Laki voimaan vuodenvaihteessa

Yhdistysseurakunnissa iloitaan kolehtien ”vapautumisesta”

Ei lainkaan vastustavia ääniä. Ei edes valiokunnassa – käsittämätöntä, kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) ihmetteli uudistuneen rahankeräyslain läpimenoa eduskunnassa lopulta melko kevyesti.

 

Eduskunta hyväksyi rahankeräyslain muutoksen toissa viikon torstaina. Näillä näkymin vuodenvaihteessa voimaan tuleva laki muun muassa sallii kolehdit yhdistyspohjaisille seurakunnille ilman rahankeräyslupaa.

 

 

Kokouksista tuli yleisötilaisuuksia

Suomessa on kuutisensataa vapaakristillistä seurakuntaa – näistä suurimpana joukkona noin kaksisataa helluntaiseurakuntaa – jotka toimivat yhdistyslain puitteissa. Niin sanottujen yhdistysseurakuntien kolehtikäytäntö on viime vuosina aiheuttanut harmaita hiuksia niin yhteisöissä kuin Poliisihallituksessakin.

 

Poliisihallitus alkoi viime vuosina tulkita yhteisöjen jumalanpalvelukset yleisötilaisuuksiksi, joissa rahankeräys vaatii rahankeräysluvan.

 

– Yksi positiivisimpia asioita uudessa rahankeräyslaissa on maininta, että uskonnollinen toiminta on yleishyödyllistä. Käsitettä ei ole laissa selvennetty eikä rajattu, mikä vähentää tulkinnan mahdollisuutta, Antero Laukkanen kuvailee.

 

Yhdistyseurakunnat olivat veitsenterällä juuri yleishyödyllisyys-käsitteen vuoksi.  Poliisihallitus kyllä katsoi lähtökohtaisesti uskonnollisen toiminnan olevan yleishyödyllistä toimintaa, mutta vasta uudistuvan lain myötä uskonto lopullisesti pääsee  yleishyödyllisyyden ”suojaan”.

 

 

Muutos auttaa laajasti

Seurakuntien piirissä ”kolehtien vapautuminen” sai aikaan riemunkiljahduksia. Sosiaalisessa mediassa oli paljon kommentteja, joista kuvastui helpotus asian vaivattua monia paikallistason toimijoita jo vuosien ajan.

 

”Nyt voi taas kerätä kolehtia ilman pelkoa laittomuudesta”, eräs keskustelija iloitsi Facebookissa.

 

– Korostan, että tämä on selkeä helpotus koko kolmannen sektorin yhdistysten toimintaan. Muutkin kuin yhdistysseurakunnat ovat kohdanneet haasteita rahankeräyslupien saamisessa.

 

 

Miksi hanke menestyi?

Lakihankkeet, joissa kristilliset yhteisöt jotenkin näkyvät taustalla, eivät ole olleet järin menestyksekkäitä viime vuosina.

 

Omantunnonvapaus-kansalaisaloite, jolla ajettiin hoitohenkilökunnalle oikeutta kieltäytyä suorittamasta aborttia, samoin kuin vasta-aloite sukupuolineutraalille avioliittolaille, äänestettiin aikanaan eduskunnassa nurin selvin numeroin.

 

Miksi ilmapiiri oli rahankeräyslain muutoksessa lopulta näin hyvä – olkoonkin, että lakimuutos jumiutui vuonna 2015 vaalien alla, kun SDP alkoi hangoitella tuolloisen sisäministerin Päivi Räsäsen (kd) ajamaa muutosta vastaan?

 

– Uskon, että lain valmistelu on nyt hyvin huolellista. Eri osapuolia kuultiin erittäin hyvin. En tällä kaudella muista toista lakihanketta, jossa näin kattavasti olisi kuultu eri kansalaisjärjestöjä, Antero Laukkanen sanoo.

 

Vaikka laki nuijittiin valmiiksi aivan istuntokauden loppumetreillä, ei Laukkanen ollut huolissaan sen läpimenosta.

 

– Tiesin, että tarkalle se tulee menemään.

 

Yleensä pitkin vaalikautta syntyneitä lakihankkeita urakoidaan eduskunnassa kauden päättyessä valmiiksi.

 

 

Anssi Tiittanen