Vuosi maahanmuuttajan kengissä

Saana Pusan mielestä englantilaisessa koulukulttuurissa on sekä hyviä että huonoja puolia. - Oli kiva, ettei tarvinnut joka aamu miettiä, mitä pukisi päälleen. Alakoulussa oli yksi päivä, jolloin kouluun sai mennä omilla vaatteilla, mutta siitä piti maksaa hyväntekeväisyyteen. Yllättävän moni maksoi. Kuva: Johannes Pusa
Saana Pusan mielestä englantilaisessa koulukulttuurissa on sekä hyviä että huonoja puolia. - Oli kiva, ettei tarvinnut joka aamu miettiä, mitä pukisi päälleen. Alakoulussa oli yksi päivä, jolloin kouluun sai mennä omilla vaatteilla, mutta siitä piti maksaa hyväntekeväisyyteen. Yllättävän moni maksoi. Kuva: Johannes Pusa
Kaksi vuotta sitten näihin aikoihin Saana Pusan perhe valmisteli muuttoa Englantiin, Carlislen kaupunkiin. Juha-isää oli pyydetty lähetysjärjestö Operaatio Mobilisaation äänen, kuvan ja multimedian kansainväliseen tuotantotiimiin, OMNIvisioniin. Sonja-äitiä odotti vuoden opintovapaa ja Saanaa ja isoveljeä Johannesta opiskelu paikallisessa koulussa englannin kielellä.

Nyt Saana istuu perheen olohuoneessa Kangasalla ja muistelee Englannin-vuotta monenlaisin tuntein.

– Olihan se aika jännittävää, kun kaikki oli niin erilaista kuin Suomessa. Oli koulupuvut, kouluruuasta piti maksaa, kaverit ja opettajat olivat uusia ja varsinkaan aluksi en ymmärtänyt kaikkea puhetta.

Saana tietää kohdanneensa Englannissa juuri sellaisia kulttuurieroja, joita kaikki maahanmuuttajat kohtaavat. Hän arvostaakin kotimaata ja täällä opiskelua nyt aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.

– Yläkoulun aloitus tänä syksynä ei jännittänyt enää ollenkaan. Koulu tuntuu nyt niin helpolta, kun sitä voi käydä omalla äidinkielellään ja siellä on paljon kavereita.

Outoa käytöstä vai ilkeyttä?

Erityisesti kavereita kolmetoistavuotias Saana ei pidä enää itsestäänselvyytenä. Hän kertoo olleensa aina sosiaalinen ja viettäneensä lähes päivittäin vapaa-aikaa läheisimpien koulukavereiden kanssa.

– Suomessa mulla on aina ollut kiva luokka. Ilman kavereita koulussakin olis paljon tylsempää.

Viimeisen toteamuksen Saana joutui huomaamaan todeksi ulkomaanvuotensa aikana. Pian englantilaiseen kouluun mentyään hän alkoi ihmetellä luokkatovereiden outoa käytöstä. Aluksi kieli tuotti vaikeuksia ja tilanne oli muutenkin niin uusi, ettei Saana tajunnut joutuneensa kiusaamisen kohteeksi. Ikävät tilanteet, seurasta pois sulkeminen ja ilkeät huomautukset, alkoivat kuitenkin toistua.

– Yhden kerran luimme tunnilla kirjaa ja vilkuilin luokkakaveriini päin. Hän sanoi, että ”älä tuijota mua”. Välitunnilla hän tuli seisomaan eteeni eikä päästänyt mua ohitseen.

Välituntisin tyttöporukka tuntui lähtevän uutta oppilasta karkuun. Saanalle selvisi myös, että porukan ”kingi” jopa kielsi muita tyttöjä olemasta hänen kanssaan. Joskus Saana onnistui kuitenkin juttelemaan erään tytön kanssa, ja tämä lupasi tulla kylään koulun jälkeen. Pettymys oli kuitenkin suuri, kun kaveri jätti yhä uudelleen tulematta.

Ikävät tilanteet aiheuttivat paljon mielipahaa, ja kouluun lähteminen alkoi tuntua vaikealta. Saanan äiti yritti selvitellä tilannetta opettajan kanssa, mutta tämä ei ottanut sitä vakavasti.

– Opettaja sanoi vain, että ”älä oo niitten kanssa”. Ei sellainen paljoa auta, Saana miettii.

Tietämättömyys synnyttää ennakkoluuloja

Saana itse pohti kiusaamisen syitä.

– Mietin, että mitä sellaista oon tehnyt, että mulle pitää olla ilkeä. En osannut aluksi puhua kovin hyvin englantia, joten ehkä kiusaajat luulivat, että olen ujo tai outo.

– Pohdin myös, että olikohan niillä kotona vaikeeta tai oliko niitä itseään joskus kiusattu.

Mitä ilmeisimmin syyksi riitti kuitenkin pelkästään se, että Saana oli ulkomaalainen. Useimmat englantilaiset eivät näyttäneet tietävän, missä ja millainen maa Suomi on, ja se näkyi ennakkoluuloina.

– Yksi tytöistä sanoi, että hänen äitinsä oli kieltänyt häntä tulemasta meille sisälle. Minä en myöskään saanut mennä hänen kotiinsa, mutta ulkona saimme leikkiä yhdessä, Saana kertoo.

Ilmeisesti luokkatoverit eivät myöskään käsittäneet, etteivät suomalaiset puhu englantia äidinkielenään.

– Huomasin sen, kun siirryin yläkoulun puolelle ja alettiin opiskella saksaa. Sanoin yhdelle tytölle, että mulle englannin puhuminen on vähän kuin teille saksan puhuminen. Se näytti olevan hänelle uusi tieto.

Lohduttavat Raamatun sanat

Vaikeimpina hetkinä vanhempien kanssa puhuminen auttoi. Yhden keskustelun jälkeen Saanan mieleen nousi Raamatusta jae Ps. 23:4. Hän ei muistanut sen sisältöä mutta avasi Raamatun ja luki: ”Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.”

– Pari kertaa tein myös niin, että otin kännykän sekoittajalla Raamatusta päivän jakeen. Usein tuntui siltä, että jae oli tarkoitettu juuri siihen hetkeen. Yhden kerran tuli esimerkiksi kohta: ”Siellä missä on aarteesi, siellä on sydämesi.” Tajusin, että mun tärkein aarteeni on taivaassa.

Myös rukous kantoi silloin, kun ei olisi huvittanut lähteä kouluun. Saana kertoo rukoilleensa joka aamu, että päivä menisi hyvin. Erityisenä rukousvastauksena mieleen on jäänyt tutustumispäivä englantilaiseen yläkouluun.

– Oltiin rukoiltu etukäteen sen puolesta, ja koko päivän ajan musta tuntui, etten ollut siellä yksin, vaan Jumala oli mun mukana.

Pikkuhiljaa alkoi rukousvastauksia tulla myös kavereiden muodossa. Ensin Saana tutustui koulun musikaaliprojektissa rinnakkaisluokalla olevaan tyttöön. Sitten seurakunnasta löytyi pari vuotta nuorempi maahanmuuttajatyttö.

Shizzlen perhe oli kotoisin Intiasta. He olivat asuneet Englannissa jo niin kauan, että hän puhui englantia tosi hyvin.

Ystävyys on iso asia

Kaikkein paras ystävä tuli kuitenkin suomalaistaustaisesta Lenasta, jonka perheeseen Pusat törmäsivät vaellusretkellä luonnonpuistossa vajaan tunnin ajomatkan päässä kotoaan. Kohtaaminen ”keskellä ei mitään” oli niin yllättävä, että Saana pitää sitä Jumalan johdatuksena.

– Lena kävi eri koulua kuin minä mutta asui vain parin kilometrin päässä meistä, joten pystyimme näkemään ainakin kerran viikossa.

Hyvän ystävän löytyminen oli iso asia. Saana uskoo, että koko ulkomaankokemus olisi ollut aivan toisenlainen ilman tuota ystävyyssuhdetta.

– En ollut aikaisemmin tajunnut, miten kurjaa on olla ilman kavereita, hän pohtii.

Kokemuksen myötä Saana osaa asettua aikaisempaa paremmin myös maahanmuuttajien asemaan. Yhdessä äitinsä kanssa hän on selvitellyt, löytyisikö hänen kotiseurakuntansa Tampereen vapaakirkkoseurakunnan maahanmuuttajatyön parista omanikäistä tyttöä, jolle Saana voisi olla kaveri.

– Jos luokalleni tulisi maahanmuuttaja, kysyisin heti, että ”mikä sun nimesi on, missä oot syntynyt ja millaista siellä on?” Jos vaikuttaisi siltä, että hän haluaisi ystävystyä, ehdottaisin,  että näkisimme myös vapaa-ajalla.

– Tiedän nyt, miltä niistä tuntuu, jotka ovat yksin tai kiusattuja. Siksi haluan olla ystävä myös toisille.


Elina Rautio

Lukijalta
34/2016Sateet

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan