herää liian myöhään ─ vasta sitten, kun ketään ei ole enää niistä kertomassa. 

 

Tampereen Helluntaiseurakunnan 100-vuotishistoria , sekä seurakunnan myymälästä Karismakirjasta.  

 

 

 

Tampereen Helluntaiseurakunnassa on järjestetty monia valtakunnallisia suurtapahtumia, kuten helluntailiikkeen ensimmäinen kesäkonferenssi vuonna 1945.    

Vuosien saatossa seurakunnan toiminta on saanut uusia muotoja. Kuva nuorten aikuisten Iltakirkon ehtoollisenvietosta. 

  

 

Tampereen Helluntaiseurakunnan rukoushuone saneerattiin ja varustettiin uudella tekniikalla vuonna 2005. 

 

Uusi sukupolvi rakentaa seurakunnan toimintaa yli satavuotisen historian pohjalle. Kuvassa nuorisotyön johtaja Jarkko Lindqvist, joka on kasvanut Tampereen helluntaiseurakunnan yhteydessä lapsesta asti.