Fida näkyvämmin mukana Maailma kylässä -festivaaleilla

Fida Secondhand oli suosittu koluamispaikka Maailma kylässä -festivaaleilla. Kuva: Päivi Simi-Kim

Kaunis aurinkoinen sää suosi Maailma kylässä -tapahtuman osallistujia viime viikonloppuna. Helsingissä järjestetty kaksipäiväinen tapahtuma keräsi 80 000 osallistujaa.

Suomen suurimpiin kuuluvan ilmaisen monikulttuurisuusfestivaalin teemana oli tänä vuonna Afrikka ja Lähi-itä sekä globaalisti Agenda 2030 -tavoitteet.

Fida International oli mukana festivaaleilla tänä vuonna näkyvästi ohjelmassa, ja kokemus oli fidalaisten mukaan innostava.

Unelmia maailmasta

Fidan messupisteellä oli mahdollista saada yleistietoa järjestön toiminnasta. Monelle festarivieraalle tuli yllätyksenä Fidan laaja työ ulkomailla, ja panostamista sota-alueiden lasten hyvinvointiin kiiteltiin.

Fidan pisteellä pääsi myös kirjoittamaan mielipiteitään pöytäliinaan valtion budjetista, unelmamaailmasta vuonna 2030 ja kriisialueiden lasten auttamisesta.

Kirjoituksista nousi esille toiveita kasvattaa suomalaislapset ymmärtämään koko maailman tilannetta sekä avun tarjoaminen ja saaminen niille, jotka sitä tarvitsevat. Lisäksi unelmien Suomi nähtiin tasa-arvoisena, rauhaa rakentavana ja epäitsekkäänä maana asua ja elää.

Fida secondhand -myyntipisteessä kävi kova kuhina koko viikonlopun ajan. Ihmiset kiittelivät vaatteiden hyvää laatua ja kaunista esillepanoa.

Festareiden aikana Fida kampanjoi myös tyttöjen kuukautisterveyden puolesta suomalaisen yrityskumppanin Lunetten kanssa. Festivaalien aikana Lunette lahjoitti jokaisesta ostetusta kuukautiskupista yhden Tansaniaan.

Miksi radkalisoidutaan?

Sunnuntaina Fida järjesti paneelin, jossa pohdittiin radikalisoitumista ja turvallisuuden tunnetta. Keskustelijoina oli Suomeen lapsena kiintiöpakolaisena tullut sudanilainen opiskelija Angelina Arial, pastori, kriisi- ja traumaterapeutti Janne Hassinen sekä maahanmuutto-asioissa kokenut lakimies Ville Hoikkala, joka tuli nopealla varoitusajalla uusnatsistisen Vastarintaliikkeen perustaja- ja entisen jäsenen, Esa Holapan, tilalle, joka oli estynyt tulemasta.

Paine, nurkassa olo ja ahdistus voivat saada aikaan radikalisoitumista, totesi Janne Hassinen. Angelina Arial pohti yhteisön vaikutusta ja totesi terveen ja avoimen yhteisön estävän radikalisoitumista ja syrjäytymistä.

Parempi antaa anteeksi

Lääkkeeksi radikalisoitumiselle paneelistit löysivät kohtaamisen.

– Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja jokaisen tarina on tärkeä, kiteytti Janne Hassinen.

Ville Hoikkala totesi, että sisällissodassa suomalaiset kääntyivät toisiaan vastaan. Samanlaista kertomusta on helppo alkaa toistaa ja löytää vihollisuuksia eri ryhmistä.

Angelina Arial sanoi, että Suomi on hänelle hyvä ja turvallinen maa. Hän haastoi kuulijansa tutustumaan toisiin ja murtamaan ennakkoluuloja.

Hän kertoi omista kielteisistä kokemuksistaan, mutta totesi, että on parempi antaa anteeksi kuin jäädä katkeroitumaan huonon kohtelun edessä.

Turvallisuudesta puhuttaessa Janne Hassinen vertasi sitä liikenneturvallisuuteen.

– Sitä valvomassa on lait, asetukset ja virkavalta, mutta jokaiselle kuuluu huolehtia oma osuutensa turvallisuudesta.

Lopuksi keskustelijat pohtivat, miltä Suomi näyttää vuonna 2030. Vastauksista nousi toive siitä, että Suomi on tulevaisuudessa suvaitsevaisempi ja monikulttuurinen ja että sen asukkaat olisivat näyttämässä sankarin mallia ja valmiit työskentelemään kovasti yhteisen päämäärän eteen.

Katja Köykkä