"Ankunda - hän rakastaa meitä"

Heidi Söderlund sai nimen Afrikassa

hetyskutsua. Nuorten tiet kohtasivat, ja yhteinen palvelu Afrikassa on jatkunut jo yli 40 vuotta. Kuva: Söderlundin kotiarkisto.
hetyskutsua. Nuorten tiet kohtasivat, ja yhteinen palvelu Afrikassa on jatkunut jo yli 40 vuotta. Kuva: Söderlundin kotiarkisto.


Joskus paluu Afrikkaan on tuntunut enemmän lomalta kuin lomajakso Suomessa.Lähetystyöntekijä Heidi Söderlund vietti miehensä Pertin kanssa pari aktiivista kesäkuukautta Suomessa. 

Pariskunta sai paljon palautetta aivan tuntemattomiltakin lukijoilta viime vuonna ilmestyneestä Afrikka valitsi minut -kirjasta. Kirjan avulla saa käsityksen myös Heidi Söderlundin elämänvaiheista, vaikka se varsinaisesti onkin elämäkerta hänen puolisostaan. 

Lähettipariskunnan elämäntyö Afrikassa jatkuu yhä, vaikka kummankin eläkkeelle jääminen alkaa pian olla ajankohtaista.

Vanhat tavat vaivaavat

Heidi Söderlund hoitaa Ugandassa Fida Internationalin kummilapsitoiminnan yhteyksiä kummien ja lasten välillä. Hän myös tapaa lapsia ja perheitä, tarkkailee koulunkäynnin onnistumista ja valitsee lapsia kummiohjelmaan yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Fidan toimisto sijaitsee Ugandan pääkaupungissa Kampalassa samalla aidatulla asuntoalueella kuin Söderlundien kotikin. Rakennuksessa on useita ugandalaisia työntekijöitä, kuten kirjanpitäjä sekä maaohjelmien ja kummilapsityön koordinaattoreita. Joku auttaa lasten huoltajia kehittämään toimeentulotapoja, ja toinen jakaa tietoa psykososiaalisesta avusta lapsille, huoltajille ja opettajille.

– Meillä on myös asiantuntija, joka tekee kuukautis- ja seksuaaliterveyskoulutusta. Afrikkalaisilla on paljon taikauskosta ja tietämättömyydestä kumpuavia tapoja, jotka edistävät esimerkiksi aidsin leviämistä, Heidi Söderlund kertoo.

Poika olikin tyttö

Heidi Söderlund on tyttönimeltään Joensuu. Hänen syntymäänsä voi kutsua ihmeeksi. Tornion kaupunginsairaalan ylilääkäri ei uskonut, että lapsi syntyisi elävänä saati terveenä. Hän oli jopa koettanut keskeyttää raskauden. Kyseessä oli mahdollinen kohdun ulkopuolinen raskaus, jossa äidinkin henki oli vaarassa. Vanhemmat Paavo ja Anja Joensuu pyysivät Jumalalta, että lapsi olisi terve ja äiti saisi pitää henkensä.

Lapsi syntyi vauhdikkaasti kesällä 1956 sairaalan pimeässä tuulikaapissa, sillä salama oli iskenyt talon sähkölaitteisiin. Lääkäri totesi, että Luoja varjeli niin, että syntyi terve poika.

– Ensimmäisenä iltana kotona selvisi, että olinkin tyttö. Syntymätodistukseni piti kirjoittaa uudelleen.

Kun sydän pysähtyy

Puolen vuoden ikäisenä vauva sairastui kovaan kuumeeseen. Eräänä yönä vanhemmat totesivat järkyttyneinä, että tämän sydän oli pysähtynyt. He soittivat heti uskoville vanhemmilleen ja kertoivat tyttären kuolleen. Isänisä sanoi: ”Ei Heidi ole kuollut, häneen palaa elämä nyt.” Samassa tytön pieni olemus alkoi reagoida, sydän sykkiä ja väri palautua kasvoille.

– Myöhemmin Viljo-pappa kertoi, että juuri ennen puhelua hänelle oli näytetty kolmiosainen ilmestys minun elämästäni. Yksi osa oli se, että tulen tekemään aikuisena lähetystyötä Afrikassa.

Elämän tarkoitusta etsimässä

– Lähdin 19-vuotiaana evankelistaksi Pohjois-Karjalaan, jossa ihmiset olivat hyvin konservatiivisia. Jouduin luopumaan farkuista, pukeutumaan mekkoon ja laittamaan nutturan, Heidi Söderlund muistelee huvittuneena.

Hän vuodatti sydäntään kirjeessä vanhemmilleen – ja Jumalalle: ”Miksi olen täällä? Mihin Herra tarvitset ja koulutat minua? Mikä on minun elämäni tarkoitus? Olenko huono evankelista, jos tahdon puolison, lapsia, kodin?”

Toisaalla Pertti Söderlund -niminen Afrikassa lähetyslapsena varttunut nuorukainen rukoili, että löytäisi armeija-aikanaan Suomesta vaimon, jolla on lähetyskutsu. Näin tapahtuikin. Häitä vietettiin kesällä 1977 Lahdessa. Seuraavan vuoden joulukuussa pariskunta siunattiin Helsingin Saalem-seurakunnassa lähetystyöhön Keniaan. Nuori rouva sopeutui nopeasti Sabatian appelaan, jossa ensimmäinen yhteinen koti sijaitsi.

– Esikoistyttäremme syntyi vuonna 1980. Häneltä puuttui osa oikeasta kädestä. Tuo vamma avasi silmämme näkemään Itä-Afrikan vammaisten lasten hädän. Aloitimme seitsemän vuotta kestäneen vammaisille tarkoitetun koulun, Daisy Special Schoolin, rakentamisen Kakamegaan.

Perhe kasvoi sittemmin vielä kahdella tyttärellä. Väliin mahtui myös erittäin raskas kokemus poikavauvan menetyksestä.

Kummilapsityön tulokset näkyvät

Perhe muutti Keniasta Ugandaan parikymmentä vuotta sitten. Ugandassa Heidi Söderlund on työskennellyt Fidan kummilapsiohjelmassa muun muassa orpolasten ja entisten lapsisotilaiden parissa. 

Kovia kokeneet nuoret sanovat hänen olevan yksi heistä, kuin äiti. Hän on saanut myös nimen Ankunda, ”hän rakastaa meitä”. 

– Kierrän mielelläni mukana saarnamatkoilla, vaikka tiet ja olosuhteet ovat välillä todella haasteellisia.

– Saan naisena helposti kontaktin sikäläisiin naisiin. Kehotan heitä kehittämään lahjojaan muuallakin kuin pellolla ja keittiössä. Kannustan pastoreiden vaimoja astumaan miestensä rinnalle, eikä vain pysyttelemään näkymättömissä. Näytämme sikäläisille esimerkkiä myös tunteiden osoittamisesta ja keskustelemisesta.

Söderlundien maastoauton tavaratilassa on paluumatkalla monesti jostakin maalaiskylästä lahjaksi saatuja kanoja tai vuohia. Niistä valmistuu myöhemmin juhla-aterioita. 
Fidan työn tulokset Ugandassa näkyvät Heidi Söderlundin laatimissa kummikirjeissä. Viimeisimmässä hän kertoo: ”Käydessämme läpi viime vuoden todistuksia saimme iloksemme todeta, että monien arvosanat olivat nousseet. Vähemmän on enää niitä, jotka joutuvat kertaamaan luokan. Lasten ja huoltajien kannustaminen on tuottanut tulosta. Iloitsemme myös niistä monista nuorista, jotka valmistuivat yliopistoista, korkeakouluista ja ammattikouluista.”

Perhe eri maanosissa

Lähettiperheiden kotimaan lomat ovat olleet varsinkin menneinä vuosina usein aktiivista kokousten pitoa kannattajaseurakunnissa ja muualla. Joskus paluu kentälle on tuntunut enemmän lomalta kuin kotimaan jakso. 

Söderlundien pari kuukautta Suomessa kuluivat sukulaisia ja ystäviä tavatessa, Paavo Joensuun 90-vuotisjuhlia järjestäessä sekä oman terveyden hoitamisessa. 
Lähettäjäseurakunta Helsingin Saalem halusi myös nähdä pitkäaikaisia lähettejään.

– Tyttäremme asuvat perheineen jokainen eri maanosissa. Saimme heidät kaikki tänä kesänä koolle. Se on harvinaista herkkua. Kahdeksannen lapsenlapsen syntymää odotetaan näinä aikoina, iloinen isoäiti kertoo.

Hän ihmettelee joka kerta Suomessa kauppojen tavaravalikoimia. Esimerkiksi juustojen runsaus on hämmentävää. Kesänautintoihin kuuluu myös perisuomalainen mökkeily ja mato-ongella käynti. Ainoastaan kotimaan kesän kylmyys on epämiellyttävää tropiikkiin tottuneelle naiselle.

– Alamme pian olemaan eläkeiässä, mutta toivomme molemmat, että voisimme vielä jatkaa rakastamaamme työtä Afrikassa jaksamisemme puitteissa. Ikä on tuonut meille terveydellisiä haasteita, Heidi Söderlund pohtii.

Teksti: Kirsi-Klaudia Kangas



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan