Helluntailaisilta tukea yhteiselle katsomusopetukselle - Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää muutoksia koulujen uskonnonopetukseen
Suomalainen koululaitos syntyi 1800-luvun yhteiskunnassa, jossa itsestään selvänä katsomuksellisen opetuksen lähtökohtana oli kristinusko. Nykyisin tilanne on toinen. Euroopan jälkikristillinen ja moniarvoinen kulttuuri, perheiden erilaiset katsomustaustat sekä kansainväliset sopimukset ovat tuoneet monia haasteita kouluopetuksen yhdenvertaiselle järjestämiselle.
Tähän liittyen opetusministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jonka tarkoituksena on etsiä toimivia malleja katsomusaineiden eli uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen.
– Useimmissa Euroopan maissa on jo yli puolen vuosisadan ajan haettu vaihtoehtoja tunnustuksellisen kristillisen uskonnonopetuksen korvaamiseksi, OPM:n selvitysmiehet Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs toteavat.
Heidän mukaansa oppilailla on oikeus omaan katsomukseen, mutta kouluopetuksessa pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon perheiden erilaiset katsomustaustat ja yhdenvertaisuus.
Opetusministeriö järjesti syyskuussa vähemmistöuskontojen edustajille kuulemistilaisuuden, jossa arvioitiin uskonnon opetuksen nykytilaa ja sen vaihtoehtoisia järjestämismalleja.
Ministeriön malleissa katsomusopetuksen järjestämiselle esiteltiin kolme rakenteellista päävaihtoehtoa: nykyinen katsomustaustan perusteella määräytyvä malli, kaikille yhteinen katsomusopetus sekä näiden yhdistelmä, jossa oppiaines eriytetään kaikille yhteiseen ja uskontokuntien omaan opetukseen.
– Tapaamisessa muut vähemmistöryhmät näkivät hyvänä nykyisen mallin, jossa oppilaille järjestetään oman katsomuksen mukaista opetusta, jos heitä on vähintään kolme ja huoltajat sitä pyytävät. Helluntailaisina asemoiduimme kuitenkin kaikille yhteisen katsomusopetuksen puolestapuhujiksi, kertoo Katja Castillo, joka osallistui tilaisuuteen yhdessä Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikaisen kanssa.
Castillo työskentelee Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa ja vastaa siellä katsomusaineiden didaktiikan opetuksesta.
Helluntaikirkko piti yhtenä hyvänä mallina kaikille yhteistä oppiainetta, jossa raamattutietoudella ja kristinuskolla on keskeinen asema, ja jonka oppisisältöihin kuuluu myös tutustumista muihin uskontoihin, elämänkatsomustiedon etiikkaan ja uskonnottomuuteen.
– Uskonnon lukutaidon näkökulmasta on hyvä, jos kaikki oppilaat saavat yhtäläisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen, Esko Matikainen perustelee Helluntaikirkon kantaa.
– Yhteisen oppiaineen asema olisi vankempi nykytilanteeseen verrattuna. Pidämme myös tärkeänä, että tällainen aine on sisällöltään suurelta osin kristillisen uskonnon opetusta ja vähemmistöryhmien edustajat osallistuvat opetussuunnitelmien laatimiseen. Lisäksi yhteistyökäytännöt, kuten koulupastoreiden vierailut, tulisi kirjata virallisiin yhteistyösuunnitelmiin.
Jos oppiaineen pohjana olisi aito uskonnollinen moniäänisyys, Matikaisen mukaan myös luterilaiseen enemmistöön kuuluvat joutuisivat perustelemaan omaa näkemystään.
Katja Castillo painottaa uudistuksessa lapsen oikeuksien näkökulmaa.
– Koulun katsomusopetuksen tulisi tukea lapsen mahdollisuutta muodostaa itse suhteensa uskontoon ja katsomuksiin.
Aihetta käsiteltiin lokakuun lopulla myös Suomen Ekumeenisen Neuvoston kasvatusasioiden jaoston järjestämässä seminaarissa, jonka teemana oli Katsomusopetus ja yhdenvertaisuus.
Katsomusaineiden opetusta koskeva ministeriön selvitys valmistuu helmikuussa 2022. Sen jälkeen asiasta on odotettavissa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja hallinnollisia toimenpiteitä.
Leevi Launonen
Koulupastorit samaa mieltä
Myös helluntaiseurakuntien Koulupalvelun edustajat kannattavat kaikille yhteistä oppiainetta ja uskonnon opetuksen vahvaa asemaa katsomusaineen sisällöissä.
– Opetuksen pohjaksi olisi hyvä ottaa kaikkia kristittyjä yhdistävä oppiaines, johon kristillisen yhteisöjen vierailut toisivat moniäänisyyttä, Koulupalvelun koordinaattori Henna Orava sanoo.
Hänen mukaansa koulupastorit näkevät monia käytännön hankaluuksia vähemmistöuskontojen omien opetusryhmien perustamisessa. Näihin erillisiin opetusryhmiin on vaikea löytää päteviä opettajia, opetusjärjestelyt ovat teknisesti ongelmallisia, ja erillinen uskonnonopetus myös leimaa helposti oppilaita.
– Tämän takia puollamme kaikille yhteisen aineen perustamista, jossa helluntailaisuutta ja sen globaalia merkitystä käsiteltäisiin riittävän kattavasti. Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön tehtäväksi jäisi puolestaan oppilaiden oman uskonelämän ja helluntailaisen identiteetin tukeminen, Orava toteaa.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...