Pastori ja
mentori Kenno Leierin mukaan suurin ero Suomen ja Viron
seurakuntaistutusprosessissa on nähtävissä siinä, millä hierarkiatasolla
istutukset ovat työn alla.
– Suomessa istuttajat toimivat usein yksin.
Seurakunnanistutus elää vain puhetasolla kirkkokuntien ja liikkeiden johdossa,
suomalais-virolainen Leier sanoo.
– Virossa myös valtakunnalliset johtajat ovat priorisoineet
seurakunnan istuttamisen tärkeäksi. Tämä kertoo siitä, että ajatus on lyönyt
läpi eri tavalla kuin Suomessa.
Seurakunnanistutuksen parissa touhuaa Virossa moninainen
porukka.
– Joukossa ei ole vain nuoria. Löytyy hyvin erilaisia
ryhmiä, jotka ovat lähteneet liikkeelle.
– Erikoisin on kenties melko pitkään toiminut kuoro, joka on
nyt myös alkanut istuttaa seurakuntaa.
Virossa on tällä hetkellä työn alla kolmisenkymmentä seurakunnanistutusprojektia.
Osa niistä on jo toimivia seurakuntia, osan kanssa vasta tutkitaan maaperää.
Maallistunut maa
Monilla suomalaiskristityllä on muisto 1990-luvun Virosta,
jossa oltiin suhteellisen avoimia evakeliumille ja kristillinen usko kiinnosti
sosialismin hellittäessä.
Valitettavasti Viro kuuluu nykyisin Euroopan maallistuneimpiin
maihin. Jos Suomessa voidaan puhua vielä jonkinlaisesta
kansankristillisyydestä suurimman osan väestöstä kuuluessa kirkkoon, Virossa
voitaneen puhua pikemminkin kansanuskonnottomuudesta. Vain kymmenisen
prosenttia virolaisista kuuluu maan luterilaiseen kirkkoon, suunnilleen saman
verran ortodokseihin.
Tutkija Ringo Ringveen mukaan uskonto ”poistui”
virolaisten elämästä vähitellen 1940-luvun neuvostomiehityksen alkaessa.
Ennen toista maailmansotaa 80 prosenttia virolaisista kuului kirkkoon.
Nykyisin 54 prosenttia Viron asukkaista ”ei koe yhteyttä mihinkään
uskontoon”.
Luterilaiset myös liikkeellä
Viron seurakunnanistutuksen yksi erityispiirteistä on, että
luterilainen kirkko on yksi aktiivisista toimijoista.
Luterilaiset seurakunnat ovat perinteisesti sijainneet kaupunkien
keskustoissa ja matkailijakin erottaa Tallinnan siluetissa monta kirkontornia
laivan lähestyessä satamaa.
– Luterilaiset ovat menneet nyt lähiöihin ja kehyskuntiin.
Tallinnan ympäristöön on syntynyt viime vuosina noin viisi uutta luterilaista
seurakuntaa, Kenno Leier kuvailee.
Kansainvälisyys auttaa
Voiko yksi syy virolaisten istutusintoon olla se, että
vanhat seurakunnat ovat lyhyemmmän toimintahistoriansa vuoksi notkeampia ja
vapaampia traditioista?
– Tilanne on pikemminkin täysin päinvastainen, Kenno Leier
naurahtaa.
– Seurakunnat ovat Virossa hyvin perinteisiä. Siellä
eletään todella konservatiivisessa kulttuurissa. Jossain muualla on oltava
syy, miksi istuttamisesta on innostuttu.
Minkälainen on tyypillinen uusi seurakunta Virossa?
– Jumalanpavelus ei ole keskiössä. Seurakunta kokoontuu
usein kodeissa tai pienissä tiloissa, Leier kuvailee.
Yksi onnistumisista on ollut muun muassa Tallinnan yhteisöt
-seurakunta. Se koostuu useista pienemmistä ryhmistä. Yhteisö on profiloitunut
kohtaamaan kulttuuriväkeä – muusikoita ja ”hipstereitä”.
Yksi tavoittava profiili on myös ollut rento
kansainvälisyys: virolaisille pidetään tilaisuuksia englanniksi.
– Näyttäisi siltä, että monen nykyvirolaisen on helpompi
lähestyä kristillisyyttä englanniksi kuin omalla kielellä.
UutisetIK-opiston Helsingin
kampuksen opettaja Lari Launonen sai hiljattain mukavan puhelinsoiton,
kun seurakuntaneuvos Valtter Luoto otti yhteyttä ja kysyi, olisiko
opistolla käyttöä hänen kirj...
UutisetSuomen Helluntaikirkko
on huolissaan kristittyjen turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista
vaarallisiin maihin. Se on lähettänyt kaikille kansanedustajille kirjeen,
jossa ilmaistaan avo...
UutisetKouvolan helluntaiseurakunnan
joukkue yllätti God Cup -salibandyturnauksessa raivaten tiensä finaaliin
asti. Välierissä kaatui hallitseva mestari Seinäjoki.
UutisetUskonnolliset ja
kansalliset tunteet sekoittuvat Länsi-Euroopan kristityillä, jotka suhtautuvat
muslimeihin ja juutalaisiin uskonnotonta väestöä kielteisemmin. Suomi on tästä
yksi harvina...
MuutMiten auttaa
lasta kasvamaan tasapainoiseksi ja eheäksi, oman arvonsa tuntevaksi
ihmiseksi? Kuinka tukea häntä omakohtaisen jumalasuhteen muodostamisessa? Entä
miten ohjata lasta löytäm...
PääkirjoitusHelluntaiseurakuntiin
on tullut kolmen viime vuoden aikana turvapaikanhakijoita, jotka
ovat halunneet kääntyä kristityiksi. Monet heistä ovat liittyneet myös
seurakuntien jäseniksi ja tul...
ArtikkelitAina silloin tällöin tulee tilaisuus kertoa
medialähetysjärjestö Avainmediassa tapahtuvia tositarinoita. Nämä tarinat
laajentavat kuulijoiden käsitystä medialähetystyöstä.
...
MuutMitä kokee muslimimaan kristitty ramadanin aikaan? (Open
Doors, toukokuu 2018)
Toisin kuin tavallisina päivinä, muslimimiehet – ja naiset
– lukevat [bussissa] Koraania kovaan ääneen, er...
MielipideJotkut
Israelin ystävät ovat omaksuneet käsityksen, että Israelin suuri ahdistus
toteutui jo viime maailmansodan aikaisessa holokaustissa ja tulevaisuudessa on
odotettavissa lähinnä Israe...
MielipidePuolustan vahvasti ulkoministeri Timo Soinin (sin)
oikeutta ilmaista kantansa Irlannin aborttilinjauksesta. Kysymys ihmisen
elämän alkamisesta ja oikeudesta elämään kytkeytyy syvästi maai...
MielipideKristillisen etiikan pohjana on raamatullinen jumala- ja
ihmiskäsitys. Käytännössä Raamatun ohjeellisuus johtaa arvojärjestykseen,
jonka kulmakivenä on Jumalan olemassaolon ja auktoritee...
MuutAustralian Kilmoressa
asuvien Mirja ja Eero Suomalaisen olohuoneen seinällä on mustavalkoinen
kuva P & O Strathnaverista, kookkaasta ja ylväästä merenkyntäjästä. Se on
laiva, jossa...