Raikas herätyshuuto kansankirkolle

Henrik Wikström: Mitä Jeesus tekisi? Kirkko ja 2000-
luvun kapina. Gummerus 2019. Nid. 154 sivua.

Monella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastorilla ja kirkkoherralla ryöpsähtää luultavasti kahvi lipereille Henrik Wikströmin kirjaa lukiessa. Sen verran suoraa ja tylyä analyysiä Agricola-liikkeen toiminnanjohtajana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa toimiva pappi antaa maamme kansankirkon nykytilasta. Iso osa kirkon työntekijöistä ja jäsenistä varmasti kuitenkin myötäilee Wikströmin ajatuksia, vaikkeivät ehkä itse uskalla pitää aiheesta samanlaista ääntä.

On häkellyttävä ja kiistaton tosiasia, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näköisenä kristinusko ei voisi syntyä, jos se uutena ajatuksena ilmestyisi uskontojen areenalle.

Nykyinen myyteistä riisuttu, klassiset uskonkappaleet keskustelun alle antava kirkko olisi täyttänyt kaikki harhaopin määritelmät ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina.

Ristin pitää olla enemmän kuin uskonnonfilosofinen taustakangas, jota vasten käymme moraaliset keskustelumme. Jos Jeesus on vain muistuma eettisesti korkeatasoisesta henkilöstä, Jumala on kuollut ja kirkot tulisi rehellisyyden nimissä sulkea. Korkeaa etiikkaa on näet mahdollista noudattaa, vaikkei Mestaria tuntisikaan, Wikström kirjoittaa.

Mitä Jeesus tekisi? -kirjaa voi luonnehtia rohkeaksi ja raikkaaksi herätyshuudoksi Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle. Samaan aikaan se on myös klassista kristinuskon oppia ja maailmankuvaa puolustava teos, jossa tarkastelun alle pääsevät muun muassa nykypäivän kirkon vaientama persoonallisen pahan olemassaolo sekä jumalallinen antava agape-
rakkaus nyky-yhteiskunnan palvoman itseensä keskittyvä eros-rakkauden vastavoimana.

Wikström on nokkela ja hauska sanojen käyttäjä, taitava kielikuvien luoja sekä terävä havainnoimaan ja ilmaisemaan asioita tuoreella tavalla. Siinä varmasti painava syy siihen, miksi Gummeruksen kaltainen iso kustannusyhtiö pyysi miestä kirjoittamaan teoksen aiheesta, joka sopisi hyvin myös kristillisten kustantamojen laariin.

Kirjailija kuljettaa toimivalla tavalla läpi kirjan Tiikeri-nimistä vanhaa kokenutta nyrkkeilijää Jumalan vertauskuvana. Motörhead-yhtyeen edesmenneen nokkamiehen Lemmy Kilmisterin Wikström taas linkittää mielipiteitä jakavana oman tien rosoisena kulkijana Jeesukseen. Opetuslapset ovat kalastajapunkkareita, aikansa uunituoreen radikaalin vastarintaliikeen edustajia.

Kristinusko sopi ainoastaan ”punkkareille”, niille, jotka olivat valmiita näkemään kaiken ohi ja olemaan orgaanisia – laajentamaan näköalaa ja samalla näkemään yksinkertaisesti. Jeesuksen löysivät ne, jotka olivat valmiita näkemään Matrixin taakse. Parhaiten se kävi niiltä, jotka eivät omistaneet mitään.

Kirjan Mitä Lemmy tekisi? -luvussa Henrik Wikström kehottaa kristikansaa ympäröivien muuttuvien trendien ja ismien myötäilyn sijasta pitämään uskon perustuksesta yhtä kiihkeästi kiinni kuin neljä vuotta sitten 70-vuotiaana ajasta ikuisuuteen siirtynyt Lemmy piti Jack Daniels -viskistä. Osuvasti sanottu!

Mitä Jeesus tekisi? -teoksen lukeminen tuntui siltä kuin ummehtuneeseen huoneeseen olisi päästänyt avoimesta ikkunasta raikasta syysilmaa. Näköala aiheeseen on tuore, rohkea ja hauskakin.

Markus Majabacka