Katso kuvat: Historian rikkailla lähteillä - Tampereen Helluntaiseurakunnan vaiheet kertovat siunauksesta

Seurakunnan peruskiven muurausta vuonna 1957 seurasi suuri joukko tamperelaisia. Saalem-kirkkorakennus on edelleen seurakunnan käytössä Aleksanterinkadulla.
Seurakunnan peruskiven muurausta vuonna 1957 seurasi suuri joukko tamperelaisia. Saalem-kirkkorakennus on edelleen seurakunnan käytössä Aleksanterinkadulla.

Leevi Launonen 

Ritva Palo-oja pitelee käsissään kirjaa, jossa on 657 sivua ja 1030 kuvaa. Tampereen Helluntaiseurakunnan satavuotishistoria (1921–2021) on laitettu kansien väliin sellaisella laaja-alaisuudella ja ammattitaidolla, jota maamme helluntaiseurakuntien merkkivuosina ei ole aiemmin nähty. 

Historian kokoaminen kesti viisi vuotta, ja se julkaistiin viime marraskuussa. Upean ulkoasun teokselle loi seurakunnan mediapastori, AD Markus Rautaniemi

– Kotiseurakunnan historian kirjoittaminen oli minulle kunniatehtävä mutta samalla myös elämäni suurin tutkimus- ja kirjoittamishaaste, Palo-oja toteaa urakan valmistuttua.   

 

Historiateos luotaa seurakunnan vaiheita osana yhteiskunnallisen toimintaympäristön ja helluntaiherätyksen muutosta. Siksi se tarjoaa kiinnostavaa tietoa muillekin kuin tamperelaisille.     

– Aineistoa tutkiessa kävi ilmi, miten suuri merkitys Tampereen Helluntaiseurakunnalla on ollut koko Suomen helluntailiikkeelle. Tampereella järjestettiin jo alkuvuosikymmeninä valtakunnallisia juhlia ja työntekijäkokouksia, joissa linjattiin herätysliikkeen yhteisiä asioita, Palo-oja kertoo.  

– Uuden rukoushuoneen valmistuttua 1950-luvulla seurakunta alkoi organisoida vastuunkantajien valtakunnallisia tapahtumia, jotka edesauttoivat muun muassa seurakuntien musiikkitoiminnan, lapsi- ja nuorisotyön sekä evankelioimis- ja lähetystyön kehittymistä. Seurakunnan vahvaa roolia osoittaa sekin, että Tampereelta on tullut monia helluntailiikkeen keskeisiä vaikuttajia ja yhdistysten puheenjohtajia. 

 

Historiaa pääaineenaan opiskellut sekä Tampereen kaupungin kokoelmapäällikkönä lukuisia julkaisuja tehnyt Ritva Palo-oja oli luonteva valinta historiateoksen kirjoittajaksi. Hänen ammatillinen osaamisensa näkyy muun muassa kirjan rakenteessa: Kronologisesti etenevä historiateksti kertoo yleisesti seurakunnan toiminnasta. Syventävissä artikkeleissa esitellään eri aikakausien ominaispiirteitä. Aikaikkunoista lukija pääsee kurkistamaan myös seurakunnan kehittyviin työmuotoihin, henkilöiden muistoihin ja hengellisiin kokemuksiin. Seurakuntavaikuttajien esittely ja runsas kuvallinen kerronta tuovat teokseen elävyyttä.    

 

Palo-ojalla itsellään on henkilökohtaista kokemusta Tampereen Helluntaiseurakunnan toiminnasta aina vuodesta 1961, jolloin hän meni kasteelle tuohon aikaan melko uudessa rukoushuoneessa. Aloittaessaan opinnot Tampereella 1969 Palo-oja lähti mukaan seurakunnan vireään opiskelijatoimintaan.   

– Seurakunta antoi hengelliselle kasvulleni perustan, joka koostui vahvasta opetuksesta ja yhteisöllisyyden kokemuksista. Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja eri työmuotoihin vuosikymmenien aikana on muokannut myös omaa helluntai-identiteettiäni, kirjoittaja sanoo. 

Historian lähdeaineisto oli mittava: seurakunnan arkiston asiakirjat ja kuva-arkisto, vuodesta 1952 lähtien ilmestynyt Viestintuoja-lehti, elämäkerrat ja muut historiateokset, digitaaliset Ristin Voitto -lehdet, Aikamedian kuvapankki sekä seurakuntalaisilta saatu materiaali. 

 

Erityisen suurta vastuuta – jopa pyhää pelkoa – Palo-oja kertoo kokeneensa siitä, että kirja antaisi totuudenmukaisen kuvan seurakunnan vaiheista. Ohjausryhmässä käydyn periaatekeskustelun jälkeen myös ikävistä ja edelleenkin seurakunnan keskellä aroista asioista oltiin valmiita kertomaan avoimesti.  

Laajassa historiakuvassa näkyy Palo-ojan mukaan hidas muutos: sisäänpäin kääntynyt, eristäytyvä ja omaa helluntai-identiteettiään rakentava seurakuntayhteisö avautuu vähitellen ulospäin. 

– Yksi käännekohta oli sekin, kun seurakunta hakeutui yhteistyöhön muiden kirkkojen ja kristillisten toimijoiden kanssa. Lisäksi 1970-luvulta lähtien alettiin ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.  

 

Alun perin tavoitteena oli saada historiateos valmiiksi seurakunnan 100-vuotisjuhlaan, joka järjestettiin marraskuussa 2021. Toimintamuotojen ja historia-aineiston merkittävä laajentuminen 1980-luvulta alkaen, projektissa mukana olleiden sairastelu sekä koronapandemia viivästyttivät kuitenkin työn valmistumista. 

 

Seurakunnan historian arvostaminen tulee esiin myös emerituslähetyspastori Pekka Yleniuksen kirjoittamassa lähetystyön 100-vuotishistoriassa, joka julkaistiin vuonna 2020.      

Ritva Palo-ojan mielestä seurakuntien historian tunteminen on monin tavoin hyödyllistä.  

– Se antaa laajemman perspektiivin tarkastella oman uskonyhteisön kehitysvaiheita ja tunnistaa sellaisia historiasta nousevia tekijöitä, jotka ovat jättäneet jälkensä nykyiseen seurakuntaelämään. Historia auttaa ymmärtämään, että kaikella on vaikutusyhteytensä, syynsä ja seurauksensa. Seurakunnan nykyinen todellisuus rakentuu aina aikaisemman historian varaan.  

– Valitettavan usein käy kuitenkin niin, että kiinnostus aikaisempien sukupolvien vaiheisiin herää liian myöhään ─ vasta sitten, kun ketään ei ole enää niistä kertomassa. 

 

Tampereen Helluntaiseurakunnan 100-vuotishistoria , sekä seurakunnan myymälästä Karismakirjasta.  

 

 

 

Tampereen Helluntaiseurakunnassa on järjestetty monia valtakunnallisia suurtapahtumia, kuten helluntailiikkeen ensimmäinen kesäkonferenssi vuonna 1945.    

Vuosien saatossa seurakunnan toiminta on saanut uusia muotoja. Kuva nuorten aikuisten Iltakirkon ehtoollisenvietosta. 

  

 

Tampereen Helluntaiseurakunnan rukoushuone saneerattiin ja varustettiin uudella tekniikalla vuonna 2005. 

 

Uusi sukupolvi rakentaa seurakunnan toimintaa yli satavuotisen historian pohjalle. Kuvassa nuorisotyön johtaja Jarkko Lindqvist, joka on kasvanut Tampereen helluntaiseurakunnan yhteydessä lapsesta asti.



Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan