Helluntailaisilta tukea yhteiselle katsomusopetukselle - Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää muutoksia koulujen uskonnonopetukseen
Suomalainen koululaitos syntyi 1800-luvun yhteiskunnassa, jossa itsestään selvänä katsomuksellisen opetuksen lähtökohtana oli kristinusko. Nykyisin tilanne on toinen. Euroopan jälkikristillinen ja moniarvoinen kulttuuri, perheiden erilaiset katsomustaustat sekä kansainväliset sopimukset ovat tuoneet monia haasteita kouluopetuksen yhdenvertaiselle järjestämiselle.
Tähän liittyen opetusministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jonka tarkoituksena on etsiä toimivia malleja katsomusaineiden eli uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen.
– Useimmissa Euroopan maissa on jo yli puolen vuosisadan ajan haettu vaihtoehtoja tunnustuksellisen kristillisen uskonnonopetuksen korvaamiseksi, OPM:n selvitysmiehet Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs toteavat.
Heidän mukaansa oppilailla on oikeus omaan katsomukseen, mutta kouluopetuksessa pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon perheiden erilaiset katsomustaustat ja yhdenvertaisuus.
Opetusministeriö järjesti syyskuussa vähemmistöuskontojen edustajille kuulemistilaisuuden, jossa arvioitiin uskonnon opetuksen nykytilaa ja sen vaihtoehtoisia järjestämismalleja.
Ministeriön malleissa katsomusopetuksen järjestämiselle esiteltiin kolme rakenteellista päävaihtoehtoa: nykyinen katsomustaustan perusteella määräytyvä malli, kaikille yhteinen katsomusopetus sekä näiden yhdistelmä, jossa oppiaines eriytetään kaikille yhteiseen ja uskontokuntien omaan opetukseen.
– Tapaamisessa muut vähemmistöryhmät näkivät hyvänä nykyisen mallin, jossa oppilaille järjestetään oman katsomuksen mukaista opetusta, jos heitä on vähintään kolme ja huoltajat sitä pyytävät. Helluntailaisina asemoiduimme kuitenkin kaikille yhteisen katsomusopetuksen puolestapuhujiksi, kertoo Katja Castillo, joka osallistui tilaisuuteen yhdessä Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikaisen kanssa.
Castillo työskentelee Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa ja vastaa siellä katsomusaineiden didaktiikan opetuksesta.
Helluntaikirkko piti yhtenä hyvänä mallina kaikille yhteistä oppiainetta, jossa raamattutietoudella ja kristinuskolla on keskeinen asema, ja jonka oppisisältöihin kuuluu myös tutustumista muihin uskontoihin, elämänkatsomustiedon etiikkaan ja uskonnottomuuteen.
– Uskonnon lukutaidon näkökulmasta on hyvä, jos kaikki oppilaat saavat yhtäläisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen, Esko Matikainen perustelee Helluntaikirkon kantaa.
– Yhteisen oppiaineen asema olisi vankempi nykytilanteeseen verrattuna. Pidämme myös tärkeänä, että tällainen aine on sisällöltään suurelta osin kristillisen uskonnon opetusta ja vähemmistöryhmien edustajat osallistuvat opetussuunnitelmien laatimiseen. Lisäksi yhteistyökäytännöt, kuten koulupastoreiden vierailut, tulisi kirjata virallisiin yhteistyösuunnitelmiin.
Jos oppiaineen pohjana olisi aito uskonnollinen moniäänisyys, Matikaisen mukaan myös luterilaiseen enemmistöön kuuluvat joutuisivat perustelemaan omaa näkemystään.
Katja Castillo painottaa uudistuksessa lapsen oikeuksien näkökulmaa.
– Koulun katsomusopetuksen tulisi tukea lapsen mahdollisuutta muodostaa itse suhteensa uskontoon ja katsomuksiin.
Aihetta käsiteltiin lokakuun lopulla myös Suomen Ekumeenisen Neuvoston kasvatusasioiden jaoston järjestämässä seminaarissa, jonka teemana oli Katsomusopetus ja yhdenvertaisuus.
Katsomusaineiden opetusta koskeva ministeriön selvitys valmistuu helmikuussa 2022. Sen jälkeen asiasta on odotettavissa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja hallinnollisia toimenpiteitä.
Leevi Launonen
Koulupastorit samaa mieltä
Myös helluntaiseurakuntien Koulupalvelun edustajat kannattavat kaikille yhteistä oppiainetta ja uskonnon opetuksen vahvaa asemaa katsomusaineen sisällöissä.
– Opetuksen pohjaksi olisi hyvä ottaa kaikkia kristittyjä yhdistävä oppiaines, johon kristillisen yhteisöjen vierailut toisivat moniäänisyyttä, Koulupalvelun koordinaattori Henna Orava sanoo.
Hänen mukaansa koulupastorit näkevät monia käytännön hankaluuksia vähemmistöuskontojen omien opetusryhmien perustamisessa. Näihin erillisiin opetusryhmiin on vaikea löytää päteviä opettajia, opetusjärjestelyt ovat teknisesti ongelmallisia, ja erillinen uskonnonopetus myös leimaa helposti oppilaita.
– Tämän takia puollamme kaikille yhteisen aineen perustamista, jossa helluntailaisuutta ja sen globaalia merkitystä käsiteltäisiin riittävän kattavasti. Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön tehtäväksi jäisi puolestaan oppilaiden oman uskonelämän ja helluntailaisen identiteetin tukeminen, Orava toteaa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...