”Luonto riisuu ihmisen suojamuureista”

- Tämä kuva on Sarekin kansallispuistosta Pohjois-Ruotsista vuodelta 2006. Otin sen yöllä todella sinisellä, mystisellä hetkellä. Vaellusreissusta on monta sataa kuvaa, ja tämä on niistä ehdottomasti hienoin.
- Tämä kuva on Sarekin kansallispuistosta Pohjois-Ruotsista vuodelta 2006. Otin sen yöllä todella sinisellä, mystisellä hetkellä. Vaellusreissusta on monta sataa kuvaa, ja tämä on niistä ehdottomasti hienoin.

”Minkähänlaisen haastattelun minusta saat? Juha-Pekka Paananen kysyy ujosti virnistäen, kun istun hänen kanssaan alas.

 

Vuoden luontokuvan ottanut saarijärveläinen ei ole Keski-Suomen puheliain kaveri – ja tuntee itsensä. Hän viihtyy ennemmin erilaisten kameroiden takana kuin valokeilassa. Presidentin kutsu Linnan juhliin oli suuri kunnia mutta myös pienen jännityksen aihe.

 

Tehdään siis niin kuin luontokuvaaja itse ja keskitytään taivaaseen, metsiin, vesiin ja niiden asukkaisiin. Paananen nimittäin sanoo, että luontoon pitää pysähtyä.

 

– Luonnolle pitää antaa aikaa, jotta se voi alkaa näyttää asioita. Kun pysähtyy, luonto alkaa elää ympärillä.

 

Pysähtyminen ei Paanasen tapauksessa välttämättä tarkoita askeettisessa kuvauskojussa erakoituneena vietettyjä viikkoja, niin kuin suurpetokuvaajilla. Hän on kuvannut tähän mennessä esimerkiksi maisemia, lintuja ja majavia – sellaisia kohteita, jotka ovat tulleet vastaan ihan tavallisella vaelluksella Lapissa tai metsäretkellä lähimaisemissa. Vuoden 2016 luontokuvaksi valittu ”Kiiruna maailman laidalla” -kuvakin syntyi, kun Paananen oli vaimonsa Nanjan kanssa patikointireissulla Kilpisjärvellä.

 

– Tilanne tuli ja meni. Otin kuvan kiven takaa eikä minulle tullut sellaista ajatusta, että nyt tuli mahtava kuva. Itse asiassa katsoin kuvaa vasta sitten, kun aloin puolen vuoden päästä käydä kuvia läpi kisaa varten.

 

Ensin piti selvittää, mikä tarkalleen ottaen on kuvassa näkyvä lintu. Vuoden luontokuva -kilpailuun otos kelpasi, koska se on otettu Suomen puolelta, vaikka taustalla näkyvät tunturit kuuluvatkin jo Ruotsille.

 

Paitsi aikaa, luontokuvaukseen vaaditaan kärsivällisyyttä, kokeilunhalua ja innostusta.

 

– Nykyjärjestelmäkameroiden ominaisuudet riittävät hyvien kuvien ottamiseen. Kuvaustekniikan haltuunottamisen jälkeen pitää kokeilla eri kulmia ja kohteita ja mennä luontoon sillä asenteella, että ”mitäs täällä tapahtuu”. Vähitellen sitä alkaa nähdä, mikä on kuvaamisen arvoista, Paananen vinkkaa.

Vuoden luontokuva 2016 -kisan voittanut Kiiruna maailman laidalla, joka on otettu Saana-tunturin maisemissa Kilpisjärvellä Käsivarren Lapissa.
Vuoden luontokuva 2016 -kisan voittanut Kiiruna maailman laidalla, joka on otettu Saana-tunturin maisemissa Kilpisjärvellä Käsivarren Lapissa.
 

Taivas avautuu

Juha-Pekka Paanasella oli esikuvia, joiden perässä hän innostui luonnossa liikkumisesta. Eno ja setä ottivat hänet mukaansa luonto- ja kalastusreissuille. Lappi-innostus alkoi, kun seurakuntaan tuli pastori, joka vei mielellään nuoria pohjoiseen vaeltamaan. Luontoretkeilijät ja varsinkin Lapin-matkaajat tietävät, että se on sellainen hurahdus, joka ”jää päälle”.

 

– Lapissa jo maisema on huikea. Siellä tuntuu, että taivas avautuu aivan eri tavalla kuin muualla, Paananen maalailee.

 

Toisaalta ihan kotikulmillakin voi tapahtua merkittäviä kohtaamisia.

 

– Olin lenkillä tässä lähellä, kun maakotka lensi pääni yli, laskeutui puuhun ja istui siinä ihan muutaman metrin päässä, luontokuvaaja kertoo.

 

Juha-Pekka Paananen on sitä mieltä, että jokainen ihminen voi oppia luonnosta jotakin. Luonto voi myös yhdistää ihmisiä, ja sitä voisi enemmänkin hyödyntää esimerkiksi seurakunnan työssä.

 

– Luterilaisilla seurakunnillahan on vaellusrippikouluja ja leireillä jumalanpalveluksia luonnonympäristössä. Luonnon hyödyntäminen hengellisessä työssä on vain mielikuvituksesta kiinni.

 

Kuukkeleita Ylläksellä ruska-aikaan. - Kuukkeli on vaeltajan suosikkilintu. Se on veikeä ja tulee pitämään seuraa nuotiolle.
Kuukkeleita Ylläksellä ruska-aikaan. - Kuukkeli on vaeltajan suosikkilintu. Se on veikeä ja tulee pitämään seuraa nuotiolle.
Paanasen kokemuksen mukaan luonto kasvattaa ihmistä, koska se tuo esiin ihmisen perusluonteen – varsinkin jos lähdetään koettelemaan omia rajoja esimerkiksi vaellukselle.

 

– Luonnossa ihminen ei enää niin välitä suojamuureista.

 

Paanasen suosikkiretkikohteita ovat oman paikkakunnan Kulhanvuori ja Pyhä-Häkin kansallispuisto. Ruotsin Lappi on hänestä myös komea jylhine tuntureineen.

 

Majava Kulhanvuoren alueella Saarijärvellä.
Majava Kulhanvuoren alueella Saarijärvellä.
Tunnetta kuviin

Juha-Pekka Paananen on iloinen siitä, että voinut käyttää kuvaamisen lahjaansa myös seurakunnassa. Hän on Saarijärven helluntaiseurakunnan alaisuudessa toimivan Studio Majakan tuottamien Kristian-elokuvien pääkuvaaja. Kristityn vaelluksesta kertovissa seikkailuelokuvissa nähdäänkin runsaasti luontokuvaa, samoin kuin joulun alla ensi-iltansa saaneessa Santa Cruz -elokuvassa, joka on suunnattu lapsille ja nuorille.

 

Valokuvaamisessa Juha-Pekka Paananen pitää valon ja varjon vaihtelusta ja siitä, että kuvaan saa tuotua maalauksellisuutta. Siksi hän kuvaa mieluiten aamulla ja illalla. Vuodenajoista inspiroivin on syksy, koska silloin on usein sumuista ja luonnossa paljon värejä.

 

– Toisaalta talvella on tykkylunta ja esimerkiksi auringonlaskun sävyt ovat aivan erilaiset kuin muina vuodenaikoina.

 

Arvostettuun, vuodesta 1980 järjestettyyn Suomen Luonnonkuvaajat ry:n järjestämään Vuoden luontokuva -kisaan lähetettiin tänä vuonna noin 13 000 kuvaa. Paanasesta onkin häkellyttävää, että juuri hänen kuvansa viime lokakuussa voitti kilpailun.

 

– Varmaan kiirunakuvassa oli jotakin erilaista ja uutta ja se jäi siksi heti tuomariston mieleen. Maisema oli varmasti erikoinen.

 

Tuomaristo lausuikin kuvasta, että se on ”upea näkemyksellinen ja maalauksellinen lintukuva, joka sisältää runsaasti katseltavaa”. Kuvaa kiitettiin myös siitä, että kiiruna on siinä maltettu jättää osaksi maisemaa.

 

Riekonkoski Saarijärvellä tammikuisen auringonlaskun aikaan. Kuva on otettu noin 25 asteen pakkasella.
Riekonkoski Saarijärvellä tammikuisen auringonlaskun aikaan. Kuva on otettu noin 25 asteen pakkasella.
Juha-Pekka Paananen sanoo itsekin, että hyvä luontokuva on sellainen, jota haluaa katsoa uudestaan.

 

– Kuvassa pitää olla tunnetta, sen pitää sykähdyttää.

 

Luontokuvaaminen on Paanaselle tapa ylistää Jumalaa.

 

– Ympärillämme on valtavasti Jumalan luomaa kauneutta. Tämä maailma ei ole pussissa sekoitettu juttu, Paananen sanoo.

 

Kuka

Juha-Pekka Paananen on liikkunutluonnossa lapsesta asti. Kuva: Heikki Teittinen
Juha-Pekka Paananen on liikkunutluonnossa lapsesta asti. Kuva: Heikki Teittinen
Juha-Pekka Paananen

– 37-vuotias

– asuu Tarvaalan kylässä Saarijärvellä, josta on myös kotoisin

– ammatiltaan painaja

– vaimo Nanja, uusperheeseen kuuluu myös aikuistumassa olevia lapsia

– otti Vuoden luontokuvan 2016 ja pääsi tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle

– kuuluu Saarijärven helluntaiseurakuntaan



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan