Kannattaa panostaa pienryhmään – Miksi solun johtaminen on yksi parhaimmista tavoista tehdä lapsi- ja nuorisotyötä?

Kuten ihmisen solut jakaantuvat, myös seurakunnan solutoiminta tähtää hengelliseen kasvuun ja moninkertaistumiseen. (Shutterstock)
Kuten ihmisen solut jakaantuvat, myös seurakunnan solutoiminta tähtää hengelliseen kasvuun ja moninkertaistumiseen. (Shutterstock)

14.11.2023 | Ville Anttila 

1. Solu syventää ihmissuhteita 

Pienryhmissä ihmissuhteet syntyvät ja syvenevät nopeammin kuin esimerkiksi jumalanpalveluksissa, nuortenilloissa tai pyhäkouluissa. Myös uskon syntyminen ja kasvaminen on yleensä nopeampaa pienessä ryhmässä kuin isossa. 

2. Auttaa säilyttämään suunnan 

Kuten muissakin elämän asioissa, myös solua johtaessa on tärkeää palata uudelleen ja uudelleen kysymykseen, miksi tätä tehdään. Usein keskitymme pohtimaan mitä ja miten ja unohdamme miksi-kysymyksen. Perimmäisen tarkoituksen muistaminen auttaa kuitenkin säilyttämään suunnan ja tarvittaessa korjaamaan sitä. 

3. Kasvattaa Jeesuksen tuntemisessa 

Miksi soluja sitten on, eli mikä on solujen idea tai näky? Ydinasian tulisi olla opetuslapseuttaminen, toisin sanoen se, että kasvetaan Jeesuksen tuntemisessa ja suhteessa häneen sillä tavalla kuin Raamattu siitä opettaa. Solua johtaessa kannattaa pilkkoa tätä päätavoitetta pienempiin osatavoitteisiin. 

4. Lähentää arjessa 

Jeesus itse keskittyi pieneen opetuslastensa joukkoon. Heidän kanssaan hän eli paljon muutakin kuin vuorisaarnat tai ruokkimisihmeet. Opetuslapset olivat mukana kaikessa. Heille Jeesus myös avasi asioita enemmän ja tarkemmin kuin muille. 

Muun muassa tämän vuoksi solutkin kokoontuvat usein kodeissa. Olemme lähempänä toinen toistemme elämää ja arkea. ”Hengellinen elämä” ei ole jokin muusta elämästä erillinen kokonaisuus. 

5. Vahvistaa yhteyttä 

Pienessäkin porukassa toisiinsa tutustumiseen kannattaa panostaa. Yhteyttä voidaan syventää esimerkiksi erilaisilla kysymyksillä ja tehtävillä. Mitä nuorempia solulaiset ovat, sitä toiminnallisempia ideoita, pelejä ja leikkejä kannattaa kokeilla. Myös esimerkiksi kuva- ja kysymyskortteja kannattaa hyödyntää. 

Omaan nuorten aikuisten soluuni tuli aikoinaan lyhyen ajan sisällä useampikin uusi solulainen. Teimme vuorosysteemin, jossa kuulumisten lisäksi tutustuttiin syvemmin aina yhteen solulaiseen. Aluksi hän sai kertoa itsestään, ja sen jälkeen muut saivat kysellä. Seuraavassa solussa oli sitten toisen solulaisen vuoro. 

Myös se, että soluna tehdään välillä jotain muuta, auttaa ihmissuhteiden syventymisessä. Mitä laajempi on yhteisten kokemusten kirjo, sitä vahvemmiksi myös suhteet muodostuvat. Kyseessä voi olla vaikkapa HopLop-treffit, leffailta tai yhteinen palveluvuoro seurakunnan keittiöllä. 

6. Lisää avoimuutta 

Parhaimmillaan solussa syntyy hyvin avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jos jokainen tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi niin että kokee olevansa hyväksytty. Jos solulainen uskaltaa avautua jostakin kipeästä asiasta, näyttää muiden edessä tunteitaan tai vaikkapa kertoa uskoon liittyvistä epäilyksistään, voi solunjohtaja olla tyytyväinen. Tällöin ilmapiiri on kehittynyt oikeaan suuntaan. 

7. Kerryttää onnistumisen kokemuksia 

Lasten ja varhaisnuorten soluissa, jollaisiksi usein voitaisiin laskea esimerkiksi pienemmät pyhäkouluryhmät, on tärkeää, että lapset pääsevät kokeilemaan erilaisia taitoja ja saavat onnistumisen kokemuksia. 

Lasten ikätasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kasvatus- ja opetussuunnitelmasarja Aarresaari ja Meidän jengi (toim. Päivi Isoaho, Aikamedia, 2011–2015) on hyvä ja helppokäyttöinen tukimateriaali valmiine opetusohjeineen ja toimintaideoineen. 

8. Auttaa ymmärtämään Raamattua 

Nuorten kanssa solussa voi jo käydä yhdessä jotakin Raamatun kirjaa lävitse. Toinen vaihtoehto on tutustua esimerkiksi Uskon perusteet -materiaaliin tai muuhun kristilliseen kirjaan. Kannattaa myös tutustua sivustoon ja hyödyntää sieltä löytyviä materiaaleja solun johtamisessa. 

9. Lisää luovuutta 

Myös solun rukous- ja ylistyshetkissä kannattaa toisinaan käyttää luovuutta. Siihen voi hyvin yhdistää leikkiä, kirjoittamista, piirtämistä tai soittamista. Kannattaa myös kokeilla jakaantumista pienempiin ryhmiin tai rukoilla ringissä viereisen ihmisen aiheiden puolesta. Seurakunnalla on varmasti myös yhteisiä rukousaiheita, joita solussa voidaan muistaa (esimerkiksi kaupunki, lapsiperheet, lähetystyö). 

10. Vahvistaa omia lahjoja 

Solu on oivallinen paikka tutustua omiin ja toisten lahjoihin ja kutsumukseen. Solussa pääsee harjoittelemaan omia lahjojaan ja voi itse saada esirukoustukea ja rohkaisua. 

11. Lujittaa seurakuntayhteyttä 

Solu on aina osa suurempaa kokonaisuutta, seurakuntaa. Siksi suhteesta ja yhteydestä tuohon suurempaan kokonaisuuteen täytyy pitää hyvää huolta. Myös solunjohtajan tulee vaalia omaa hengellistä kasvuaan ja uudistumistaan. Tähän tarvitaan monenlaista apua ja tukea, ja siksi suhteet seurakuntaan, etenkin sen johtoon, ovat tärkeitä. 

 

Kirjoittaja on Turun helluntaiseurakunnan nuorisopastori.



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan